Sunnuntai 18.11.2018

Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.10.2018 07:59
Päivitetty: 
30.10.2018 08:20
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    ”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen. Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, sosiologian professori toteaa.
|

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kirjoittaa Kaupan liiton blogissa kuluttajien asenteista koskien ilmastonmuutosta. Wilska toteaa, että ilmastohuoli ei jakaudu tasaisesti kuluttajien keskuudessa ja huomioi, että selkein ja pysyvin ero on miesten ja naisten välillä.

”Kotitalouksissa kestävyyteen ja laajemminkin vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat yleensä naisten ja äitien vastuulla”, Wilska kirjoittaa.

Wilska tarjoilee blogissa karun tiedon: vaikka arjessaan kuinka kiinnittäisi huomiota ekologisuuteen, pitkät lentomatkat lähes mitätöivät nämä teot.

”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen.  Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, Wilska kirjoittaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että syyllistäminen ei ole oikea tapa käsitellä kuluttajien ilmastotekoja.

”Vaikka valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmista johtuu tuotannosta ja infrastruktuureista, yksityisten kuluttajien vastuuta ei voi kieltää tai vähätellä. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea tapa. Sen sijaan kaupan ja palvelualan yritysten, markkinoinnin sekä mediauutisoinnin pitää tehdä ekologiset käytännöt ja valinnat mahdollisimman helpoiksi ja yksiselitteisiksi toteuttaa”, Wilska kirjoittaa.

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä.

”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.

Myös Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kirjoittaa syyllistämisestä ilmastonmuutokseen liittyen.

”Tappiomieliala ja syyllistäminen saavat vain harvat meistä yrittämään parastaan. Siksi ilmastokeskustelukin hyötyisi myönteisistä, ihmisiä innostamaan ja voimaannuttamaan pyrkivistä sävyistä”, Siimes kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Sitran elämäntapatestin tehnyt Siimes kertoo, että hänen oma hiilijalanjälkensä ei ole mairittelevat juuri lentomatkojen takia.

”Emme ehkä voi vähentää lento­kilometrejämme merkittävästi työmme sisällön siitä kärsimättä, mutta voisimme varmasti ottaa nykyistä suuremman ilmastotietoisuuden kompassiksemme”, Siimes pohtii.

LUE MYÖS:

Vihreät: Lentovero Suomeen

”Auto- ja polttoaineveroja pitää säätää rajusti” – Ministeriltä 3 pakollista ilmastotekoa Suomelle

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Peltokorpi

Pitkän matkan lento on kilometriä kohden selkeästi ekologisempaa, kuin vaikkapa VR:llä kotimaassa matkustaminen. Se 10 000 km suuntaansa kerran vuodessa ei nyt näin paha pitäisi olla? Olettaen toki, että muutoin ei juurikaan autoa käytä.

Taisto Pihlajamaa

..ja kuinka monta näistä lennoista voidaan lukea nk. välttämättömiksi, tai edes tarpeellisiksi, vaikka km-hinta olisikin mitä on.

Jos huvittelu- tai opiskelumielessä haluaa tutustua maailmaan, kannattaa lentelyn sijaan hyödyntää vaikka googlen karttaan liitettyä satelliittiaineistoa. Näin menetellen säästyy mm. hermoilusta lentokentillä, väsyttävistä jonoista lentokoneiden vessajonoissa ja mikä tärkeintä, näkisi maailmaa tarkemmin ja enemmän kuin haahuilemalla itse jossakin vieraassa paikassa.

Taisto Pihlajamaa
Vastaus kommenttiin #26

Erinomainen idea!
Muistuu mieleen entiset kaksi poikaa, jotka saattelivat talvella tyttöä tansseista. Toinen odotteli ulkona pakkasessa sen aikaa, kun toinen kävi peittelemässä neidon sänkyyn. Kotiin yhdessä kävellessään toinen poika kysyi toiselta: "Saatiinks me?"

Jukka Sarjanen

Miten tämäkin on laskettu?... Onko verrattu lentokoneen kulutusta niin, että 80 kg istuu koneessa tai paikka on tyhjä?... Kuinka paljon tuo 80 kg lisää koneen kulutusta?... Epäilen, ettei juuri lainkaan... Toisenlainen tulos saadaan jos lentokoneen kokkonaiskulutus jyvitetään per matkustaja...

Hans Hulvanto

Mediassa oli uutinen, ettei Irak ota vastaan palautuksina karkotettavia kansalaisiaan vasten heidän tahtoa, jolloin matka pysähtyy lentokentälle ja paluu saattajineen alkaa. Vihreät ovat kiivaasti halunneet heitä. Sitten toisaalta hössötetään nuotion polttoa vastaan, mikä on osa elämäntapaamme. Hyvällä eettisellä omallatunnolla sitten lennellään vapaalle ja ulkomaan ystäviä kuskataan eestaas orienttiin. Herrasväen neidot ovat puuhakkaita.

Jarkko Mynttinen

Olipa kyse lentomatkailusta, uuden auton, television tai pölynimurin ostamisesta, kyse on lopultakin samasta asiasta, vaikka vaikutus ostosta kohden ilmastomuutokseen olisi erinlainen. Tietty määrä noita ostoksia vastaa ilmastovaikutuksiltaan tiettyä lentomatkaa jonnekin. Nuo ovat vain selityksiä välttää keskustelemasta varsinaisesta ongelmasta - kulutuksen vähentämisestä, eli luopumisesta materialismia korostavasta talousajattelusta, siis nykyisestä talousajattelumallista ja sen myötä nykyisen käsityksemme mukaisesta materialismia korostavasta elintasosta luopumista. Kivaahan se on hurskastella erilaisilla "mailmanparannusehdotuksilla" ja ajatusleikeillä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, ainakin niin kauan, kun ehdotus ei aiheuta omasta elintasosta luopumista.

Jarkko Mynttinen

Kyllä, näin juuri toimii eettisen vastavuoroisuuden, eli ehdollisen suostumuksen malli, joka korostaa yhteyttä ja luottamusta muihin yksilöihin ja yhteiskuntaan. Kaikki ihmiset voivat myötävaikuttaa tai estää omalla panoksellaan yhteisten päämäärien toteutumiseen/-en.

Petri Hämäläinen

Ilmastonmuutosasia on vahvasti sukupuolittunut, siinä artikkelin tärkein anti.

Kyseessä on hyökkäys suorittavaa työtä tekevien ihmisten eli suomeksi miesten elämäntapaa ja työtä vastaan. Suosittelen miehiä lopettamaan työnteon. Why bother?

Kuljettaminen, rakentaminen, maatalouden koneet, tietyöt. Yli 99%:sti miesten tekemiä. Lopetetaan turhina. Vaatteiden viikkaaminen biovalkaisuaineen raikkaina on tärkeämpää ja ekologisempaa.

Erityisesti kaikki liike-elämän johtaminen. Yli 90%:sti miesten käsissä. Lopetetaan turhana. Joogaa ja raikia siihen väliin.

Innovaatiot, tekniset tieteenalat, avaruusmatkailu, syvänmeren tutkinta. 90% miehiä. Pois vaan. Kasvissyöntiä tilalle.

Koko maailman ravinnontuotanto. 90% tuotannosta miesten vastuulla. Lopetetaan ja tilalle mindfulnessiä. Ja muistakaa välttää muovipusseja.

Petri Hämäläinen

Maataloustuotannosta 90% on miesten tekemää. Tässä teollisuusmaiden ja muiden kehittyneiden maiden korkea tuotantovolyymi tehotuotannon koneellistuminen on keskeisessä asemassa.

Mielikuva naisten toimeliaisuudesta ja miesten toimettomuudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan osalta myytti ja epätosi. Jopa YK:n ruokaorganisaatio on joutunut korjaamaan tätä valheellista mielikuvaa seuraavasti:

Box 1: Do women make up 60-80 percent of the agricultural labour force?

The statement is often seen that women constitute 60 to 80 percent of the agricultural labour force in developing countries. This statistic seems to have originated in an early study from the United Nations Economic Commission for Africa which states: “Few persons would argue against the estimate that women are responsible for 60-80 percent of the agricultural labour supplied on the continent of Africa....” (UNECA, 1972). A decade later, a number of country statements in a report from the Food and Agriculture Organization reported that women constitute between 70 and 90 percent of the agricultural labour force in many sub-Saharan African countries (FAO, 1984). Similar statements are still being made today for all developing countries (Action Aid; Gates Foundation fact sheet). Although the available data show that women play a significant – although highly varying - role in the agricultural labour force, the estimates reported above do not represent current conditions in the group of developing countries as a whole.

On totta että naisten osuus työvoimasta kehitysmaissa on korkea. Se EI YLITÄ kuitenkaan miesten osuutta eli 50% maataloustyövoimasta MISSÄÄN maailmankolkassa keskimäärin. Yksittäisistä maista poikkeuksena on esimerkiksi Bangladesh jossa juuri lähivuosina ollaan noustu yli 50% rajan.

Kaukana ollaan siis miesvihan ja eroottisten unelmien luomasta mielikuvasta, jossa miehet lorvii ja naiset ahkeroi.

Iso kysymys on, kenen etua tällaiset valheet palvelevat ja miksi niitä levitetään?

Alla numerotiedot FAO:n sivuilta.

http://www.fao.org/docrep/013/am307e/am307e00.pdf

The global average is dominated by Asia. Within Asia, the sub-regional averages range from about 35 percent in South Asia to almost 50 percent in East and Southeast Asia. The Asian average is dominated by China, where the female share of the agricultural labour force has increased slightly during the past three decades. The female share in India has remained steady at just over 30 percent. These very large countries mask changes in some smaller countries where the female share of the agricultural labour force appears to have increased dramatically, now exceeding 50 percent in Bangladesh. Other Asian countries such as Malaysia have seen declining female labour shares in agriculture.
Women make up almost 50 percent of the agricultural labour force in sub-Saharan Africa, an increase from about 45 percent in 1980. The averages in Africa range from just over 40 percent in Southern Africa to just over 50 percent in Eastern Africa. These sub-regional averages have remained fairly stable since 1980, with the exception of Northern Africa, where the female share appears to have risen from 30 percent to almost 45 percent. The sub-regional data for Africa conceal wide differences between countries both in the share of female labour in agriculture and the trend.

The developing countries of the Americas have much lower average female agricultural labour shares than the other developing country regions at just over 20 percent in 2010, slightly higher than in 1980. The South American countries of Bolivia, Brazil, Colombia, Ecuador and Peru dominate the average and are responsible for most of the rising trend.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Petri Hämäläinen

Ympäristöhihhulin tunnistaa yhdestä piirteesti parhaiten.

Hän ei tee tuottavaa työtä vaan kuluttaa.

Tuottavan työn tekijää hän syyllistää.

Loogisinta olisi siis lopettaa tuottava työ.

Rahat tulisi seinästä. Valtion maksaisi avustukset. Ruoan saisi kaupasta. Ja latten Starbuckista.

Ari-Pekka Leppänen

Yksia asia on suomalaisten lentäminen kauas mutta sama vähennys saadaan myös jos kaukaa ei lennetä Suomeen. Nythän Suomea markkinoidaan matkailukohteena ja turisteja halutaan mm. Kiinasta. Pitäisikö hallituksen rajoittaa mm. Finnairin Aasian lentoja ilmaston nimissä ?

Jarkko Mynttinen

Valitettava tosiasia, jos halutaan lopettaa ongeman juurisyiden piilottelu ja verhoaminen näiden "lillukanvarsi" tason asioiden alle. ks. kommnetti 4.
Parempi olisi tietenkin jos rajoittaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen pakkokeinojen sijaan.

Sami Finnilä

No niin, kun kerran viisaat ja vastuulliset ovat todenneet että erilaisin päästömaksuin, veroin ym anein saa puhtaan mielen ja pallon - väittäen että joku tuulimylly, sähköauto, aurinkokenno, salaatinlehti, asumiskeskitys ym on välttämättömyys jotta maapallo ei lopu kesken leikin. Niin kun kerran kaikesta selviää rahalla (ei siis tarvitse pakottein ja porkkanoin keskittyä oikeasti saastuttavien ihmisten tehtaiden ja valtioiden puhdistamiseen edes suomen pahiten saastuttavien taajamien tasolle), niin tämähän on helppo ratkaista. Ne kellä on vihreä mieli & varaa tai saavat rahoituksen käyvät vaihtamassa meidän ja muiden joilla ei ole, jääkaapin sisällön, autot, lämmitysjärjestelmän, kompostorit, kierrätysvälineet ja vaikka asunnon sijainnin sellaiseksi mikå tuo hyvän vihreän mielen. Täyden vatsan, asuinolot ja kuljetukset mutta ei niitä puhuttuja päästöjä. Tervetuloa tekemään viherpesu, viimevuosituhannen öljypolttimen saa vaihtaa vaikka maalämpöpumppuun, ja 80-90luvun automme sähköisiin vaikka kaikki ja riittävä määrä vihreitä kcal jääkaappiin joutaa ammuvainaan tilalle , en osallistu kustannuksiin mutta annan kyllå vapauden suorittaa. Ei sillä että ekologinen mielialani muuttuisi suuntaan tai toiseen mutta jos joku potee huolta ja ajattelee että maailmasta tulee ko hankinnoilla parempi paikka niin vapaasti saa suorittaa. Voin osoittaa lisää vapaaehtoisia suorite paikkoja isommankin porukan ekologisen omantunnon parantamiseen jos on sellaisia joille pelkkä oman pesän putsaus esim lentomatkojen tuoman likavarvasjäljen häivyttämiseksi ei riitä.

Niilo Mäkelä

Pelkästään eu-meppien lentey pitäisi torpata ja maailma pelastuisi. Voisivat hoitaa kokoukset skypen välityksellä kotisohviltaan.
Äskettäin eräs menstyväpariskunta käytti viikon lomaa lennellen ja sitten tulivat kotimaahan uupuneina.

Juha Vesamäki

Sami (Finnilä) kommentissaan 12 sanoi juuri sen kuinka itsekin suhtaudun koko vouhotukseen. Lisäisin vielä, että näiltä ilmasto- ym.vouhottajilta on tainnut matematiikan lyhyttäkin lyhyempi kurssi jäädä kesken, eli he eivät ymmärrä ns. suurten lukujen matikkaa. Eli siis on aivan sama mitä yksi promille porukasta tekee, jos tai kun se loppu 999 promillea toimii kuten tähänkin asti.

Jari Koponen

Jos tietentahtoen valitsee työmatkakseen monta kymmentä kilometriä suuntaansa ja ajaa sen yksin autolla tai sitten ei tee niin, jää jälkimmäisessä tapauksessa helposti CO2 kapasiteettia käydä talvella lämmittelemässä luitaan kaukomailla. Thaimaanlento täältä on joku 500-600 litraa polttoainetta per matkustaja. Kauanko sillä määrällä kulkee vaikkapa Helsingin ja Porvoon väliä?

Janne Pirinen

Pikainen laskelma
Auton keskikulutus 5 litraa satasella
500 litraa riittää 10 000 km.
Porvoo-Helsinki 50 km, edestakas 100 km
500 litraa riittää 100 työmatkan ajaksi.

Jos asuu lähempänä kun Porvoossa, menee polttoainetta vähemmän. Jos auto kuluttaa enemmän kuin 5 litraa, menee enemmän. Jos auton kyydissä on joku, hiilijalanjälki puolittuu, lentokoneen päästöt lasketaan täydelle koneelle. Thaimaa ei tule sen lähemmäksi vaikka muuttaisi Kulosaareen ja ajelisi mopoautolla. Lentokoneidenkin kulutus vähenee pikkuhiljaa. Mutta nykytilanne on tämä.

Arto Lähteelä

Ilmaston muutoksella pelottelu on vastuutonta propagandaa.
Voimme hyvällä omallatunnolla ajaa autolla ja tankata dieseliä.
Verojen korotukset autoiluun eivät auta lainkaan ilmastoa.
Samoin muovomisten mehupillien kielto EU:ssa on naurettavaa.

Erkki Martikainen

Kuitenkin turismi aiheuttaa noin 8 prosenttia ihmisen aikaansaamista kasvihuonekaasupäästöistä. Siis turismi joka on ajanvietettä ja hupia 100%:sti.
Matkustusvälineiden osuus turismin päästöistä on liki neljännes. Muut päästöt syntyvät kulutuksesta kohteessa.
Lentäminen edistää ilmastonmuutosta jopa 50 kertaa sen mitä junalla matkustaminen. Ympäristön kannalta lentäminen on liikkumismuodoista vahingollisinta.
Kun suomalainen ostaa meno-paluu-lipun rapakon yli New Yorkiin, aiheutuu siitä hiilidioksidipäästöjä lähes neljä tonnia. Las Palmasiin matkustavat aiheuttavat päästöjä melkein kaksi, Bangkokiin lentävät saastuttavat reilut neljä ja Australian Sydneyyn matkustavat jopa 11 tonnia!
Hiilidioksidipäästöjä voi verrata autoiluun: jos jättäisi lomalla lentämättä Australiaan, voisi hyvällä omallatunnolla autoilla töihin 20 kilometrin päähän, päivittäin - seitsemän vuoden ajan! Bangkokin tai New Yorkin lento taas vastaa lähes kolmen vuoden työmatka-autoilua. Las Palmasin meno-paluu-lipuilla autoilisi vuoden päivät.
Joo mutta ajetaan me vaan maanviljelys alas niin maailma pelastuu.

Autojen päästöjä pyritään kiristämään jatkuvasti. Valmistajat kehittävät yhä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja ja niillä on silti vaikeuksia pysyä jatkuvasti muuttuvan lainsäädännön sekä omia rajoituksiaan suunnittelevien maiden ja kaupunkien vaatimusten tahdissa.
Kuitenkin:
15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä. Ja montakohan niitä suuria rahtilaivoja on yhteensä.

Kaikki on niin kovin suhteellista. Meillä kuitenkin näperrellään dieseleiden polttoaineveron kanssa.

Risto Salonen

Eikö niihin lentokoneisiin voi liittää sähköjohdon, ja jos ei riitä niin jatkojohdon.
Voi myös harkita samanlaista antennia kuin ratikassa tai sähköveturissa. Ilmahan on täynnä sähköä. Ukonilmalla jopa liiankin täynnä.
Samaa hyvää sähköä kuin niissä mukamyllyissä.

Erkki Martikainen

Miksei missään näy ehdotusta näitten hupilentelyitten verotuksesta. Lomalentoihin voitaisiin hyvin soveltaa 200%:n lisäverotusta jos ei lentämisen syy ole työmatkaksi määriteltävissä. Ne joilla on varaa lomailla kaukomailla saisivat myös maksaa saastutuksestaan.

Mauno Strandén

Olen samaa mieltä Erkin kanssa! Miksi lentopolttoaineissa ei ole vastaavaa veroa kuin autonpolttoaineissa. Aiemmin veroa ei ollut ollenkaan ja lentely lienee 90% hupilentoa, joilla viedään Sumessa tienatut rahat mahdollisimman kauas Suomesta!
200% lentolipun hintaan olisi jo hyvä alku ja aina rahantarpeen lisääntyessä lisättäisiin verotusta juuri hupimatkailuun!

Mauri Mattsson

Saksalaisen ympäristöjärjestön mukaan 15 maailman suurinta super-konttialusta saastuttaa saman verran kuin 750 milj. autoa.
Jos USA:n asettamat tullit poistavat yhden tällaisen aluksen vuotuisen käytön, niin se tarkoittaisi 50 milj. auton päästöjä. Suomessa oli rekisteröitynä 2017 alussa alle 4,0 miljoonaa autoa, hyötyajoneuvot mukaanlukien.
Tämä tarkoitta, että yhden super-konttilaivan pois jäänti vuodeksi vastaisi Suomen autojen 12,5 vuoden päästöjä. - Trump taitaa ollakin ympäristöystävällinen, vaikka muuta väitetään!

Tapio Mäkeläinen

Ootko ajatellut että kivikauteen paluu ratkaisisi koko ongelman. Lopetetaan kv- kauppa, matkailu, autot, pukeminen ja lihan syöminen. Skypellä vaan hommat hoitoon.
Kyllä nämä ajatukset on niin lapsellisia että alta pois. Mistä tämä laivajargonkin on tullut. ??

Ilkka Paananen

Ei niitä laivoja tarvitse liikenteestä poistaa. Laitetaan päästöt kuriin. Ne koneet ovat sen verran rouvia tavaraa, että kulkevat vaikka bitumilla ja hiukkasta puskee taivaalle. Eli katalysaattorit ja puhtaammat dieselit käyttöön. Ei aina tarvitse provosoitua. Kyllä ihmiskunta sinun ja minun päästöt kestää - lähipiiristä en ole niinkään vama..;)

Tapio Mäkeläinen

Sitten kun turismi ja sen luomat tulot ja työpaikat näiden näennäishienojen ideoiden myötä lakkaavat ,niin paine hallitsemattomaan kansainvaellukseen kasvaa.
Lentäminen kasvaa nyt nimenomaan Aasian väkirikkaissa maissa mm Indonesiassa , Kiinassa ja Intiassa. Niissä jo asuu yli puolet ihmisistä. Siinä ei meidän lentoverot vaikuta mitään muuta kuin lisää tavisten vitutusta koko ilmastokeskustelua kohtaan.
Jos Suomessa olisi nollapäästöt niin se olis sama kuin jos viidennes Sao Paoloa lakkais olemasta. Mitä sit?
Nyt hieman suurten lukujen ymmärrystä hei!

Kaarlo Erjala

Meillä suomalaisilla on iso hiilijalanjälki. Esimerkiksi itse asun kerrostalossa, mutta ylläpidän myös sähköistettyä vapaa-ajan asuntoa. Puolustaudun kuitenkin sillä, että olen tehnyt pitkän lentomatkan viimeksi vuonna 2013. Kaukomatkat eivät ole myöskään lähiajan suunnitelmissani.

Heikki Paananen

Otsikko: "Professorilta ikävä totuus:"

Kenelle tuo totuus on ikävä?
Kuplassa elävälle viherhörhölle toki, mutta kenelle muulle?
Ikävän totuudesta tekee vain niille, joille totuus on perustunut totuudenvastaisiin vaihtoehtoihin.

Mauno Strandén

Miksi työmatkapolttoaineita verotetaan rajusti, mutta hupimatkailua ei? Kuinka montaa tympäisee, kun kaukana töissä käydessä ei kulu vain vapaa-aikaa työmatkoihin vaan vielä se, että kulkemista verotetaan polttoaineveroilla, ym autoon liittyvillä veroilla.
Työssä käynti pitäisi tehdä houkuttelevaksi, nyt on hupimatkailu tehty houkuttelevaksi!

Juhani Loikkanen

Sosiologian professori esittää väitteitä hiilidioksidipäästöistä, joiden paikkansapitävyydestä hänellä ei taida olla muuta kuin huhupuheisiin perustuvaa tietoa. Vaihtoehto on, että esim. Finnair esittää täysin paikkansapitämätöntä tietoa. Finnairin sivuilta löytyy laskuri, mistä voi tarkastella eri lentojen hiilidioksidipäästöjä. Lento Helsingistä Bankokiin tuottaa vajaat 350 kg CO2-päästöjä. Miten noin 700 kg:n CO2 päästö vastaa noin kolmasosaa 10 tonnin päästömäärästä.
”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.
Parempaa tieteellistä asiantuntemusta ei edusta Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija toteamalla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä. Itse asiassa globaalilla tasolla lentomatkustamisen CO2 päästöt ovat 2 prosenttia maapallon tuottamista ko. päästöistä.
Olen toki huolissani päästötilanteesta, mutta esitettyjen asioiden tulisi perustua faktoihin ja toimenpiteiden asiaintilanteeen parantamiseksi keskittyä erityisesti merkittävimpiin saastuttamiskohteisiin.

Timo Jokela

Selvää on että kulutusta on pyrittävä vähentämään. Silti lentokoneella voi parantaa maailmaa esimerkikis tuomalla kasviksia eurooppaan Afrikasta.
Katselin telkasta ruotsalaista dokkaria jossa kaveri esitti varsin päteviä laskelmia kuinka kannattavaa on tuoda esim. tomaatteja isolla rahtikoneella verrattuna kasvihuoneessa kasvattamiseen suomessa. Lentomatkan vaikutus/kg tuotetta oli aivan naurettava verrattuna kasvihuoneen lämmitys ja valaistuskuluihin sekä hiilidioksidikuorman kanssa.
Roudaaminen isoissa yksiköissä on kannattavaa. Lisäksi ravintoarvo ja maku on jotain muuta kuin täällä väkisin turvoksiin ``potkituilla`` kasviksilla.
Kannatan tuontitullien poistamista ja erittäin epäekologisen maanviljelyn rajoittamista pohjoiskalotissa koska se on useissa tapauksissa järjenvastaista. Eikä omavaraisuudesta tarvitse silti luopua.
Eikä sähköauto ole nykyisellä akkuteknologialla mikään ratkaisu muutakuin hiukkas ym. ongelmin jotka ovat tietysti tosi tärkeitä. Jarrutusenergian talteenototn kanssa hyötysuhde paranee kyllä paljon.