Tiistai 18.6.2019

140 000 allekirjoittajan aktiivimalliälähdys tuuliajolla – 4 kansalaisaloitetta jumissa sote-valiokunnassa

Luotu: 
30.10.2018 17:00
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk).
|

Kovalla työllä kerätyt kansalaisaloitteet uhkaavat raueta ensi keväänä, ellei eduskunta ehdi käsitellä niitä. Sote-uudistuksen työllistämässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on jonossa yhä neljä kansalaisaloitetta. Aloitteiden laatijoille on ilmoitettu, että aloitteet pyritään käsittelemään vielä tämän vaalikauden aikana, mutta todennäköisesti käsittely siirtyy ensi vuoden puolelle.

Yksi jonossa olevista on kautta historian toiseksi eniten, yhteensä 140 944 allekirjoituksia kerännyt kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi.

”Jos sote mitä todennäköisimmin saadaan pian pois jaloista, niin vielä en näe riskiä sille, että emme ehtisi näitä käsitellä”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk).

”Mutta se tarkoittaa, että meidän täytyy olla tässä pian valmiita, jotta päästään juuri näihin muihin asioihin”, Heikkinen jatkaa.

”Tunnustan sen, että kun kaikki huomio on ollut sotessa ja kaikki tämä kuorma on ollut päällä, niin kansalaisaloitteet ovat jääneet hieman varjoon. Se on lähiviikkojen keskustelujen paikka, että mitä käsitellään ja missä järjestyksessä.”

Valiokunnassa on käyty kädenvääntöä kansalaisaloitteiden käsittelemisestä. Lokakuun puolivälissä valiokunnan kansanedustajat äänestivät, pitäisikö kansalaisaloite vammaisten henkilöiden palveluiden kilpailuttaminen lopettamisesta ottaa käsittelyyn sote-lakien yhteyteen.

Määräenemmistöllä hallituspuolueiden edustajat siirsivät käsittelyn vammaispalvelulain käsittelyn yhteyteen. Tämän ja aktiivimallialoitteen lisäksi valiokunnassa käsittelyä odottavat kansalaisaloitteet kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lopettamiseksi ja vakuutuslääkäreitä koskevan tapaturmavakuutuslain pykälän 41 d kumoamiseksi.

Näiden käsittelystä ei ole sovittu vielä oikein mitään.

”Johtuen linjauksesta, että sote tehdään ennen kuin muita asioita otetaan käsittelyyn, me emme ole vielä tällaista polkua tehneet, mitä otetaan seuraavaksi käsittelyyn lukuun ottamatta neljää budjettilakia, joista on nyt tullut hallituksen esitys”, Heikkinen sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos Eila Mäkipää kertoo Uudelle Suomelle, että kansanedustajien sopeutumiseläkettä koskeva kansalaisaloite voi tulla valiokunnan kansanedustajien käsittelyyn aiemmin, jos eduskuntaryhmät saavat valmiiksi yhteisen lakialoitteen sopeutumiseläkkeen muuttamiseksi. Tällöin näiden käsittely voitaisiin yhdistää.

Aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite taas voi joutua odottamaan käsittelyä ensi kevääseen saakka, mikäli sen käsittely päätetään yhdistää piakkoin alkavan lain hiomisen kanssa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ehdotti viime viikolla, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt aloittaisivat kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivisuus. Työn määräaika on helmikuun viimeisenä päivänä. Vasta sen jälkeen se voisi edetä eduskuntaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Heikkinen kertoo, ettei valiokunnassa ole vielä keskusteltu, voisiko aktiivimallin hiomisen yhdistää sen kumoamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa.

Jos aloitteet yhdistetään, eduskunta ottaisi kantaa siihen, pitäisikö koko laki hylätä vai voiko uudistetun mallin hyväksyä.

Yhdistämistä puoltaa se seikka, että jos aktiivimallia muokataan, ei jäljelle enää jäisi sitä lakia, jonka kumoamiseen koko kansalaisaloite tähtää. Hallituspuolueet puolestaan lienevät haluttomia kumoamaan säätämäänsä lakia ennen kuin sitä korjaava esitys on valmis.

”Yksi asia, joka meillä tulee nyt pikaisesti käsittelyyn, on tämä meidän lausuntomme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle oikeudesta opiskella työttömänä, mitä työministeri [Jari] Lindströmkin on kiirehtinyt”, Heikkinen sanoo.

Eduskunnassa on huolestuttu mahdollisuudesta, että kymmenien ja satojen tuhansien kansalaisten allekirjoittamat aloitteet mitätöityvät. Taustalla on perustuslain kirjaus, jonka mukaan ainoastaan kansainvälisten asioiden käsittelyä voidaan siirtää seuraavien vaalien jälkeiseen aikaan. Tarkoituksena on estää, että edellinen hallitus voisi jättää seuraavalle hallitukselle pöydän täydeltä lakiesityksiä, jotka sen olisi käsiteltävä läpi ennen kuin voisi aloittaa oman politiikkansa tekemisen.

”Kansa ei vaihdu, vaikka päättäjät eduskunnassa vaihtuvatkin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että kansalaisaloitteiden nimien kerääminen alkaa alusta uudelleen”, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen paukautti Uudessa Suomessa elokuussa.

Hannakaisa Heikkinen, pitäisikö näiden kansalaisaloitteiden kestää vaalikausien yli?

”Tällaistakin keskustelua eduskunnassa on ollut. Tiedän, että monen eteen on tosi iso työ tehty. Sellaisilla kansalaisaloitteilla, jotka saadaan koottua vaalikauden alussa, on nyt suurempi mahdollisuus tulla käsitellyksi kuin sellaisten, jotka kerätään vasta vaalikauden lopussa. Tätä keskustelua kannattaisi nyt käydä, että mitä tälle voisi nyt tehdä”, Heikkinen toteaa.

”Tähän ei ole aiemmin osattu reagoidakaan. Kumminkin uskon, että eduskunnassa on tahtotila löytää tähän ratkaisuja. Koska varmasti yhteinen huoli on se, miten kansalaisyhteiskunta kokee olevansa mukana ja osallisena päätöksenteossa. Kansalaisaloite on monelle merkityksekäs tapa vaikuttaa”, Heikkinen sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mauno Voutilainen

Itsekin innolla tähän aloitteeseen osallistuin. Toiveena saada aktiivimalli pois.
Olin myös Senaatintorin miekkarissa helmikuussa huutamassa. Kyllä oli mukavaa.
Tämä aktiivimalli sentään yhdistää mukavasti meitä tavallisia duunareita ja työnhakijoita.
Toivon mukaan paha saadaan kevään vaalin jälkeen pois, muuten ei tule mitään.
Kyllä aloitteet on käsiteltävä niiden jättämisen vaalikaudella.
Tokihan tässä epäilystä on, että taktikoidaan raukeamaan?

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Eikö tästä kansalaisaloiteasiasta voisi tehdä nyt heti hallituksen tiedonannon ja sen päätteeksi äänestää: Äänestetään siitä, että kaikki nyt avoinna olevat, 50 000 allekirjoitusta keränneet kansalaisaloitteet, siirtyvät nyt ja aina jatkossakin seuraavalle hallituskaudelle?

Tiedonanto koskisi nyt valtion hallintoa ja päätöksentekoa, ja tässä kodin se puolustaisi paikkaansa - toisin kuin irtisanomislain kohdalla, joka ei ollut valtion hallintoa tai kansainvälisiä asioita koskeva.

Käytetään nyt tiedonantoa sen laillisessa merkityksessä ja oikeassa kohdin.

Mika Tamminen

Rinne lupasi poistaa aktiivimallin...mutta kestääkö kantti kun Orpo, Sipilä tai Vartiainen räkyttävät. Luulenpa, että aktiivimalli kakkonenkin ajetaan läpi kaikesta huolimatta. Ja toimeentulotukikin muuttunee vastikkeelliseksi.

Petri Salo

Toivottavasti tuohon tapaturmalakia ja vakuutuslääkäreitä koskevan kansalaisaloitteen käsittelyyn otetaan mukaan kaksi kansanedustajien tekemää lakialoitetta, jotka koskevat samaa asiakokonaisuutta.

Pertti Latvalan tekemä kansalaisaloite liittyy soteen ja valinnanvapauteen.

Kovin ydinpointti tässä kyseisessä kansalaisaloitteessa on se, että potilasta/vakuutettua hoitavat ja tutkivat lääkärit on asetettu vakuutuslääkärien suhteen eriarvoiseen aseman. Tämän perustuslain (PL 6) yhdenvertaisuuspykälän vastainen laintoteutus on mielenkiintoinen.

Asiantuntijoina kuultiin vain etujärjestöjen edustajia, joidenka kanta voitti. Yllätys lienee myös, ettei perustuslakivaliokunnan kannanottoa katsottu tarpeelliseksi. Ja nyt vastaava lakimuutos löytyy useammasta lakipykälästä.

Tästä aiheen isoon kuvaan:

KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit ja tapaturmalaki
- Julkaistu elokuu 31, 2018

”Se mitä ei virallisesti tunnusteta. Sitä ei ole olemassa. Se mitä ei ole virallisesti olemassa, sitä ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.

SISÄLLYSLUETTELO
Kolme avainkysymystä vallasta
Kenen käskystä tapaturmalain muutos toteutettiin?
Ohi hallitusohjelman ja kaikessa hiljaisuudessa
Sote-uudistus ja vakuutusyhtiöiden ekosysteemit
Vakuutuslääkärien ylivallasta
Vakuutusyhtiöiden ylivallasta
Tapaturmalaki 41d ja sen jälkeiset samanlaiset lainkohdat
> Tässä kohtaa iso HUOM!
Hylkäävien korvauspäätösten perusteleminen
Lisätietoa isosta kuvasta”

Lue lisää Suomi 2017 – blogista:
https://suomi2017.wordpress.com/2018/08/31/kaa-4-2018-vp-vakuutuslaakari...

Juha Lapveteläinen

Kansalaisyhteiskunnan tulisi tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee olevansa mukana ja osallisena päätöksenteossa? En vedä kotiinpäin Keskustapuolueen poliittiseen tahtiin, vaikka tiedänkin edustaja HannaKaisa Heikkisen tulevan Savon sydämestä Kuopiosta, tosin Suomen Puolustusvoimien Sotilaskeittiön siirto toiselta paikkakunnalta käsin vuosikausia sitten ei ole hänen siveltimensä vetoa. Silloisen ratkaisun teki enemmän maalta kotoisin oleva ei kaupunkilainen Keskustapuolueen edustaja Seppo Kääriäinen. Kyllä tilanne on poliittisen puolueohjelmien mukaisesti niin, että sotilaskeittiöiden tulee olla siellä missä maa-, meri- ja ilmavoimatkin toimivat aktiivisesti. Pataljoonan alueella, tai sen välittömässä läheisyydessä. Sote- mallista on nyt tullut sellainen kuuma peruna joka ei meinaa millään näpeissä pysyä, se kannattaisi hetkeksi siirtää sivuun jotta päästäisiin niiden oikeiden asioiden käsittelyyn missä kysymys on Suomen kansalaisista. Valtioneuvosto- ja Eduskunta on kaapannut yksipuolisesti vallan kunnilta sekä isänmaan kansalaisilta poliittisten puolueohjelmien mukaisesti, unohtaen täysin perustuslaillisen kunnallisen itsemääräämisoikeuden, sekä perustuslailliset yksilön kansalaisoikeudet. Perustuslaillisuus ei koskaan toteudu oikeusvaltiossa kansalaisten etujen mukaisesti, jos kansalaisoikeuksia rajoitetaan myös jatkossa puoluepoliittisin päätöksin. Muinoin Neuvostoliitossa puoluepolitiikka ajoi yksilönoikeuksien yli täysivaltaisesti vailla minkäänlaista totuutta tai moraalia tukahduttaen myös uskonnollisen Kreikkalaiskatolilaisen pääkirkon, sekä muut pienemmät uskonsuuntaukset pelon ja uhkan ilmapiiriä hyväksikäyttäen. Keskustapuolueen HannaKaisa Heikkisen tulisi nyt ottaa pieni aikalisä, ja harkita vielä kerran, tarvitseeko yksityissektorin todella tehdä selvityksiä Valtioneuvostolle- ja Eduskunnalle Sote- mallista, missä lopulta kysymys ei ole mistään muusta kuin sosialismista sekä Valtioneuvoston vallankäytöstä. Suomen Valtioneuvosto- ja Eduskunta haluaa tällä ratkaisulla osan päätäntävallasta yksityissektoriin ja toimia ratkaisuissa jatkossa poliittisin perustein. Asiassa on merkillistä myös se, että samanaikaisesti Valtioneuvosto- ja Eduskunta haluavat yksityistää myös julkista sektoria eri kunnissa valtionosuusrahoituksella. Jos maakunnat perustetaan suuren keskuskaupungin ympärille, maakuntavaltuusto sekä kunnanvaltuusto pystyvät toteuttamaan saman ratkaisun vain osalla siitä kulusta, minkä Sote- malli yhteiskunnassa niin yrityksille kuin veronmaksajille kuluina aiheuttaa. Tietysti Suomen Tasavallassa on puolueita kuin uskonnollisia järjestöjä enemmän kuin yksi kappale neuvostoaikoihin suhteutettuna poliittisesti, tämän monipuoluejärjestelmän näkemyksen tulee perustua kansalaisen yksilönoikeuksien muottiin näennäisdemokratiasta poliittisen Suomen Lain mukaisesti, Perustuslaista mitään välittämättä. Keskustapuolueen Kuopion alueen edustajalla tuntuu olevan jonkinlainen kiristysote tällä hetkellä niin huulilla kuin sormen päässä, muutenhan emme todellakaan pääsee käsittelemään niitä muita yhteiskunnallisesti vakavia kansalaisia koskevia asioita aikataulun mukaisesti, jos Sote- malli ei tule etenemään eduskunnassa toivotulla tavalla. Suomen Tasavalta tarvitsee tulevaisuudessa rakenteellisia muutoksia, ratkaisuja missä Valtioneuvosto- sekä Eduskunta on yhteistyössä Maakunnan Edustajainhuoneen kanssa mukana. Demokratian lisäämisen puolestapuhujana oikeusvaltioon ja tasavaltaan tarvitaan välittömästi lisää perustuslaillisia oikeuksia sekä paikallishallintoa, oikeusvaltiosta puuttuu tänä päivänä, noin sata vuotta perustuslaillisia kirjauksia myöhemmin tyystin Maakuntavaltuusto sekä Maakunnan Edustainhuone vastoin kansalaisoikeuksia. Perustuslaillinen kunnallinen itsemääräämisoikeus, ja kansalaisen perustuslailliset yksilönoikeudet eivät toteudu tasapuolisesti isänmaassa ilman osavaltiota eli itsehallinnollista maakuntaa.