Tiistai 18.12.2018

Näkökulma: Pahasti tyrinyt Ville Niinistö teki tietä sopivammalle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.10.2018 10:13
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent
    Kuva
    Ville Niinistö varmasti tajusi, että oli tyrinyt syyskuussa pahasti kehottaessaan julkisesti puheenjohtaja Touko Aaltoa ryhdistäytymään.
|

”Tarvitaan luotettava vihreä kasvo. Henkilö, jonka koko Suomi tuntee.”

Näin sanoi Vihreässä Langassa vihreiden pätkäpuheenjohtajakisan suosikki, varapuheenjohtaja Maria Ohisalo vetäytyessään kisasta maanantaina.

Kahden vuorokauden aikana olemme kuulleet, kuinka Satu Hassi, Oras Tynkkynen ja tuoreimpana tapauksena Ville Niinistö ovat sanoneet, että ei kiitos. LUE LISÄÄ: Ville Niinistön ilmoitus sähköistää tilanteen – Professori: ”Mitä minä sanoin”

Muiden perusteluidensa lisäksi Niinistö varmasti tajusi, että oli tyrinyt syyskuussa pahasti kehottaessaan julkisesti puheenjohtaja Touko Aaltoa ryhdistäytymään.

Tiedossa on, että puolueen sisäpiiri on hakenut nimeä ankarasti Aallon viimeviikkoisesta vetäytymisilmoituksesta lähtien. Vaihtoehtona on ollut kokenut kehäkettu ja tuoreempi kasvo, jonka voisi huutaa ensi kesäkuun puoluekokouksessa täydelle kahden vuoden kaudelle puheenjohtajaksi.

Virallisen päätöksen pätkäpuheenjohtajasta tekee vihreiden puoluevaltuuskunta muutaman päivän päästä lauantaina. Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Miikka Keränen ojensi minua tänä aamuna Twitterissä, että tämä päätöksentekoelin on puoluekokouksessa demokraattisesti valittu, eikä siis sisäpiiri. LUE MYÖS: Vihreiden vaali on poikkeuksellinen: ”Keskustelun aikana voi tapahtua kaikenlaista”

Siinä hän on oikeassa, että vihreiden puoluevaltuuskunta osaa yllättää, eli se ei välttämättä ole sisäpiirin talutusnuorassa. Sen tuo valtuuskunta teki vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa, jolloin se torppasi kertaalleen vihreiden puoluejohdolle käyneen ratkaisun.

Olisi hyvin hämmentävää, jos vihreät ei päätyisi tässä tilanteessa kansanedustaja Pekka Haavistoon tai kansanedustaja Emma Kariin. He eivät tosin ole antaneet nimeään vielä käyttöön. Ehdolle on lähtenyt vasta kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa itsensä ympärille ilmiön rakentanut Haavisto ajattelee todennäköisesti, mikä palvelee parhaiten hänen poliittista tulevaisuuttaan.

Jos Haavisto veisi puolueen vahvaan menestykseen ensi kevään eduskuntavaaleissa, hän olisi itseoikeutettu ministeri, jopa ulkoministeri. Tästä seuraisi komea lähtölaukaus presidentinvaalikampanjalle 2024, kun hänen presidenttiytensä tiellä ollut kokoomustaustainen Sauli Niinistö joutuu luopumaan kausien tullessa täyteen.

Pakettiin sopisi mojovasti se, että Haavisto tekisi Emma Karista ministerin. Tämä tasoittaisi Karin tietä pysyväksi puheenjohtajaksi kesäkuun 2019 puoluekokouksessa.

Jos Emma Kari saisi nyt taivaan lahjana pätkäpuheenjohtajapaikan, olisi Maria Ohisalon hyvin vaikea haastaa häntä kesäkuussa. Siltä tontilta hän vasta nousisikin ministeriksi, jos puolueelle tulee vaalimenestystä.

Niin tai näin, Karilla on pullat hyvin uunissa vihreiden puheenjohtajakuvioissa. Pätkäpuheenjohtajuus oli Ohisalolle huikea mahdollisuus, jonka hän jätti käyttämättä.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hans Hulvanto

Niinistö kokeneena ja harkitsevana osasi huomioida puheenjohtajalta vaadittavat hyvät tavat käyttäytymisessä. Hän ei tyrinyt, vaan viisaasti neuvoi. Hinttariklubilla persuuksille läpsyttely ja kaulakkain istuminen naiseksi tekeytyneiden miesten kanssa ei ole yksinkertaisesti arvokasta käytöstä puheenjohtajan asemassa.

Niko Kaistakorpi

Pahasti tässä tyrii nyt lähinnä päätoimittaja itse. Touko Aallolle todettu ryhdistäytymisviesti on siis pahaa tyrimistä eikä kesän tapahtumien jälkeen siihen siis ollut aihetta. Päätoimittaja vaikuttaa pyrkivän tekemään siitä pääsyyn ratkaisuun. Oma ideologinen kanta paistaa läpi. Ennustinkin blogissani, että tämäkään ratkaisu ei kelpaa vaan haaskalle tullaan..

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263422-ville-niiniston-r...

Petri Hämäläinen

Käsittämätöntä skeidaa väittää että Niinistö tyri muka kun kehoitti Aaltoa ryhdistäytymään.

Oli erittäin vastuullista Niinistöltä ottaa räikeä epäkohta ja puolueen tulevaa menestystä vaarantanut ongelma rohkeasti esille.

Mitä olisi pitänyt tehdä?! Hyssytellä ja peitellä ongelmia kuin väsyneen Andropovin tai Tsernenkon kanssa NL:ssä?!

Hans Hulvanto

Herra päätoimittaja saisi miettiä moitteitaan. Masennus on mielenhäiriö, jossa harkinta menee. Täyspäinen pitää kuohariklubilla seikkailut omana tietonaan eikä rehvastele kuvilla. Ja jos morsiankin viljelee julkisuudessa pornopuheita ja kertoo diagnooseistaan niin tule vaikutelma puolueen johdon yksityiselämän olevan sekosekoa eikä tuossa asemassa kestä yksityisesti edes sekoilla. Varttuneet akateemiset naiset nyrpistävät nenuaan häntyrille, joten ei ihme, että pakenevat Orpo-Petterin joukkoihin, kun hän sentään on mies ja aviomies.

Pekka Siikala

Kyllä tuo kehottaminen ryhdistäytymiseen oli moka, koska lähes kaikki kokivat sen Touko Aallon masennussairautta vähätteleväksi. Aivan siitä riippumatta mitä Niinistö on tarkoittanut. Masennus on pahimmoillaan erittäin tappava sairaus, eikä sitä pidä koskaan vähätellä.

Niko Kaistakorpi

Pekka, harrastat nyt kummallista jälkiviisautta unohtaen aikajanan. Niinistön kehotus tehtiin elokuussa, jolloin ei ollut tietoa Aallon masennuksesta. Se tuli sitä edeltäneiden kohujen seurauksena eikä Niinistö eivätkä muutkaan tienneet Aallon masennuksesta.

Aalto jäi sairaslomalle syyskuussa kertoen silloin asiasta. Ihmetteln miten kaikki ovat voineet kokea masennusta vähättelväksi Niinistön sanoman, kun tuolloin ei ollut tietoa koko masennuksesta?

Petri Hämäläinen

Avaatko pikkaisen Pekka ajatuksenjuoksuasi eli miten Niinistö vähätteli Aallon masennussairautta?

Jos bussikuski saa epileptisen kohtauksen ja mä hyppään liikkuvassa autossa rattiin, vähättelenkö hänen sairauttaan? Tai jos vain kehoitan häntä pysähtymään ennen kohtauksen alkamista mutta ajon ollessa jo holtitonta?

Vaikuttaako moraaliseen tuomiooni se tiesinkö hänen sairaudestaan?

Janne Pirinen

Hienoa että Ville saa tukea omiltaan Hansilta Nikolta Petriltä ja Esalta! Hyvä Vihreät!

Itsekin mielenterveysongelmaisena pitäisin Villen ryhdistäytymispuheita enemmänkin epäonnistuneena ajoituksena kuin pahana tyrimisenä.

Seppo Makkonen

Onko Vihreiden usko puolueeseensa loppunut kun ei näytä löytyvän puolue leiitistä edes ehdokasta puheenjohtajaksi? Edellinen puheenjohtaja masentui työssään, mikä ei ole sekään kovin hyvä osoitus työn mielekkyydestä. ja palkitsevuudesta. Kannattaisiko koko puolue fuusioida Vasemmistoliittoon?