Sunnuntai 16.6.2019

JHL: Irtisanomislailla onkin yllätysvaikutus – irtisanomissuoja paranee suuremmissa yrityksissä

Luotu: 
31.10.2018 17:09
Päivitetty: 
31.10.2018 17:51
  • Kuva: Alma Talent
    Kuva
    JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine SAK:n hallituksen kokouksessa lokakuussa.
|

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on tyytyväinen irtisanomisriidan välirauhaan, vaikka katsookin hallituksen tulleen järkiinsä vain ay-liikkeen suuren voimannäytön ansiosta. Liitto suhtautuu yhä epäillen hallituksen käynnistämään kolmikantaiseen valmisteluun.

JHL tuo keskiviikkona julkaistussa analyysissaan esiin näkemyksensä uuden esityksen käytännön vaikutuksesta työntekijöille. Uudistettu esitys ei enää synnytä uhkaa yleisestä irtisanomissuojan heikennyksestä, mikä olisi JHL:n mukaan ollut vaarana, jos lakiin olisi jätetty esimerkiksi 10 tai 20 työntekijän raja yrityksen koolle.

Uudessa esityksessä työnantajan koon merkitys – ilman rajaa – tuodaan vahvemmin varsinaiseen lakitekstiin, kun se nykyisin löytyy työsopimuslain perusteluista. JHL:n analyysin mukaan tämä merkitsee, että osalla työntekijöistä henkilöperustainen irtisanomissuoja heikkenee, mutta osalla se jopa paranee nykyisestä. Suurimmalla osalla palkansaajia irtisanomissuoja ei muutu mitenkään, JHL arvioi.

Heikentymistä tapahtuu pienimmissä, muutaman hengen työpaikoissa, eli niin sanotuissa mikroyrityksissä. Suurempien työnantajien palveluksessa olevilla henkilöperustainen irtisanomissuoja sen sijaan paranee, JHL uskoo.

JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen suunnittelupäällikkö Vesa Mauriala selittää Uudelle Suomelle, mistä tämä irtisanomissuojan parantuminen JHL:n mielestä johtuu. Vaikutus on yllättävä, koska lakihankkeen tavoitteena on ollut nimenomaan irtisanomissuojan heikentäminen, joskin vain pienissä yrityksissä.

Syy on se, että kun uuden lain mukaan pienen yrityksen pieni koko otetaan huomioon irtisanomiskynnystä alentavana tekijänä, koska yhden työntekijän laiminlyönnit ovat pienyritykselle merkittävämpi haitta kuin suuremmassa yrityksessä, toimii asia käänteisesti isoissa yrityksissä.

”Aivan samalla perusteella juontuu, että suuremmassa yrityksessä tämä toimii toisinpäin. Siellä kun arvioidaan yrityksen kokoa versus irtisanomisperuste, suuremmassa yrityksessä vaaditaan [nykyistä] raskaampi syy, jotta irtisanomisperuste täyttyy”, Mauriala sanoo.

Mauriala huomauttaa, että vaikka lain perusteet ovat tärkeät, ei lakia voida niillä säätää. JHL:n analyysia tekemässä olleen SAK:n lakimiehen ja työtuomioistuimen jäsenen Anu-Tuija Lehdon mukaan ”on mahdotonta kirjoittaa perusteluihin, että irtisanomiskynnys alenisi pienissä, mutta että se pysyisi nykyisellään suurissa yrityksissä”.

”Jos näin olisi tarkoitettu, se olisi pitänyt kirjoittaa varsinaiseen lakitekstiin. Nyt sellaista muotoilua ei pykälässä ole, joten lakia on tulkittava niin, että yrityksen koko vaikuttaa joko henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentävästi tai vahventavasti, riippuen yrityksen koosta osana tuomioistuimen kokonaisharkintaa”, JHL:n analyysissä todetaan.

Esitetyssä lakipykälässä todetaan, että henkilökohtaisen irtisanomisperusteen kokonaisarvioinnissa on ”otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.” Siinä ei siis oteta kantaa siihen, kumpaan suuntaan yrityksen koko vaikuttaa.

Entinen työmarkkinavaikuttaja Lasse Laatunen on aiemmin esittänyt Iltalehden kirjoituksissaan samansuuntaisen arvion lain vaikutuksista suurissa yrityksissä kuin JHL nyt.

Entä minkäkokoista yritystä tarkoittaa ”suurempi työnantaja”? Tätä on Maurialan mukaan vaikea sanoa, koska irtisanomislaki synnyttää uuden oikeuskäytännön, jonka määrittävät tuomioistuimet.

”Näyttää kovasti siltä, että ylivoimaisella enemmistöllä suomalaisista irtisanomissuoja ei tämän lain kirjauksen myötä ainakaan heikkene”, Mauriala uskaltaa arvioida.

Kolmikanta punnitaan – JHL epäilee hallitusta

Sipilän hallitus on luvannut, että muokatun ”irtisanomislain” perustelut linjataan kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, samoin kuin aktiivimallin ja karenssien muokkauksia.

”Nähtäväksi jää, tuleeko tästä oikeaa kolmikantavalmistelua, vai jälleen kerran pelkkää silmänlumetta”, suunnittelupäällikkö Mauriala kirjoittaa blogissaan liiton sivuilla.

”Tarvittiin ay-liikkeen suuri voimannäyttö, jotta maan hallitus taipui tekemään irtisanomislain valmistelussa jokseenkin järkevän ratkaisun. Jälkikäteen voidaan todeta, että aivan samaan tulokseen olisi voitu päästä luultavasti varsin pikaisella kolmikantaisella valmistelulla. Nyt väliin mahtui eduskuntamänöövereitä ja erilaisia temppuja. Aito kolmikanta ei ole vieläkään palannut.”

Hän toteaa olevansa ylpeä JHL:n ja muiden liittojen aikaansaamasta laajasta vastarinnasta, joka sai hallituksen perääntymään suunnitelmistaan.

Mauriala ja JHL muistuttavat, että lakkotyökalu voi palata käyttöön, jos kolmikannan lopputulos ei tyydytä ay-liikettä.

”Lain perustelut ovat edelleen auki, minkä vuoksi työntekijäjärjestöt eivät ole peruuttaneet, vaan ainoastaan keskeyttäneet työtaistelutoimet”, JHL toteaa analyysissään irtisanomiskriisistä.

”Perusteluiden yhdessä katsominen mittaa luottamusta, ja se on ay-liikkeen ja maan hallituksen välillä edelleen olematon. Koko hallituskauden ajan vallalla ollut ongelma säilyy, eli pääministeri ja työmarkkinatoimijat ymmärtävät kolmikannan eri tavoin. Pääministerille asiat “käyvät” kolmikantaisessa valmistelussa ja hallitus tekee ratkaisunsa sen pohjalta tai siitä huolimatta. Ay-liikkeelle kolmikanta on neuvottelumenettely, jossa aidosti pyritään ongelmien ratkaisuun”, Mauriala analysoi.

LUE MYÖS: 

STTK:n Palola sanoi sen suoraan Ylellä: Työtaistelut voivat jatkua, ”jos perustelut eivät meitä tyydytä”

Näkökulma: Tällä paperillako Suomi ajettiin lakkoihin? - Anna mun kaikki kestää

Ay-liike haluaa selvyyden irtisanomislain perusteluihin: ”Kolmikannassa perattava kunnolla”

Tyly arvio irtisanomislain vaiheista: ”Lakkoase toimii edelleen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Koskeeko uusi irtisanomislakikäytäntö kaikkia työntekijöitä ilman siirtymäaikaa?

Eli yhtä lailla ns. vanhoja työntekijöitä, jotka ovat lainvoimaan tullessa jo työsuhteessa - vai vasta lain voimaantulon jälkeen palkattuja työntekijöitä?

On varsin erikoista, että irtisanomissuoja heikkenee toisilla "yhdessä yössä" ja toisilla se paranee yhdessä "yössä". Perustuslain mukaista yhdenvertaisuuttako?!

Eli jos olet "männä" viikolla toiminut yrityksessä moitittavasti, ja et ole tullut siitä irtisanotuksi; mutta sitten uuden lain myötä sama teko onkin seuraavalla viikolla jo niin moitittava, että potku persuksille on siitä seurauksena.

Mitä jos työntekijä riitauttaa tehdyn irtisanomisen, miten uuden lain myötä perustellaan se, että irtisanominen on lain mukainen? Jotenkin niinkö, että kun viime viikolla se teko ei ollut vielä niin raskauttavaa, mutta tällä viikolla se on uuden lain myötä raskauttavaa, kun meillä on niin vähän työntekijöitä ja olemme pieni firma?

Tässä voisi olla yrittäjän ja irtisanotun välinen keskustelu:

- "Katsos' nääs' kun me ollaan se lain mukainen pieni yritys," sanoo yrittäjä

- "Miten niin pieni yritys? Miten sen perustelet minulle?", sanoo irtisanottu (yrityksen koko sillä hetkellä 10 henkeä)

Miten luulet tilanteen jatkuvan uuden irtisanomislain myötä?

Miten luulet tilanteen jatkuvan uuden irtisanomislain myötä etenkin siinä tilanteessa, jossa myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettu?

Pertti Rinne

Työsopimuslain 2§:n muutos koskee työnantajia, siis tulkintaa siitä, millaisia mahdollisuuksia työnantajalla on olla irtisanomatta työntekijänsä mm. sijoittamalla tämä toisiin tehtäviin, kun irtisanomisen edellytykset ovat täyttyneet.

Isoissa yrityksissä tilannre katsotaan niin, että työntekijälle tajotaan muuta työtä, pienessä yrityksessä sitä mahdollisuutta ei ole.

Kaikki irtisanomisen perusteet säilyvät ennallaan, vain niiden tulkinta muuttuu niin, että yrityksen koko, eli henkilömäärä, otetaan tarkemmin huomioon silloin, kun irtisanominen riitautetaan.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Irtisanomislakiin tulee tehdä erilliset pykälät

- millä ehdoin edellä olevassa tapauksessa irtisanotun tilalle saadaan palkata uusi työntekijä
- miten usein yritys voi käyttää tätä irtisanomislakia hyväkseen "pienessä yrityksessään"
- milloin yritys kasvettuaan lakkaa olemasta "pienten yritysten joukossa"

Pertti Rinne

Otsikko kuvastaa vain sen, miten pahasti pihalla JHL on siitä, mikä on yksityisen sektorin työelämä etenkin pienyrityksissä.

Ja tämä porukka pani päälle ylityökiellon, minkä seurauksenqa satoja leikkauksia jouduttiin siirtämään!

Tottakai lakiin kirjattu yrityksen koon huomioon ottaminen saa aikaan sen, että irtisanomisperusteiden tulkinnassa otetaan riitatapauksissa huomioon työnantajan tilanne, eli se onko työnantajalla mahdollista sijoittaa irtisanottu muihin tehtäviin vai ei.

Se, että näin selvän asian takia lakkoiltiin, oli todellakin vain politiikkaa, minkä JHL nyt tunnustaa.

Ei tule sdp:stä suurinta puoluetta eikä ammattiliitto Pron ex-puheenjohtajasta uutta pääministeriä. Pieleen meni tämä demareiden ja muutaman ay-pomon harkitsematon lakkoilukampanja.