Keskiviikko 26.6.2019

SAK:n Eloranta irtisanomislaista: ”Meidän osaltamme tämä oli tässä”

Luotu: 
5.11.2018 14:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
|

Kolmikantaiset neuvottelut irtisanomislain perusteista ovat päättyneet, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Työantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen, Suomen yrittäjien ja hallituksen edustajat tapasivat maanantaina kolmatta ja viimeistä kertaa Helsingissä.

”Palaverit on pidetty ja kokoukset on pidetty. Meidän tulkintamme mukaan kolmikantatyöryhmä on nyt työnsä tehnyt”, Eloranta sanoo Uudelle Suomelle.

Julkisuuteen maanantaina lähettämässään tiedotteessa SAK korostaa, ettei se edelleenkään näe tarvetta irtisanomislaille. Tästä huolimatta Eloranta kertoo olevansa lopputulokseen tyytyväinen.

”Kyllä me sillä tavalla olemme tyytyväisiä, että se pykälä, jonka hallitus aikaisemmin antoi [kompromissina] ja nämä perustelut ovat nyt hyvin yhdensuuntaisia”, Eloranta sanoo.

”Kun tätä viedään eteenpäin, niin tämä oli paras mahdollinen lopputulos, joka oli saavutettavissa”, hän täsmentää.

Eloranta kertoo, että SAK:n tulkinnan mukaan uusi laki ja sen perustelut eivät tuo suurta muutosta irtisanomissuojaan. Pikemminkin uusi laki ei ole tuomassa käytännön muutosta.

”Tämä on meidän mielestämme lähinnä nykykäytäntöjen viemistä lainsäädäntöön. Kuten tässä on todettu, niin kun oikeudessa kokonaisarviota irtisanomistilanteesta tehdään, yrityksen koko ja työnantajan edellytykset otetaan jo nyt huomioon. Tässä nyt oikeastaan vain selkeytetään nykyistä käytäntöä. Se on meidän tulkintamme asiasta”, Eloranta toteaa.

Joidenkin tulkintojen mukaan uusi laki saattaisi jopa kiristää irtisanomiskäytäntöjä suuremmissa yrityksissä. Onko tämä myös SAK:n näkemys?

”Ei sinänsä. Työryhmän yhtenä lähtökohtana oli, että se ei muuta irtisanomissuojaa isoissa yrityksissä. Se on varmasti lähtökohtana myös valmiissa esityksessä”, Eloranta vastaa.

Vastatessaan hallituksen kompromissiesitykseen runsas viikko sitten palkansaajakeskusjärjestöt korostivat, että järjestöllisiä toimia irtisanomislakia vastaan – eli käytännössä lakkoja ja muita työtaistelutoimia – ei lopeteta, vaan ne keskeytetään.

Jarkko Eloranta kertoo, että maanantaiaamuna koolla ollut SAK:n hallitus ei antanut uutta ohjetta järjestöllisten toimien lopettamiseksi.

”Ei. Me emme sellaista tehneet. Totesimme vain, että tämä työ on nyt tehty ja näin pitkälle on päästy. Järjestöllisistä toimista jäsenliitot päättävät omissa hallinnoissaan. Me emme antaneet niistä suosituksia suuntaan tai toiseen”, Eloranta katsoo.

Odotetaanko tässä nyt vielä sitä, missä muodossa hallituksen esitys lopulta tulee?

”Sitäkin varmaan. Ja liitoissa nämä päätökset on kuitenkin tehty ja liittojen hallinnot ovat varmaan eri aikaan koolla, niin emme lähteneet suositusta tekemään. Tässä on vielä muidenkin keskusjärjestöjen kokouksia vasta tulossa. Meidän osaltamme tämä oli tässä”, SAK:n puheenjohtaja toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Onhan meillä nyt jo näitä normeja koskien yritysten henkilöstön kokoa, ks. esim. alla:

"Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 16 §:n muuttamisesta":

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161471?search%5Btype%5D=pika&...

Eiköhän näitä henkilöstön kokoon liittyviä lakeja voitaisi tosiaankin yhtenäistää?

Ja vieläpä siten, että ulkolaisen työvoiman saatavuusharkinta tulee samassa yhteydessä käsitellyksi.

Ja vieläpä järkevästi niin, että emme luo ulkolaisille työntekijöille eritystä "ohituskaistaa", jolla syrjäytetään suomalaiset omista työpaikoistaan, kun/jos samaan aikaan saatetaan voimaan irtisanomislaki yrityksen koon mukaan.

Nyt olisi oltava viisaita asiakokonaisuuden hallitsemiseksi niin, että se pysyy kansantaloudellisesti kestävänä ja tukien ensisijassa suomalaisten omaa hyvinvointia...

Pentti Paloniemi

Hienoa, että on päästy kolmikannassa tekemään sopimus. Sitä tulee jatkaa edelleen. hallituspuolueissa oikeallakin , EK:ssa ja Yrittäjissä on päästy ainakin sen verran järkiraiteille, että suostuttiin, vaikka ehkä pakon edessä, sopimaan reilu sopimus. Tosin se jää vielä nähtäväksi, että tuleeko kiistaa tulkinnoista eli mitä lopultakin sovittiin. Toivottavasti ainakaan tässä suhteessa ei noudateta EU:sta tuttua kaavaa, että kun yön huuruissa on neuvoteltu, niin aamulla kaikilla on eri versio sovituista päätöksistä, ja kiistat jatkuvat. Kolmikanta on hyvä ja demokraattinen suomalainen tapa neuvotella ja sopia isoista asioita. Se jatkukoon!

Pertti Rinne

Seuraavaksi kolmikanta voisi laatia uudet pelinsäännöt poliittisille lakoille, jos yrityksille ja verottajalle aiheutetaan satojen miljoonien tulonmenetykset vain siksi, että hallituksen lakiesityksessä mainittiin yrityksen henkilöstön koko numeroina.

Tiedoksi Elorannalle: Laikiesityksen alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan vain selkiyttää nykyisen lain tähänastinen tulkinta täsmentämällä se lakitekstiin.