Tiistai 20.11.2018

Tunteet kuumentanut sana ”luottamuspula” putkahti taas esiin – Näin irtisanomislain perusteluissa sanotaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.11.2018 14:45
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    ”Työnantajan ja työntekijän välisellä luottamussuhteella voidaan katsoa olevan suurempi merkitys silloin, kun työnantajan henkilöstömäärä on pieni”, sanotaan perusteluissa. Kuvituskuva.
|

Juha Sipilän (kesk) hallitus on nyt julkistanut suuren työmarkkinakiistan aiheuttaneen ”irtisanomislain” eli esityksen työsopimuslain ja työttömyysturvalain muutoksista. Nyt luettavissa ovat siis ne kuuluisat perustelut, joita työmarkkinaedustajat olivat kolmikantaisesti hallituksen kanssa sorvaamassa sen jälkeen, kun hallitus esitti ratkaisuehdotuksensa pahaksi äityneessä kiistassa. Hallituksen tavoitteena on lailla helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä ja pienentää näin palkkaamisriskiä.

Hallitus esittää, että irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Aiemmista 20 ja 10 työntekijän rajoista luovuttiin.

Lakiesityksen perusteluista löytyy myös kuvailu luottamuspulasta työnantajan ja työntekijän välillä. Juuri sana ”luottamus”, joka alun perin oli mukana hallituksen esitysluonnoksen pykälässä, kuumensi tunteita aiemmin tänä syksynä työmarkkinapuolella. Ay-väki koki, että lakiin oli kirjattu ”pärstäkerroinpykälä”, joka mahdollistaisi mielivallan työpaikoilla. LUE TARKEMMIN: ”Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään” – Selitys tunteet kuumentavalle väitteelle irtisanomislaista

Luottamuksen horjuminen on nyt siis poistettu pykälästä, mutta lain perusteluissa se on mukana kohdassa, jossa käydään läpi työntekijän moitittavan menettelyn seurauksia pienissä yrityksissä.

”Työntekijän moitittavan menettelyn tai hänen työntekoedellytystensä heikentymisen seuraukset voivat olla suhteellisesti tuntuvampia pienelle kuin suurelle työnantajalle. Tässä tarkastelussa merkityksellisiä seurauksia voisivat olla ainakin työyhteisön toimivuuden heikentyminen, työnantajalle koituvat taloudelliset menetykset taikka työnantajan ja työntekijän välinen luottamuspula”, lakiesityksessä sanotaan.

”Työnantajan ja työntekijän välisellä luottamussuhteella voidaan katsoa olevan suurempi merkitys silloin, kun työnantajan henkilöstömäärä on pieni. Kun pieni työnantaja palkkaa työntekijöitä, työnantaja ja työntekijä ovat molemmat hyvin riippuvaisia toisistaan. Heidän keskinäisellä luottamuksellaan ja lojaliteetillaan on aivan erityinen merkitys. Työntekijä voi milloin tahansa irtisanoa työsuhteen syytä ilmoittamatta. Sen sijaan työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain laissa säädetyillä perusteilla”, perusteluissa myös sanotaan.

”Vaikka luottamuksen menettäminen on luonteeltaan pitkälti subjektiivinen kokemus, kokonaisarvion olisi perustuttava sellaisiin objektiivisesti havaittaviin syihin, joiden perusteella työsuhteen jatkamiselle ei voida katsoa olevan edellytyksiä. Työnantaja ei voi pätevällä tavalla vedota irtisanomisperustetta arvioitaessa sellaiseen luottamuspulaan, joka on aiheutunut syrjintäkiellon piirissä olevista asioista tai muusta epäasiallisesta seikasta, kuten esimerkiksi siitä, että työntekijä on kohdistanut oikeutettuja vaatimuksia velvoitteensa laiminlyöneeseen työnantajaan”, esityksessä sanotaan.

Tänään järjestetyssä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner myös avasi lakiesityksen perusteluita. Steiner oli mukana kolmikantaisessa ryhmässä, jossa perusteluita sorvattiin.

”Perustelut rakentuvat pääosin niin, että ensin kuvataan pienen työnantajan erityisolosuhteita ja sitä, millä tavalla pienessä yrityksessä tämä työntekijän moitittava menettely tai sen seuraukset eroavat suuresta yrityksestä. Siinä kuvataan myös tällainen seuraustarkastelu, jonka kautta kokonaisarviointia voidaan tehdä. Esimerkiksi työntekijän moitittavaan menettelyyn liittyvät taloudelliset menetykset voivat olla huomattavasti tuntuvampia suhteessa pienessä yrityksessä kuin suuressa yrityksessä”, Steiner sanoi.

Lisäksi hallitus esittää työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

LUE MYÖS: Tässä on Sipilän hallituksen ratkaisuehdotus

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: