Sunnuntai 18.11.2018

Kansanedustaja purki Timo Soinin GCM-vastaukset: ”Tyypillinen esimerkki populismista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.11.2018 16:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Tavio vastaa ministeri Soinille, että GCM-asiakirja on sopimus, vaikkei sitä fyysisesti allekirjoitetakaan.
|

Perussuomalaiset jatkaa YK:n siirtolasiasiakirja GCM:n ja Suomen kannan ihmettelyä. Nyt puolueen kansanedustaja Ville Tavio käy blogissaan läpi vastauksia, joita ulkoministeri Timo Soini (sin) eilen antoi perussuomalaisten varapuheenjohtajalle Laura Huhtasaarelle eduskunnan kyselytunnilla.

Soini näpäytti Huhtasaarta siitä, ettei Huhtasaari Soinin mielestä ollut tarpeeksi perehtynyt koko aiheeseen. Huhtasaari kysyi, aikooko hallitus tuoda GCM-sopimuksen eduskuntaan. LUE TARKEMMIN: Timo Soinilla ja Laura Huhtasaarella kova yhteenotto GCM-paperista – ”Pitäisi tietää tosiasiat, kun näitä asioita tuo esille”

Soini vastasi eilen Huhtasaarelle:

”Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani] Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä.”

Tavion mukaan tämä vastaus ”on tyypillinen esimerkki populismista”, sillä siinä luotetaan oletukseen, ettei kuulija tunne tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja.

”E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen. Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu "ei aiheuta toimenpiteitä" ei läheskään aina tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty”, Tavio kirjoittaa blogissaan.

Ministeri Soini sanoi myös, ettei GCM-asiakirjassa ole kysymys sopimuksesta, eikä sitä allekirjoiteta.

”GCM:ssä on kyse sopimuksesta. Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa "compact", joka on suomeksi sopimus”, Tavio vastaa.

”Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: ‘The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated agreement.’ Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi”, Tavio jatkaa.

Tavion mielestä on sivuseikka, ettei asiakirjaa virallisesti allekirjoiteta.

”Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti”, hän vertaa.

Tavion mielestä siirtolaisasiakirja on Suomea poliittisesti sitova vastaavalla tavalla kuin hallitusohjelma.

LUE MYÖS:

EVA: Siirtolaiskriisit voi ennustaa suomalaistutkijan menetelmällä – ”Pakolaiskriisin ei tarvinnut olla yllätys”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

Päätösvalta kansainväliseen sopimukseen sitoutumisesta on suomalaisilla valtioelimillä. Oleellinen kysymys on, että jos Suomi TAHTONAAN ilmoittaa SITOUTUVANSA kyseiseen asiakirjaan/sopimukseen, siitä ei vielä seuraa, että sopimusvelvoitteet tulisivat sovellettavaksi Suomen oikeudenkäyttöpiirissä. Suomi on velvollinen toteuttamaan sopimuksen, johon on sitouduttu. Jotta sopimus sitoisi Suomen tuomioistuimia, viranomaisia ja kansalaisia, se tulee saattaa kansallisesti voimaan. Voimaansaattaminen toteutuu käytännössä eduskunnana säätämällä lailla, kuten Suomen lait aina, mikäli asia (esim. GCM sopimus) kuuluu ylipäätään lainsäädännön alaan. Muussa tapauksessa kansainvälinen sopimus saatetaan voimaan presidentin asetuksella. Jos kansainvälinen velvoite koskee perustuslakia, se saatetaan voimaan ns. supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Kieltämättä vaikuttaa siltä, että Soini syyllistyy tyhjänpäiväiseen saivarteluun. Jos Suomi kerran sitoutuu ja tahtonaan ilmoittaa noudattavansa YK:n GCN sopimusta, niin mikä muu kuin kansainvälinen sopimus silloin olisi kyseessä? Sopimus ei ymmärtääkseni edellytä sen nimenomaista allekirjoittamista, vaan jäsenyys YK:ssa ja tahdonilmaisu riittää?

Esko Riikonen

Soini halusi nolata Huhtasaaren ja sortui vääriin väitteisiin. GCM sopimusta aletaan noudattaa Suomessa, kun sen käsittely on tehty YK:ssa ja Suomi siihen sitoutunut. Miksi se olisi muuten niin tärkeä hallitukselle. Soinin ura päättyy keväällä ja ei kanna mitään vastuuta vääristä puheistaan.

Jarkko Mynttinen

Siltähän tuo vähän vaikuttaa. Käypää oikeutta, eli kansallisia tuomioistuimia, viranomaisia ja kansalaisia sitovaa oikeutta siitä tulee kuitenkin vasta kun Suomen eduskunta on säätänyt sopimuksen sisältöä vastaavan lain, vain säädetty oikeus (perustuslaki, lait, asetukset, EU-asetukset) on oikeudellisesti velvoittavaa oikeutta, ei jokin YK sopimus vielä sellaisenaan.

J. Lindfors

Miksi Kokoomus kannattaa tätä Global Compact for Migration sopimusta?

Tämä sopimus on vastoin kokoomuslaisten lupauksia tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta koska GCM sitoo Suomen poliittisesti löysentämään maahanmuuttopolitiikkaa.

Onko Sauli Niinistö lukenut tämän sopimuksen vai onko Sauli Niinistö menossa allekirjoittamaan vain koska Saksa Merkelin johdolla ja Ruotsi aikovat myös allekirjoittaa?

Itävalta, Australia, USA, Unkari, Puola ja Tsekki eivät allekirjoita ja Tanska ja Sveitsikin harkitsevat että jättävät allekirjoittamatta.

Juha Airola

”Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti”, Ville Tavio vertaa.

Jos ei maksa, niin on varas. Persut mieluummin varastavat muilta kuin osallistuvat talkoisiin.

Jarkko Mynttinen

Tavion kuvaus tarkoittaa, että sopimus syntyy kun sopimusosapuolet ilmaisevat tahtonsa vaihtamalla suoritteita keskenään, Myyjä luovuttaa tavaran ostajalle ja ostaja vastaavasti rahaa myyjälle. Silloin ei tarvita varsinaista nimenomaista kirjallista sopimusta, vaan sopimus katsotaan syntyneeksi käyttäytymisen, eli tosiasiallisen toiminnan (konkludenttinen) perusteella.
Varkauksen tunnusmerkistö selviää rikoslain (RL39,1889) 28:1-2 säännöksistä. "Jos ei maksa" ilmaisu, ei vielä sellaisenaan täytä tuota varastamisen tunnusmerkistöä, tarvittaisiin vielä lisää "lihaa" luiden ympärille, eli asiayhteys mihin tuo "ei maksa" liittyy. Esimerkiksi jos kysymyksessä on irtaimen omaisuuden lainaaminen, lahjan luovutus tai hylätyn isännättömän irtaimen esineen haltuunotto, kysymys ei ole varastamisesta, eikä siitä tarvitse silloin maksaa.

Tapani Tuominen

Timo Soini on suomalaisen poliittisen historian suurin takinkääntäjä ja sanojensa syöjä koskaan. Vulgääri esimerkki narsistista, joka rakastui ensin omaan peilikuvaansa (vaatii kohteliasta peiliä) ja sitten tuohon ainutkertaiseen ministerinpostiin.

Ura päättyy ensi keväänä ja sitten on sopeutumiseläkettään puolustustaneella tursaalla aikaa seistä ravien makkarajonoissa.

Esko Riikonen

Saa suojatyöpaikan, kun hajoitti puoleensa ja jäi hallitukseen. Orpo ja Sipilä saivat tahdottoman porukan, jonka vaatimuksia ei tarvitse kuunnella ja toteuttaa. Nyt Orpo ja Sipilä voivat sopia asiat keskenään. Jos olisi tullut täydennyspuolueita oppositiosta, niin vaatimukset olisivat olleet eri luokkaa.