Tiistai 11.12.2018

”Soten valinnanvapauskokeilut ovat aivan jumalaton kupla” – HUS:n Aki Lindén ehdolle eduskuntavaaleissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.11.2018 09:11
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent
    Kuva
    HUS:n toimitusjohtajan paikalta väistyvä Aki Lindén asettuu sdp:n eduskuntavaaliehdokkaaksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan paikalta väistyvä Aki Lindén asettuu sdp:n eduskuntavaaliehdokkaaksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Lindén vahvistaa itse asian Uudelle Suomelle.

”Tällä senioriteetilla ja työuralla ei ole tarkoitus lähteä mitään uraa luomaan. Sehän on kolmekymppisten ihmisten tehtävä luoda poliittista uraa. Minulla on ollut oma virkamiesurani. Lähden ehdolle vähän samalla tavalla kuin Pekka Puskakin, kun hän lähti THL:n pääjohtajan virasta ehdolle. On halu vaikuttaa asioihin. Sitten sote ja terveyspolitiikka on noussut niin ykköskategorian asiaksi kuin vain joku voi koskaan nousta”, Lindén sanoo.

”Ei tässä nyt ihan vielä keinutuolivalmis ole”, vuonna 1952 syntynyt Lindén tokaisee.

Lindén on seurannut tiukasti sote-uudistusta ja kritisoinutkin sitä kärkkäästi. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi oman mietintöluonnoksensa, joka etenee nyt perustuslakivaliokunnan syyniin. Lindén sanoo, että uusi mietintöluonnos odottaa häntä jo työpöydällä. 

Opposition kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa arvostelivat, että koko uudistuksen ydin – sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio – on nyt otettu pois.

”Tästä olen tietysti samaa mieltä, eikä vain sen takia, että minunkin otsassani on nyt oppositioryhmän leima”, Lindén toteaa.

Hänen mielestään sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä koko suomalainen terveyskeskus lyödään päreiksi. Lindén huomauttaa, että vaikka terveyskeskus monille arjessa tarkoittaa lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoa, keskuksiin on ”virallisen luokituksen mukaan 32 eri toimintoa äitiysneuvoloista ja mammografiasta aina hammashuoltoon, kuntoutukseen ja vuodeosastoon”.

”Nyt lääkärin vastaanotto menee omiin yhtiöihinsä eli niihin, joita sote-keskuksiksi nyt kutsutaan, vaikka niissä ei ole sitä so-osaa kuin näennäisesti. Suunnilleen 1/20-osa työntekijöistä on antamassa sosiaalineuvontaa. Hammashuolto pirstoutuu ihan kokonaan. Alle 18-vuotiaat jäävät maakunnan liikelaitokseen ja muut menevät markkinoille eri yhtiöihin. Sitten asiakassetelipykälässä on lueteltu kotisairaanhoito- ja muut palvelut, joita maakunta ei voi itse tuottaa ollenkaan. Ne menevät markkinoille eri yhtiöihin. Sitten aika suuri osa jää maakunnan liikelaitokselle niin kuin vuodeosastot.”

”Miltä ihmisistä tuntuisi, kun ihmiset vievät ekaluokkalaistaan kouluun ja koulun ovella sanottaisiin, että ’sori vaan, mutta kaikki tämän päivän kouluajat on annettu, soittakaa iltapäivällä uudestaan. Tai ai juu, oliko teillä vakuutus. Sitten kannattaa itse ostaa opetus. Tai sitten menette jonoon ja pääsette kolmen viikon päästä’. Tämä on tietysti poleeminen kannanotto, mutta tyhmempikin tajuaa, mitä sillä ajan takaa.”

HUS:n nykyinen toimitusjohtaja kertoo tavoitteenaan olevan noin miljardin euron lisäys terveydenhuoltoon. Hänen mukaansa nykyiseen terveyskeskusjärjestelmään on varattu rahaa vain puolelle suomalaisista, eikä sote-uudistus tuo sitä lisää.

”Nyt kun samaa rahaa aletaan jakaa eri tuottajille, niin sehän tulee olemaan ihan valtava pettymys koko valinnanvapaus.”

”Terveyskeskuksen nettomenot ovat 650 euroa per asukas. Siitä lääkärinvastaanottotoimintaan käytetään noin 150 euroa. Sillä saa yhden lääkärin 3 000:lle asukkaalle, kun mitoituksen pitäisi olla yksi lääkäri 1 500:lle asukkaalle. Sehän on syy, miksi useimmissa kunnissa ei pääse kunnolla terveyskeskuksiin!” Lindén huudahtaa.

”Minähän kannatan voimakkaasti perusterveydenhuoltoon satsaamista. Mutta ainoa tapa, miten sitä saadaan, on lyödä sinne miljardi euroa lisää rahaa eli 200 euroa per asukas. Se on ihan eri kuin kolmen miljardin euron kustannusten säästö. Tämähän on se suuri kupla. Että tässä säästetään rahaa ja sitten sitä siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Ei ole missään tapahtunut, eikä tule sellaista näkymään.”

Lindénin viittaama miljardin euron panostus jakautuisi niin, että 350 miljoonaa euroa tarvittaisiin hammashoitoon ja 650-700 miljoonaa euroa perusterveyteen.

”Miltä ihmisistä tuntuisi, kun ihmiset vievät ekaluokkalaistaan kouluun ja koulun ovella sanottaisiin, että ’sori vaan, mutta kaikki tämän päivän kouluajat on annettu, soittakaa iltapäivällä uudestaan. Tai ai juu, oliko teillä vakuutus. Sitten kannattaa itse ostaa opetus. Tai sitten menette jonoon ja pääsette kolmen viikon päästä’. Tämä on tietysti poleeminen kannanotto, mutta tyhmempikin tajuaa, mitä sillä ajan takaa.”

”Meitä on ikään kuin vuosikymmenten aikana marinoitu hyväksymään, että terveyskeskus on joku vajaasti resursoitu ja ikään kuin köyhempää väestöä varten.”

Soten valinnanvapauteen liittyviä kokeiluja on järjestetty viidellä paikkakunnalla Suomessa. Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilun tulos oli yllättävä, sillä se lisäsi perusterveydenhuollon asiakkaiden ja käyntien määrää lähes viidenneksellä.

”Mitä siellä on tehty? Siellä on laitettu kaksinkertainen rahasumma kokeiluun. Jos terveyskeskus saa 150 euroa asukasta kohden kuntapäättäjältä rahaa järjestääkseen lääkärinvastaanottotoimintaa, niin katsopa ne viisi kokeilua. Summa on 300 euroa!”

”Ainoastaan Jyväskylä ei laittanut kuin 150 euroa ja Pihlajalinnahan hyppäsi siitä heti ulos. He totesivat, ettei tuolla rahalla voi tehdä tätä hommaa.”

”Nämä ovat aivan jumalaton kupla nämä valinnanvapauskokeilut”.

Lue lisää: Ihmetys SAK:ssa: Poliitikoiden mielestä Suomen suurin ongelma, todellisuudessa maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä – ”Vastuutonta puhetta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arto Lähteelä

Koko Sote uudistus on kupla. Sillä avataan kansainvälinen rahastus Suomen terveydenhoitoon.
Voittajia ovat terveysyritykset ja sijoittajat. Häviäji ovat veronmaksajat ja hoitoa tarvitsevat henkilöt.
Yhteisvastuullisen hyvinvointivaltion purkamista ajavat ainakin Keskusta, Kokoomus ja Siniset.
Tämä kehitys vaarantaa Suomen turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden.
Yksi kulmakivi siinä on ollut hyvinvointivaltion ehdoton tukeminen. Sipilän hallitus on luopuniut tästä ajatuksesta.

Kalevi Salonen

Hallituksen sote-uudistus on todellakin ylivoimaisesti suurin kupla mitä Suomen poliittinen historia tuntee.

- Puhutaan säästön tarpeesta ja säästöistä, vaikka itsekin todetaan kyseen olevan leikkauksista.
-Säästöjä perustellaan ihan absurdeilla argumenteilla: kun on jo niin kauan suunniteltu, niin nyt on tehtävä mikä tahansa uudistus, tai että korjataan myöhemmin.
- Jopa korkea virkamies perustelee uudistusta näkökohdilla, jotka pätevät yhtä lailla mihin tahansa uudistukseen - myös nykyjärjestelmään.
- Puhutaan valinnanvapaudesta, vaikka sitä ei valintamahdollisuus kahdesti vuodessa todellakaan ole.
jne.

Hallituksella ei ole minkäänlaista kokonaisnäkemystä terveydenhuollosta sen järjestämisestä ja tulevaisuuden näköaloista. Sille riittää kunhan yksityistäminen menee vain mahdollisimman pitkälle ja saadaan uusi hallintoporras. Siis todellisuudessa kyse ei ole lainkaan terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta.
Kaiken huippu on, että uudistusta on ilman päätöksiä toteutettu jo kaksi ja puoli vuotta sadoilla miljoonilla euroilla. On vaikka minkälaista muutosjohtajaa.

En malta olla tuomatta esille, että kaikki hallituksen sote-uudistuksen puutteet korjautuisivat pelkistetyssä terveydenhuoltomallissa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3380, joka kaiken lisäksi säästäisi ihan oikeasti 3 mrd €/v jo kahden vuoden kuluessa, ja joka muutenkin olisi toteutettavissa selvästi hallituksen mallia nopeammin.

Lauri Kiiski

Tämäkään demari ei maininnut soten tavotteina olevista säästöistä sanallakaan, vaan oli valmis jopa radikaalisti lisäämään perusterveydehoidon menoja.

Millä rahalla, jos ja kun nytkin suhdannehuipulla maa velkaantuu vauhdilla edelleen ja vetotuskin on aivan tapissaan ?

Pasi Käyhkö

Mistä ihmeen säästöistä hänen olisi pitänyt mainita jos niitä ei nyt suunnitellulla sote- ratkaisuilla ei ole tulossa?
Linden puhuu tässä asiantuntijana eikä poliitikkona. Koko lääkärikunta tuntuu puhuvan
puhuvan samoin.

Seppo Simonen

Karl Marxin julkisen monopolin sosialismin ja kommunismin lippujoukot käy viimeistä taistoa edistyksen ja digitalisaation yhteiskunnan jarruna.
Sosialidemokraatti ei voi sietää edes ajatusta siitä että monen palvelun tuottaja joukolla saadaan säästöä veronmaksajalle jopa todellakin pitkässä juoksussa miljardeittain.

Juha Saari
Vastaus kommenttiin #8

Jos katsoo keskustalaisen pääministerin toilailuja ja kompasteluja niin ei mene hyvin keskustallakaan. Suomesta tehtiin Suomi Oy, jota epäpätevä Sipilä alkoi jakamaan kaveripiireilleen. Heikoimmassa asemassa olevilta otettiin ja jaettiin rikkaille. Varsinainen nykyajan Robin Hood. Ja jos viittaat edistyksellä kaatuvaan Soteen niin mitkään laskelmat eivät osoita sen säästävän latin latia. Puheissa kyllä. Siihen se jää. Maakuntiin keskusta haluaisi uuden väliporras himmelin. Joka maksaa ja lisää byrokratiaa. Se ei ole kehityksen jarruttamista jos nähdään, että seinä on tulossa vastaan. Ei uudistuksia pidä tehdä vain niiden vuoksi vaan, että niistä on todella jotain hyötyä. Ei se ole autuus, että kaikki yksityistetään.

Nita Hillner

Oikeassa olet! Esimerkiksi yksityiset hoitokodit, varsinkin pörssiyhtiöiden hallussa olevat ovat laadultaan heikkotasoisia. Puitteet ovat yleensä hyvät mutta toiminta ala-arvoista. Työ täytyy tehdä liian halvalla, jotta siitä saadaan voittoa omistajille. Asukkaat/asiakkaat kärsivät huonosta hoidosta. Ammattitaitoiset hoitajat pysyvät näistä yleensä kaukana tai ottavat lopputilin melko pian.

Ps. Hoitajien omat pienet yksityiset hoitokodit saattavat olla laadukkaita mutta nämä pörssiyhtiöiden eivät koskaan.

Pertti Yritys
Vastaus kommenttiin #9

Sitten kun vanhukset saadaan valtion hoitopaikkoihin joissa on satoja jopa tuhansia olevia yksikköjä ja niitä ei voi eikä saa arvostella,niissä on totalitäärisen yhteiskunnan kolhoosien työmoraali ja isot kahvihuoneet ja johtajia enemmän kun varsinaista suoritusportaassa olevia ihmisiä. Silloin sinä ja muut toverit ovat onnellisia ,mutta jos et kuulu eliittiin niin joudut näihin kolhoosipaikkoihin vanhana ja saat nauttia unelmiesi hoidosta!

Tapio Mäkeläinen

Loppupeleissä julkinen kuitenkin hoitaa vakavat hommat kun taas Arvaustalot ja Pörriäiset kerää nk matalalla roikkuvat hedelmät.
Mulla on niin syvät ja omakohtaiset kokemukset perheessä tästä että umpiporvarinakin uskon Lindeniä enemmän kuin Kokoomuksen väkeä. Ex turkulaisena tiedän kyllä Akin vasemmistotaustasta mutta siihen aikaan ne stalinistit oli kyllä muita henkilöitä.

Nita Hillner

Jeps, ei ideologian tarvitse sammuttaa järjen käytön. Porvarinkin luulisi näkevän että tuleva sote-uudistus ei säästä mitään - vaan kustannukset kasvavat ja laatu heikkenee. Minusta tämä on täysin selvää - jos itse omistaisin vaikkapa Terveystalon osakkeita toivoisin totisesti mahdollisimman suurta voittoa ja osingonjakoa vuosittain - eli jotta voitto tyydyttäisi omistajia, on hoitoa tuotettava mahdollisimman halvalla.

Mikäli kustannukset kasvavat pitää myös laadun parantua - hallituksen mallissa laatu heikkenee vaikka kustannukset kasvavat. Yrittäjän tyttärenä ja pienen osakesalkun omistajana ymmärrän ettei kaikkea voi tuottaa markkininoiden ehdoin. Ihmisten hoitaminen kuuluu ilman muuta tähän ryhmään.

Tero Ojala

Olen täysin varma, että panostaminen koko kansan hyvinvointiin tuottaa parempaa kansantaloudellista tuottoa kuin miljardien tunkeminen jättiyritysten lahjontaan. Suomi ei tule pärjäämään kisassa keikkumalla hyvinvointi- ja pahoinvointivaltion miekanterällä.

Aki Linden

Tunnen yksityissektorin aika hyvin: yli 20 000 vastaanottokäyntiä vuosina 1978-2001 kolmessa eri lääkärikeskuksessa Turussa ja Porissa ja pitkäaikainen osakkuus Porin lääkärikeskuksessa. Haastattelussa en kritisoinut yksityistä sektoria, vaan toin sen esille, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon kaksinkertaistaminen, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, edellyttää tuntuvaa lisärahoitusta. Puheet säästöistä ja valinnanvapaudesta samaan aikaan ovat vailla todellisuuspohjaa.
Aki Linden

Auli Juntumaa

Perusterveydenhuollon ongelmien taustalla ovat aliresursointi, väärä työnjako ja lääkäreiden kuormittaminen aivan muilla kuin lääkärin töillä. Keinoja kulukuriin ja hoitoon pääsyn parantamiseen on koko ajan ollut olemassa, mutta niitä on käytetty vain paikoin. Ne eivät edellytä massiivia uutta hallintoa.

Keskeistä ovat:
- Riittävä virkapohja ja valtion korvamerkitty rahoitus.
- Lääkärin työn virtaviivaistaminen lean-periaattein. Siis kukin ammattilainen koulutustaan vastaavissa tehtävissä, avustava henkilökunta riittäväksi.
- Lääkäri-hoitajatyöparit ja monialaiset yksiköt, psykologi, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti mukana.
- Sujuva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa, mahdollisimman suora lääkäri-lääkäri-konsultointi, välikäsiä mahdollisimman vähän.
- Lääkärien mahdollisuus asioiden keskinäiseen pohdintaan. Se auttaa jaksamisessa, tukee työssä oppimista ja vähentää lähetteitä erikoissairaanhoitoon.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut omilla kaistoillaan kynnyksettöminä palveluina. -Kansantaudit omilla kaistoillaan, erikoishoitajien työpanos seurannassa ja tuessa hyödyntäen.

- Vanhusten hoidon tukokset auki: kotihoidon tarpeet, myös teknisine ratkaisuineen kuntoon viiveittä. Geriatrin tuki kotihoidolle 24/7 vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Tehokas kuntoutus vähentää kotiavun tarvetta ja paluita osastolle sairaalajakson jälkeen.

- Ennakoiva lastensuojelu/perhetyö/nuorisotyö vahvaksi. Neuvolat voimiinsa. Riittävä panostus kääntää kulut laskuun.

- Yksityissektori fokusoidusti, tarpeen mukaan hyödyntäen.

Suhdanteista riippumaton vahva julkinen sektori kaikkine palveluineen, toimintoineen ja koulutusrakenteineen tukee myös hyvin toimivaa yksityissektoria. Se tuottaa ensisijaiseti erikoislääkäripalveluita erittäin kustannustehokkaasti. Vaativin erityisosaaminen välineistöineen on kuitenkin julkisessa erikoissairaanhoidossa.

Sektorit toimivat eri lähtökohdista. Niitä ei ole tarvetta asettaa vastakkain tai edes samalle viivalle. Tarkoituksenmukainen yhteistyö on kestävintä pidemmän päälle.

Nyt olemme saamassa epävakaan perustason. Sote-keskuksia tulee menemään konkurssiin ja uusia syntyy. Vaikka sote-keskuksille säädettäneen yhtäläiset velvollisuudet, markkinaistaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa epävarmuutta ja ongelmia koulutusverkostoon (kandit ja YEK-vaihetta suorittavat erikoistuvat lääkärit). Jos julkissektori heikkenee, se ei pysty takaamaan riittävää jatkuvuutta.

Koulutus on terveydenhuollon kohtalonkysymys. Jos se ei toimi hyvin, ei ole hyvää terveydenhuoltoa.

Matti Kosola

Yhdellä kokeilurahalla olisi saanut yli sata lääkäriä vuodeksi töihin terkkariin.

Niukat verorahat on käytetettävä pääosin julkiseen ja täydennystä vain erikoishoidoissa. Miksi kasata voittoa veropartiiseihin, kun muutenkin tekee tiukkaa?

Juha Lapveteläinen

Sote- uudistus on poliittinen puolueratkaisu, esimerkiksi Vaasassa otetaan terveyspalvelut veronmaksajilta pois alueellisesti, sillä he voivat aivan mainiosti käyttää Keskustapuolueen sydänalueella Seinäjoen Sote- palveluita Etelä- Pohjalaisittain. Hyviä esimerkkejä löytyy toki muualtakin. Esimerkiksi Kuopiossa on lähialueen kuntia yhdistetty toisiinsa, entiseen Kuopion kaupunkikuntaan kuuluu nykyään Maaninka, Siilinjärvi sekä Vehmersalmi. Unohdinko vielä jonkun Keskustapuolueen kuntaratkaisun? Tällä poliittisella mallilla saadaan Kuopion kunnanvaltuustoon Keskustaenemmistöinen kunnanvaltuusto, joka toimii myös jatkossa puoluetta kunnioittaen valtionosuusrahoituksen mukaisesti niin valtioneuvoston- kuin eduskunnan päätösten mukaisesti. Helsingissä puolueista koostuva Perustuslakivaliokunta on toiminut perustuslain vastaisesti hyväksyessä kuntien yhteenliitokset Suomen Tasavallassa jo vuosikausien ajan, ongelma on siinä, että poliittisille puolueille ja sen johdolle ei löydy vastavoimaa eikä lakia yhteiskunnassa. Ainoa laki joka toimii vastavoimana, ollen myös perustuslaillinen, löytyy kuntien itsemääräämisoikeudesta. Tämä perustuslaillinen laki suojelee yksikuntajärjestelmää poliittista valtioneuvoston- ja eduskunnan puoluevaltaa vastaan.ö Tämä perustuslaillinen oikeus toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, jos kunta on taloudellisesti riippumaton puolueiden valtionosuusmallista, eli kunnan rahallinen tilanne tarpeeksi vahvalla pohjalla. Yksikuntajärjestelmä puolestaan ei ole tasa- arvoinen järjestelmä Suomen Tasavallassa, tämän vuoksi joitakin köyhiä kuntia isänmaassa kohdellaan kaltoin poliittisten puolueiden päätöksillä. Kysymys on taloudellisista syistä. Suomen Perustuslaissa 1919 ei ole mainintaa taloudellista oikeuksista kuntien itsemääräämisoikeuden osalta, on selvä asia, että yksikuntajärjestelmä ei ole demokraattinen oikeusvaltion määritelmä tasavallassa myöskään perustuslaillisten yksilönoikeuksien osalta. Tämän asian ymmärsi varsin varhain Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta, joka perustettiin vuonna 1922 kuntien itsemääräämisoikeudella, ratkaisu yhdisti pienen saaren kunnat suuremmaksi kokonaisuudeksi ja alueeksi maakunnaksi. Päätöksen toteuttivat silloiset kunnanvaltuustot yksimielisellä päätöksellä, ratkaisu on perustuslaillinen, kunnioittaen myös kansalaisten näkemystä asiasta sekä perustuslaillisia yksilönoikeuksia. Ratkaisu on demokratia sekä oikeusvaltio Suomen kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Voisi kysyä, tehtäisiinkö tänä päivänä Ahvenanmaan itsehallintoalueella sellaisia ratkaisuja, joissa terveyskeskukset olisivat valmiiksi resurssoitu ainoastaan köyhempää väestönosaa varten unohtaen moraalisen yhtenäisyyden maakunnallisena itsehallintoalueena? Ikävä kyllä asiasta ei ole faktatietoa saatavilla, sillä Suomen Yleisradio ei uutisoi Ahvenanmaan itsehallinnollisesta maakunnasta uutisia. Asiaan ei halunnut myöskään vastata toiselle presidenttikaudelle pyrkivä Suomen Tasavallan Presidentti silloin, kun hän vasta pyrki Suomen Tasavallan Presidentin virkaan. On merkillistä, että Ahvenanmaan itsehallinnollisesta maakuntaratkaisusta ei saa puhua Suomen Tasavallassa myöskään korkealla tasolla mitään? Mitä tässä asiassa oikein halutaan kansalaisilta pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa salata? Tuolevaisuudessa Suomen Terveydenhuollon palvelut tulisi toteuttaa yhteistyössä demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden pohjalta pohjoismaan kansalaisia varten.
- Valtion tehtävänä on huolehtia sairaalapalveluista itsehallinnollisen maakunnan kaupunkikeskuksessa.
- Maakunnan tehtävänä on huolehtia vanhustenhoidosta. Terveyskeskusten osalta Suomessa on jo valmis infra olemassa, muussa tapauksessa vanhustenhoitolaitokset joudutaan rakentamaan ja kustantamaan uudestaan yritysten- ja veronmaksajien varoilla tulevaisuudessa.
- kuntien tehtävänä on huolehtia lääkäripalveluista. Lähi- tai perhelääkärimalli on lähellä oleva kevyt ja edullinen sekä toimiva malli kaikille kunnassa asuville asukkaille.

Kaarlo Erjala

En yhtään ihmettele, että todellinen asiantuntija lähtee demareiden kansanedustajaehdokkaaksi. Kuinkahan moni suomalainen todella uskoo uusien maakuntien ja ehdotetun valinnanvapauden parantavan terveyden- ja sosiaalihuoltoa ?