Perjantai 14.12.2018

Mielenosoituksia koskevasta lakiesityksestä nousi äläkkä – Li Andersson: ”Mikä tätä hallitusta oikein vaivaa?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.11.2018 16:12
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Hallitus haluaa muuttaa lakia siten, että mielenosoituksista on ilmoitettava poliisille kolme vuorokautta aikaisemmin. Arkistokuva SAK:n mielenosoituksesta aktiivimallia vastaan.
|

Sosiaalisessa mediassa käydään kiivasta keskustelua hallituksen ehdotuksesta, joka muuttaisi kokoontumislakia siten, että ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä kokouksesta, esimerkiksi mielenosoituksesta, olisi tehtävä ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään kolme vuorokautta ennen kokouksen alkamista. Nykyisen lain mukaan ilmoitus on tehtävä kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista.

”Ei näin. Vapaa kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian edellytys”, asian esiin nostanut Kansalaisareenan toiminnanjohtaja ja Helsingin kauounginvaltuutettu Leo Stranius (vihr) kommentoi Twitterissä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson kuvailee kolmea vuorokautta kohtuuttoman pitkäksi ajaksi.

”Mitä tätä hallitusta vaivaa? Kerta toisensa jälkeen tuodaan esityksiä kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisesta vailla mitään kunnollisia analyyseja näiden toimenpiteiden seurauksista kansalaisoikeuksille ja yksityisyyden suojalle. Ei näin. Kolme vuorokautta on aivan mahdottoman pitkä aika mielenosoitusten ennakkoilmoituksille tilanteissa, joissa kansalaiset haluavat ilmaista mielipidettään ajankohtaiseen asiaan. Oikeus osoittaa mieltä on laissa turvattu keskeinen osa sanan- ja kokoontumisvapautta”, hän tviittaa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan ennakkoilmoitusaikaa ehdotetaan pidennettäväksi, jotta poliisi ehtisi nykyistä paremmin turvata jokaisen oikeuden osoittaa mieltään ilman häiriöitä tai väkivallan uhkaa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

Lakiluonnoksessa todetaan, että mielenosoitusten luonne on viime vuosina muuttunut. 

”Sosiaalinen media mahdollistaa suurehkojenkin yleisten kokousten, esimerkiksi mielenosoitusten, järjestämisen varsin nopealla aikataululla. Myös vastamielenosoituksia pystytään järjestämään nopeasti. Mielenosoitukset aiheuttavatkin nykyään usein vastamielenosoituksen, ja suuret mielipide-erot voivat johtaa – ja ovat johtaneetkin – yhteenottoihin eri ryhmittymien välillä. Nykyinen kuuden tunnin ilmoitusaika on osoittautunut käytännössä liian lyhyeksi, jotta poliisi pystyisi kaikissa tilanteissa asianmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla turvaamaan kokoontumisvapauden käyttämistä siltä laissa edellytetyllä tavalla”, luonnoksessa sanotaan.

Lakiluonnoksessa huomautetaan myös, että jos samassa paikassa ilmoitetaan samanaikaisesti useita yleisiä kokouksia, tulee poliisin ja järjestäjien tarvittaessa ehtiä neuvottelemaan kokouksen siirtämisestä toiseen ajankohtaan tai paikkaan. Ulkona yleisellä paikalla järjestettävät kokoukset saattavat myös edellyttää esimerkiksi erityisiä liikennejärjestelyitä tai muita poliisin toimenpiteitä ennakollisesti tai kokouksen aikana. 

”Lyhyestä ilmoittamisajasta on seurannut poliisille myös työnjohdollisia haasteita, kun riittävä määrä poliiseja on pystyttävä osoittamaan kokouksen turvaamiseen. Nykyinen kuuden tunnin aikaraja ennakkoilmoituksen tekemiselle on myös kansainvälisesti vertaillen varsin lyhyt. Eurooppalaisissa verrokkimaissa edellytetään varsin yleisesti, että ilmoitus tulee antaa viimeistään kaksi tai kolme päivää ennen kokousta.”

Eduskunnan oikeusasiamies näkee ongelmia

Lakimuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntonsa on jo ehtinyt antaa muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, jonka mukaan nykytilanteeseen ei luontevasti sovi se, että kokouksista tulisi ilmoittaa viranomaisille useita päiviä etukäteen.

”Pikemminkin viranomaisten tulisi kehittää toimintaansa niin, että muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin voitaisiin vastata nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tiedonvälityksen tehostumisen ja elämänsykkeen nopeutumisen ei tulisi johtaa siihen, että viranomaistoiminnassa edellytetään huomattavasti entistä pidempiä varoaikoja. Kun spontaani kansalaiskeskustelu on tehostunut ja saanut uusia muotoja, tulee viranomaistoiminnan pystyä seuraamaan kehitystä ilman, että kokoontumisvapauden toteutumisen tosiasiallisia edellytyksiä heikennetään nykyisestä. Nykyiseen kuuden tunnin varoaikaan on päädytty aikana, jolloin tiedonvälityksen nopeus oli huomattavasti hitaampaa kuin nykyisin. Keskusteluun osallistumisen, jotta sillä voisi olla vaikutusta, on nykyisin oltava äärimmäisen nopeaa. Kokoukset ja mielenilmaisut on järjestettävä viipymättä, jotta niillä saavutettaisiin näkyvyyttä”, hän toteaa.

Jääskeläinen pitää tärkeänä, että poliisille taataan ajoissa tehdyllä ilmoituksella riittävät mahdollisuudet turvata kokoontumisvapauden häiriötön toteutuminen esimerkiksi vastamielenosoituksiin varautumalla. 

”En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että tähän tarvitaan esitysluonnoksessa kaavailtua kolmen vuorokauden varautumisaikaa. Mikäli ennakkoilmoitusajan pidentämistä pidetään välttämättömänä, voisi esimerkiksi 12 tuntia tai vuorokausi olla riittävä aika.”

Hän muistuttaa myös, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan spontaanit mielenosoitukset ovat ennakkoilmoitusajoista riippumatta sallittuja tilanteissa, jotka edellyttävät välitöntä rauhanomaista reagointia poliittisiin tapahtumiin. 

”Tietyissä tilanteissa ennakkoilmoituksen tekemisen aikavaatimuksesta on siis voitava poiketa. Ilmoituksen tekeminen, vaikka myöhässäkin, on tietenkin aina suositeltavaa, jotta poliisi voisi turvata mielenosoitusoikeuden toteuttamisen perustuslain vaatimusten mukaisesti.”

Poliisihallitus pidentäisi ilmoitusajan jopa 5 vuorokauteen

Poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta puolestaan kiristäisi kokoontumislakia muutoinkin. Hänen mukaansa kokouksen järjestäjän olisi ilmoitettava arvioitu osallistujamäärä ja laissa tulisi määrätä, että yleisellä kokouksella täytyy olla järjestäjä.

”Tieto mielenosoitukseen osallistuvien henkilöiden lukumäärästä, vaikka arviokin, on poliisin kannalta yksi tärkeimmistä tiedoista arvioitaessa järjestyksenvalvontaan liittyviä toimenpiteitä”, hän perustelee.

Poliisihallituksen kanta on Järvenpään mukaan alun perin ollut, että suurempien yleisten kokousten osalta ilmoitus tulisi tehdä vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden järjestämistä. 

”Poliisihallituksen näkemyksen mukaan kolmen vuorokauden määräaikaa voidaan pitää selkeänä parannuksena nykyiseen kuuden tunnin määräaikaan verrattuna. Kuten hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa on mainittu, niin kolmen vuorokauden määräaika ennakkoilmoituksen tekemiselle loisi nykyistä paremmat edellytykset järjestäjän ja poliisin yhteistyölle sekä turvaisi poliisin mahdollisuudet omalta osaltaan huolehtia yleisen kokouksen häiriöttömästä kulusta. Lainmuutos turvaisi siten nykyistä paremmin kokoontumisvapauden käyttöä.”

Lausuntoihin voi tutustua täällä. Ehdotetun lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pirinen

Jospa aamulla tulisi julki että hallitus aikoo illalla tuoda eduskuntaan lain, jossa pienyrittäjät velvoitettaisiin maksamaan kymppitonni pienyritysveroa. Yrittäjät haluaisivat osoittaa mieltään, mutta toki laillisesti. Olisi varmaan kiva osoittaa mieltä parin päivän päästä eduskuntakäsittelystä?

Viljo Tuononen

Suomen Hallitus menee kyllä nyt naurettavan petkälle jos rajoittaa mielenosoituksen rajoittamista. Epäilen kovasti , että heillä ei ole kaikki kotona. Hallitukselta yleensä vaaditaan, että heillä ei ole mielenterveysongelmia mikä nykyisin viittaa siihen , että heillä on. KANSA VAATII , ETTÄ HEIDÄT VIEDÄÄN MIELENTERVEYSTUTKINTAAN ENNEN KUIN TAPAHTUU MITÄÄN PERUTTAMATONTA.

Esa Ojanlatva

Media on jo täysin valtion kontrollissa. Ei ihme, että kansalaiset pitää saada myös tarkkaan seurantaan. Kokoontumiset pitää pystyä ennakoimaan, ettei vain mitään yllättävää päästä järjestämään. Fb on täydessä valvonnassa ja siinä olevia julkaisuja rajoitetaan. Suomi on matkalla poliisivaltioksi jossa kaikki on valvottua ja sensuroitua.

Markku Koivisto

Vastaavasti hallituksen on kerrottava eduskunnalle annettavasta esityksestään viisi päivää etukäteen. Mielenosoitusten on oltava vain mielenosoituksia, eduskunta päättää mitä tehdään, eivät torikokoukset.
Ilmoitus mielenosoituksesta kolme päivää etukäteen, vaikkapa yhtä aikaa hallituksen ilmoituksen kanssa eli käytännössä ehkä kuusi tuntia hallituksen ilmoituksesta. Eduskunnalle jää pari päivää aikaa reagoida mielenilmaukseen ennen ehdotuksen varsinaista käsittelyä.

Timo-Pekka Mustakallio

Kuten EIT linjaa kokoontumisvapaus on eräs kansalaisen perusoikeuksista, ja siten täysin riippumaton poliisin teknisistä järjestelyistä tai ilmoitustoivomuksista. Erillisiä asioita siis, missä jäljempi ei saa mitenkään estellä ensin mainitun oikeuden käyttämistä.

Yksittäisillä poliiseilla ja poliisilaitoksilla on tässä asiassa takavuosina ollut ongelmia lain tuntemuksen kanssa esimerkiksi moponuorten miittejä vastaan järjestettyjen terrori-iskujen perusteella, joissa kansalaisen oikeudet olivat halpaa tavaraa. Siksi pitäisi olla valppaana ettei oikeusvaltio pääse ikävästi katoamaan näissä asioissa. Edessämme on Euroopan kenties suurkriisi, jonka aikana kansalaisoikeuksia ehkä yritetään rajoittaa: sellaisen vaikutus olisi kuitenkin päinvastainen kuin tavoiteltiin, eli luottamus hallintoomme heikkenisi. Sellaiseen ei kriisin keskellä olisi varaa, vaan hallinnon pitäisi toimia erityisen avoimesti, perustellusti ja tarkalleen laillisesti.

Jouni Lehmusruusu

On todella omituista että meillä on hallitus jonka yksikään jäsen ei ole lukenut perustuslakia.

"Perustuslaki 13§

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla." Lähde Finlex