Maanantai 10.12.2018

Mepiltä kova väite: ”Suomi rikkoo EU-oikeutta -aikamme suurimpia uhkia ilmastonmuutoksen ohella”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.11.2018 19:21
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
    Sirpa Pietikäisen mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on aikamme suurimpia uhkia ilmastonmuutoksen ohella.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) sanoo Suomen rikkovan EU-oikeutta lintujen suojelussa.

”Suomi rikkoo EU-oikeutta lintujen suojelussa. Viranomaiset ovat Suomessa omaksuneet tulkinnan, että lintudirektiivi ja luonnonsuojelulaki eivät rajoita talousmetsien kesähakkuita. Tulkinta perustuu näkemykseen, etteivät hakkuut ole lintujen tahallista häirintää. Euroopan unionin komissio pitää Suomessa omaksuttua tulkintaa EU-oikeuden vastaisena, ilmenee komission vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni”, Pietikäinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän viittaa lintudirektiivin 5 artiklaan, jonka mukaan lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis‐ ja jälkeläisten kasvatusaikana on kielletty. 

”Vaikka hakkuista aiheutuvat häiriöt eivät välttämättä aina ole merkittäviä, näin voi kuitenkin olla hakkuiden intensiteetin, laajuuden tai paikallisten olosuhteiden vuoksi. Yleinen tulkinta, jonka mukaan talousmetsien hakkuut lintujen pesintäaikana eivät ole tahallista häirintää, ei olisi lintudirektiivin mukainen”, komission vastauksessa Pietikäisen kirjalliseen kysymykseen sanotaan.

Komissio aikoo ottaa yhteyttä Suomen viranomaisiin saadakseen asiasta selvennystä.

”Komission vastaus on mielestäni merkittävä. Se osoittaa Suomen laiminlyöneen luonnonsuojeluun liittyvien EU-oikeudellisten velvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon. Pidän huolestuttavana sitä, että istuva hallitus ei ole kovin tehokkaasti edistänyt luonnonsuojelua. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on aikamme suurimpia uhkia ilmastonmuutoksen ohella”, Pietikäinen kommentoi.

Hän nostaa esiin myös Maailman luonnonsuojelusäätiön WWF:n tuoreen Living Planet –raportin, joka kertoo ennennäkemättömästä sukupuuttoaallosta ja kiihtyvästä eläinten määrän vähenemisestä. 

WWF:n mukaan selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Suurin syy on luonnonvarojen ylikulutus. Myös ilmastonmuutos alkaa näkyä. WWF:n mukaan tilanne on kriittinen.

”Suomelle metsäisenä maana uhanalaisuus ja monimuotoisuus ovat ennen kaikkea metsälajien suojeluun liittyvä kysymys. Seuraavan hallituksen ohjelmassa luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava selvästi nykyistä keskeisemmällä sijalla”, Pietikäinen vaatii.

Lue myös: WWF: ”Tilanne kriittinen – ennennäkemätön sukupuuttoaalto käynnissä”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Olen Pietikäisen kanssa lähestulkoon jokaisessa asiassa eri mieltä ja pidän häntä poliittisesti punavihreänä enkä kokoomuslaisena.

Mutta tässä lintujensuojeluasiassa Pietikäinen on täysin oikeassa. Meillä hoidetaan ja korjataan metsiä niin että linnut eikä moni muukaan metsästä riippuvainen elämä tahdo ilman suuria vahinkoja selvitä. Huono metsien kokonaihoito aiheuttaa lisäksi merkittäviä ilmastopäästöjä kahdellakin mekanismilla:

1. Poistetaan metsän sisältöä joko tilapäisesti hiiltä pysyttäväksi tuotannoksi tai aivan liikaa pahimpaan muotoon pienimmällä jalostusasteella eli energiaksi muualla kuin metsäteollisuuden oman loppuhylyn polttavissa kattiloissa. Selkokielellä poistetaan hiilestä suurin osa eikä koskaan saada uuskasvulla kiinni poistettua määrää.

2. Yksinkertaisen tuhoisalla avohakkuu puunkorjuulla millä vahingoitetaan
metsäpohjaa kerta toisensa jälkeen ja lasketaan metsäpohjan sitoma hiili ilmaan

Kaikki tämä mukaanlukien ne lintu ja muun elämän vahingot ovat ihan välittömästi silmällä todennettavissa eri puolilla Suomea. Ei tarvita minkäänlaista tutkimusta eikä etenkään tilastoja kun kaiken näkee suoraan pelkillä silmillä.
Tosin loogisestikin on helppo päätellä mikä hiilensidontavajaus syntyy nykyisellä metsänhoidolla ja korjuulla

Se miten asiantilaa saataisiin muutettua on sitten ihan toinen juttu ja hyvin vaikeaa, kun niinkin monen rahapussin paksuus on kiinni nykyisestä metsien väärinkäytöstä.

Metsää voitaisiin metsäteollisuutta vahingoittamatta ja luontoakin vahingoittamatta myös käyttää oikein, mutta sellaista ei kepu hallinto halua edes kuullakaan ja vielä vähemmän punavihreä jos se pääsisi valtaan. On lisäksi aivan aiheellisya muistaa että suuri osa metsänomistajista on kokoomuslaisia ja suhteettoman suuri osuus rkp'läisiä

Mikko Toivonen

On minun valitettavasti pakko oikaista niin että sinä puhut tilastokasvusta millä yleisöä johdetaan tyypilliseen tilastotapaan harhaan ja minä puhun siitä mitä metsä todellisuudessa sisältää.
Sinullekin asian on pakko valjeta menemällä lähes mihin tahansa Suomen metsäkolkkaan ja näet joko avohakkuita tai ohutrunkoisia lyhyitä puupeltoja eli ettei metsässä ole kuin pieni osa sen luonnollisesta puusisällöstä

Eero Pekonen

Kerropa Teppo, missä niitä 80 - 100-vuotiaita metsiä oikein on, niin käydään porukalla ihailemassa ja kerätään samalla mustikat, puolukat ja sienet tuliaisiksi ja mielenvirkistykseksi. Mielestäni sellutehtailijat ovat saaneet liian suuren vaikutusvallan Suomen metäpolitiikassa. Uolevi Raadetta lainatakseni: saamarin tikkusopan keittäjät!

Ilkka Paananen
Vastaus kommenttiin #13

Mikä tämä 80-100 vuotiaiden metsien ylistyslaulu nyt on? Juuri pistin noin 80 vuoden ikäistä metsää myytiin hyvällä hinnalla. Eikä mennyt sellukattilaan. Puolukoita olen pominut hyvällä menestyksellä mailta, joilla avohakkuu suoritettu 10 vuotta sitten.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #13

Tosiasia onkin, että jokainen joka ei ole omalta pikkupalstaltaan ja sen fyrkilta sokaistunut tietää Suomen metsiä laajemmin kiertäessään ja silmällä arvioidessaan että 80-100 vujotiasta runkoa saa kyllämikroskoopilla etsiä. Niitä löytyy ruuhka Suomessakin vain harvoilta paikoilta kuten ihan esimerkiksi Harvialan metsät Turengin itäpuolella ja Punkaharjun suojellut metsät pienenä kaistaleena.
Viimeinen tällainen metsän silmäarviomatkani suuntautui välille Loviisa-Liljendal-Kaakkoissuomi aina Punkaharjulle saakka ja takaisin Taavetti-Pyhältö- Kotka kautta.
Laskin sillä reissulla silmäarviolta 80-100 vuotiaat puut ja ne jäivät alle 100 kappaleen.
En väitä etteikö niitä tuosta useampi jossain ihan metsäteiden varrella olisi voinut olla, mutta tuo näkymä siis isojen ja pienempien asfalttiteiden varsilta. Avohakkuita kautta matkan ja ohutta riukupeltoa samoin. Esimerkiksi koko matka sivuteitä uudenmaan parhaalla männikköalueella Loviisa-Liljendal. Puckars oli joko avohakkuuta tai puupeltoraiskiota. Ei ensimmäistäkäänj tukkipuuta silmään tullut sillä maaseutupätkällä.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Sirpa on nyt niin oikeassa. Paitsi, että sama koskee liito-oravia, viitasammakoita, lepakoita ja muita uhanalaisia EU:n eläinsuojeludirektiivin liitteen IV mukaisia lajeja.

Nykyisen hallituksen normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen, jolla kuntien kaavoitusmielivalta on päässyt täysin rehoittamaan, on ollut erittäin vahingollista politiikkaa, ja siitä on tehtävä loppu.

Mikko Toivonen

Minä ehdotan, että koko maassa ja sen "talousmetsissä" siirryttäisiin porrastettuun jatkuvaan kasvatukseen niin että on kapeita nauhoja eri ikäisiä puustoja joista sitten korjataan sekä vanhimmasta nauhasta tukkipuuta ja nuoremmista hoidollista harvennuspuuta sellupatoihin.
Kun on tarve nostaa metsiemme keski-ikää noin 20 vuodella nin syntyy väistämättä puupula jossain vaiheessa johonkin osaan metsäteollisuutta.
Sen esittäisin sinä ylimenoaikana hoidettavaksi puun tuonnilla suurkuljetusaluksilla sieltä missä puuta aidosti voidaan viljellä nopeassa kierrossa tai että havupuuta pitkään kuituun voidaan korjata aiheuttamatta mittavia metsäluontokatoja.
Esitän myös että vähänkään ainespuuta muistuttavaa ei saisi käyttää energiantuotantoon, vaan sille olisi kehitettävä korkeampaa jalostusastetta. Vaikka seka risusellu risu ja kantohakkeesta.
Jos näin toimittaisiin paranisi sekä metsän, että puun laatu ja sivutuotteena ilmasto.
Metsäteollisuutemme puumateriaalin määrä ja laatu on turvattavam ja sejn voi tehdä vaikka noin.
Tietysti muitakin uudelleenorganisoimistarpeita on ja yksi niistä on metsäomistuksen "raaka" muuttaminen niin että talousmetsä alueomistus suurenee vähintäin satakertaiseksi nykyisestä pilkko-omistuksesta

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #19

Siinä ei haise mikään muu kuin kansainvälinen tieto siitä miten asiat voisi ja mieluiten pitäisi hoitaa. Sinun kommentistasi kylläkin tuoksahtaa se että kukaan ei saisi mitään ehdottaa mikä saattaisi poiketa sinun ajatuksestasi ja mahdollisesti lompakkosi sisällyksestä
Metsää ei voida kansallisen ja teollisuuden intressien vuoksi millään muulla tavalla kunnolla hoitaa kuin radikaalisti suurentamalla talousmetsien omistus-ja hoitokokoa. Se ei ole lainkaan sosialismiä vaan suurkapitalismiä!

Tapani Tuominen
Vastaus kommenttiin #24

@ Mikko Toivonen

Tuolla kommentissa #21 otetaan asiallisesti kantaa sinun ja Sirpan esityksen toiseen puoleen. Siksi en lähde niitä toistamaan.

Poliittisella puolella itse en ole koskaan ymmärtänyt miten valtionomistuksen ja -ohjauksen kasvattaminen yksityisen kustannuksella voi olla suur-kapitalismia? Teillä sosialisteilla on tietysti asiaan toisenlainen lähtökohta ja asenne, kun olette aina toisten taskuilla kuin omillanne. Ei sentään, vielä hanakammin niillä.

Mauri Mattsson

Euro-vaalit on keväällä tulossa, joten jokainen Meppi koettaa profoiloitua niillä asioilla, joita parhaiten ymmärtävät. Kannattaa siis seurata, mitä kukin parhaiten osaa ja kuka parhaiten osaa lyödä kapuloita Suomen rattaisiin.
Merimetsoja pitää saada lisää - niinkö?

Urho Sormunen

Merimetsoja näkee jo Saimaan vesistön latvavesillä saakka. Metsäkanalinnut on kettutyttäjen päästämien minkkien toimesta hävinneet lähes kokonaan korvautuen Joutsenilla ja Valkoposkihanhilla, sekä mainituilla Merimetsoilla.

Tapio Mäkeläinen

Tuo laskenta 60% ei pidä paikkaansa. Siinä on laskettu keskiarvoja prosenttenteista eikä oikeista määristä.
Tämä on sitä ilmastogestapon superärsyttävää välistävetoa, jolla ajetaan ideologiaa totuudesta piittaamatta. Sama juttu sen konttialusten saastuttamisen kanssa.
Yritä Pietikäinen joskus kertoa isänmaastasi jotain positiivista.

Timo Sääksvuori

Suomessa tehdään vuosittain hakkuita runsaalla 2 % pinta-alasta. Näistä ajoittuu lintujen pesintäaikaan noin 10 % sillä toukokuussa kelirikko vähentää hakuuita ja juhannuksen jälkeen ne vähentyvät voimakkaasti tehtaiden huoltoseisokkien vuoksi. Siis vain noin 0,2 % metsäpinta-alallamme on uhkia lintujen pesimisille. Ei siis käytännön merkitystä.
Suurempi uhka on muuttomatkojen ongelmat. Esimerkiksi petolintujen tolkuton tappaminen niiden ylittäessä Maltaa. Siihen kannattaisi Sirpan puuttua.
Tietysti myös kotoiset petomme ovat suuria uhkia ja nehän vaikuttavat aina ja kaikkialla. Kanahaukat metsästävät 365 vrk vuodessa. Jos haukka tappaa kanalintuemon, niin sen lisäksi koko pesue tuhoutuu. Tietysti myös supikoirat ja muut pienpedot ovat todellisia pesärosvoja. Jopa söpö oravammekin on tunnettu pikkulintujen pesien hävittäjä. Variksia, harakoita, närhiä ja tikkoja unohtamatta. Vahvistuva villisikakanta tuo uusia uhkia kuten myös vahvistuneet susi- ja ilveskannat.
Metsätalous tuo hyvinvointia koko Suomelle. Siksi on todella masentavaa kuinka alas joku meppi voi vajota äänestäjien suosiota kalastellessaan.

Mikko Toivoselle sanoisin, ettei kannattaisi ottaa kantaa asioihin, joista ei näyttäisi ymmärtävän. Mikään esityksesi ei ole toteutuskelpoinen. Suomen metsien keski-ikä nousee, kun 1950-70-luvuilla tehdyt suuret hakkuualat ikääntyvät

Ilkka Paananen

Kovasti tuntuu olevan nyt yht'äkkiä mielipiteitä ja neuvooja, miten Suomen metsätalous tulisi toteuttaa. On hiilinielua, hiilidioksidia, metaania, suikalehakkuita, jatkuvaa kasvatusta, riukumetsää, 100 vuotista metsää, lintuja, siippoja, puolukoita, mustikoita, noroja, lähteitä. Kaikki pitää suojella perheti. 99% tuosta edellisestä sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole kokemusta ei näkemystä eikä varsinkaan ymmärrystä koko asiasta. On katseltu auton ja lentokoneen ikkunasta maisemia ja sitten esiinnytään asiantuntijana asiassa.