Tiistai 11.12.2018

Epämiellyttävä totuus Suomen peruskoulusta paljastui tutkijalle: ”Kannattaa valita hyvin koulutetut, hyvin toimeentulevat vanhemmat – ja olla tyttö”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.11.2018 11:48
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on ollut selvä ero ainakin vuosikymmenen ajan. Tämän lisäksi tutkimustuloksissa näkyy hyvin selkeästi perhetaustan vaikutus.
|

Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on ollut selvä ero ainakin vuosikymmenen ajan, selviää tänään julkistetusta kohorttitutkimuksesta Suomi lasten kasvuympäristönä. Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneitä suomalaisnuoria kahdeksantoista vuoden ajan.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski kertoo tutkimuksen julkistustilaisuudessa, että peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.

”Erityisen kiinnostavaa tässä on se, että me olemme tottuneet ajattelemaan arviointia niin, että se menee Gaussin käyrään eli se noudattaa normaalijakaumaa. Poikien osalta arvosanat noudattavat sitä suhteellisen kauniisti, mutta tyttöjen osalta ei”, sanoo Kiilakoski. (Juttu jatkuu graafin alla. Graafien lähde: THL, Raportti 7/2018)

Julkistetussa tutkimusraportissa tuloksia on myös vertailtu vuonna 1987 syntyneiden lasten arvosanoihin. Siitä ilmenee, että kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.

”Muutokset ovat kuitenkin verrattain marginaalisia. Eli näyttäisi siltä, että tässä on kyseessä peruskoulun tällainen pysyvä rakenteellinen ominaisuus. Syystä tai toisesta peruskoulun päättötodistusvaiheessa pojat menestyvät heikommin. Ja tämä ei todellakaan ole mikään päiväperho, vaan näin on jatkunut jo näiden kahden kohortin [ikäluokat 1987 ja 1997] ajan”, Kiilakoski sanoo.

”Tätä minun on ollut hankala hyväksyä: mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat”

Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle muutenkin ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, että ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.

Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.

”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.

”Tämä on minusta sellainen asia, että minun on itse ollut hankala hyväksyä tätä. Jotenkin meidän peruskouluun on leivottu sisään radikaalin tasa-arvon ajatus, että kuka tahansa voi saada oppimäärän riippumatta hänen taustastaan.”

”Tämä on varmaan jotakin sellaista, mitä meidän on aika hankala yhdistää tähän pohjoismaiseen tai suomalaiseen tasa-arvoajatteluun”, Kiilakoski toteaa.

Erikoistutkija päätteleekin, että suomalaisnuorten oppimistulokset kertovat noudattavatkin hyvin ruotsalaisprofessori Broadyn kiteytystä – tosin yhdellä lisäyksellä.

”Valitettavasti näin on. Mitä tahansa mittareita valitaankin, perhetaustan vaikutus on huomattava. Ja sen lisäksi että kannattaa valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat, niin kannattaa myös olla sukupuoleltaan tyttö”, Kiilakoski arvioi.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mari Mattila

Tytöt näyttävät pärjäävän poikia paremmin myös silloin, kun vanhempien koulutusaste on matalin. So tytöt pärjäävät poikia paremmin, olivat mahdollisuudet sitten hyvät tai heikommat. Johtuuko se koulusta? Nykykoulu sopii tytöille. Minkälainen koulu sopisi pojille? Ehkä siellä pelattaisi sekä fyysisesti että digitaalisesti, rakennettaisi asioita, opeteltaisi ja käytettäisi koneita ja laitteita? Ei vaivattaisi poikien aivoja kielillä, historialla eikä äidinkielellä, ja jos sivistys tai esim fysiikka ja kemia alkaisivat kiinnostaa, voisi anoa pääsyä "tyttöjen puolelle"?

Petri Hämäläinen

Eli suomeksi : poikien pärjäämättömyys suhteessa tyttöjen menestykseen ei korreloi laisinkaan koulutuksen tai varallisuuden suhteen.

Joten kysymys on, mihin se sitten perustuu?

Vaihtoehtoisia vastauksia:

- pojat tyhmempiä
- poikia ei kiinnosta
- kouluopetus ei ole suunniteltu pojille
- 80% opettajista naisia
- 40% pojista elää isättömissä perheissä
- miesviha

Kaarlo Kunnari

Pojat eivät ole tyhmempiä, mutta koska opetusta ei ole suunniteltu poikia kiinnostavaksi, johtuen siitä että opettajista 80% on naisia ja sama suhde oletettavasti on myös opetuksen suunnittelussa, niin pojat eivät pärjää. On selvästi havaittavissa myös poikien puberteetin ja kehityksen myöhäisempi vaihe kuin tytöillä ja siksikin tytöt menestyvät paremmin noissa ikäluokissa. Pojat parantavat opintojaan myöhemmin ja siksi tämä pitäisi osata kompensoida kouluissa. Ennen oli poika- ja tyttölyseoita, joissa tämä epäkohta hoitui. Silloin tyttölyseo oli 9 luokkainen ja poikalyseo 8 luokkainen. Oliko yhteiskouluihin siirtyminen virhe?

Petri Hämäläinen
Vastaus kommenttiin #8

Samoilla linjoilla. Samoin koulusta puuttuu nykyään haasteet ja kilpailu, jotka ovat poikien tärkeimmät yllykkeet. Siinä missä kurikin.

Tai ehkä sittenkin pojat vaan tuskastuvat p*skanjauhamiseen, naisten kehumiseen ja miesten haukkumiseen.

Tapio Mäkeläinen

Joku mättää pahasti ja ex teollisuuden ukkona olen tosi huolissani ammattkouluista, joissa tuo mainitsemasi malli ei tunnu sekään toimivan. Onkohan meidän opetusministerit & virkamiehet etääntyneet liian kauas reaaliprosessista.

Kun 80- l palkkasi lääketehtaalle laborantin niin tiesi että hän osaa perusasiat. Nyt sanotaan että on ainesta joka ei osaa yksinkertaisiakaan laskutoimituksia tai kunnolla lukea. Toisesta päästä tulee ulos maistereita joiden gradut on englanniksi ja meneet takavuosina väikkärinä läpi. Kuilu repeää.

Nita Hillner

"Kun 80- l palkkasi lääketehtaalle laborantin niin tiesi että hän osaa perusasiat. Nyt sanotaan että on ainesta joka ei osaa yksinkertaisiakaan laskutoimituksia tai kunnolla lukea."

Nykyisin ei juurikaan ole töitä, joissa pärjää ilman kunnollista luku- ja/tai laskutaitoa. Opiskelemaan joudutaan siis ottamaan myös ihmisiä joilla ei ole edellytyksiä opiskeltavaan ammattiin.

Hyväosaisten lapset pärjäävät muita paremmin koska näiden vanhemmat panostavat lukemiseen ja ylipäätään innostavat lapsia hakemaan tietoa. Ruokapöydissä keskustellaan kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä. Nämä lapset ovat syntymästään saakka etuoikeutetussa asemassa. Myös vähävarainen vanhempi voi innostaa lapsiaan tiedon pariin, mutta liian usein rahaan liittyvät huolet ja rankka työ imevät ihmisen kuiviin.

Harri Kovala

Lehdistä lukemalla olen ymmärtänyt, että ammattikoulussa on enää 2 päivää viikossa opetusta, siitä johtunee huono ammattitaito. Muuten olen samaa mieltä 80- ja 90-luvun ammattikoulusta valmistuneista, osasivat ammattinsa perusasiat ja osasivat oppia tietoja ja taitoja ja heidät pystyi laittamaan itsenäiseen työhön.

Kaarlo Kunnari

!950 luvulla ei riittänyt se, että fysiikka ja kemia kiinnosti. Piti olla joku taho, joka ruokki, vaatetti ja majoitti koululaisen ja maksoi kulut. Oppikoulut olivat kaupungeissa ja maalta korvesta ei sitä voinut käydä, ellei kaupungista näitä mainitsemiani tahoja löytynyt. Asiaan ei vaikuttanut silloin koulussa pärjääminen ja tytöt olivat eri kouluissa tyttölyseoissa ja me pojat poikalyseoissa. Silloin saattoi luokan paraskin oppilas lopettaa, kun maalla oleva perheen isä jäi puun alle kuollen ja pojan piti siirtyä perheen elättäjäksi. Tätä ei ole itselle tapahtunut vaan luokkakaverille, joka oli matemaattinen nero.

Tapio Mäkeläinen

Olin mukana 4 v sitten tovin eräässä kolmannen sektorin perhepolitiikkahankkeessa joka osin sivusi tätä. Minua nyppi ja nyppii joten että koneiston pitäisi hoitaa lähes kaikki mutta vanhempien vastuuta ei juuri edes mainita. Ei tämä raha-asia vain ole mutta esimerkki ja kannustus korreloivat voimakkaasti.
Tulen itse telakka-alueelta Turusta ja kyllä lähiön oppikoulussa oltiin sangen tasapäisiä. Tosin kaikkien vanhemmat kyllä oli töissä vs nykyaika.
Kyllä Käyhkö siinä on oikeassa että meillä on opetus ilmaista tohtoriksi saakka eikä ylempiin älylataamoihin pääse suhteilla eikä rahalla.
Lukioiden sisäänpääsyrajat rupeaa olemaan hurjia. Täällä Etelä-Espoossa ei alle 9 kande edes yrittää.

Petri Hämäläinen

Tapio - « vanhempien » vastuulla ei tarkoiteta tai tarkoitettu miehiä (isiä). Valtiojohtoinen järjestelmä on yh-äitejä varten. Valtio on ottanut miehen roolin perheen taloudellisen ja fyysisen turvan tuottajana.

Aiemmin Pansiossa / Pernossa lapsilla oli vielä isät.

Jorma Peltonen

Mitä ihmeen ihmettelemistä tai ”minun on vaikea uskoa” tässä on. On selvää että lahjakkailla vanhemmilla on todennäköisemmin korkeammat tulot. Heillä on myös todennäköisemmin lahjakkaammat lapset. Ja lahjakkaammilla on todennäköisesti paremmat arvosanat. Kannustamininen kasvatus jne tähän vielä päälle. Tyttöjen ja poikien ero sen sijaan voisi olla ”peiliin katsomisen paikka” koululaitoksessa. Mutta tuntuu vahvasti siltä että koulusta valmistutaan aiempaa heikommin valmiuksin ja tiedoin. Olisikohan vaatimustaso vähän liian vaatimaton tai opetuksen prioriteetit vähän vinossa.

Niilo Mäkelä

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta varakkaille ja koulun opettajat ovat pääsääntöisesti naisia jotka ovat lähtöisin itsekin varakkaista lähtökohdista.
Pojille pitää olla poikien opetus ja miesopettajilta.
Toisaalta opetus on liiaksi teoreettista, kun pitäisi lähteä käytännön pohjalta.

Risto Salonen

"Jotenkin meidän peruskouluun on leivottu sisään radikaalin tasa-arvon ajatus, että kaikki voivat saada oppimäärän riippumatta hänen taustastaan".
Tähän kun lisää vielä, että kaikki pääsevät läpi putkesta, osaavat tai eivät ja luokalle ei jätetä, niin siinä on vastaus kysymyksiin.

Kaarlo Kunnari

Kokemukseni ei tue kieliopintojen tarpeettomuutta. Itse lapsena sanoin ja kaverit samoin, "emme kuusen juurella sitä kaataessa paljon vieraita kieliä tarvitse". Lause johtui siitä, että tulevaisuus näytti vain mahdollisuudesta metsätöihin. Olen kuitenkin elämäni aikana opiskellut ulkomailla, ollut komennuksella ulkomailla ja asunutkin eläkeläisenä niissä. Olen varma että tämän päivän metsäkoneen kuljettaja tarvitsee kieliä ja saattaa olla koneensa kanssa ulkomailla töissä. Glopalisaatio etenee koko ajan. Muistakaa miten 1900 luvun alussa suomalaiset liikkuivat Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa ja muualla Euroopassa. Äitini isäkin oletettavasti puhui ruotsia, suomea, venäjää ja saksaa. Meillä oli noin 50 vuoden pimeä aika, jolloin kuvittelimme elävämme umpiossa.

Harri Kovala

Kaarlo on aivan oikeassa, lukekaapa 20-30-luvun suomalaista kirjallisuutta, niin huomaatte miten nykyaikaista elämä oli silloin (esim. Mika Waltarin Appelsiinin siemen). Sen jälkeen tuli valitettavasti Kaarlon mainitsema 50 vuoden pimeä aika.

Esko Tulikoura

Minusta tutkimuksen johtopäätöksen tulos, että tulotaso ja menestys eli materiaaliset asia vaikuttaisivat koulumenenestykseen, on liian nopeasti ja helposti vedetty. Jos näin olisi, ei muutosta voitaisi saada koskaan aikaan. Ihmiset tulevat aina jakautumaan enemmän menestyjiin ja vähemmän menestyjiin skaalana ei ryhminä. Tutkimuksessa ei varmaankaan ole muuta perhetaustasta kysytty, kuin mainitut tulotaso ja menestys. Eli kysymyksen asettelu on jo kapea ja tarkoitushakuinen. Mainittua johtopäätöstä pyritään käyttämään poliittisesti hyväksi. Pitäisi mennä pintaa syvemmälle ja selvittää, mikä on se asia, joka saa ihmiset menestyvissä perheissä tekemään työtä menestymisen eteen. Lisäksi kannattaisi selvittää, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia, periytyvien ominaisuuksien siirtymisen vaikutus. Koska on kyse monimuuttujaongelmasta, vastausta näihin tuskin vielä löytyy. Siksi joudumme kuulemaan materiaalin jaon vaikutuksesta oppimiseen edelleen, vaikkei se pidäkkään paikkaansa.

Hannu Rissanen

Olen sata varma, että kannattaisi tutkia vanhempien ja lasten älykkyyttä. On erittäin todennäköistä, että älykkäiden vanhempien lapset ovat älykkäämpiä kuin tyhmien lapset. Iso osa ihmisistä käyttää älykkyyttään myös rahan hankkimisessa. Älykkäät hankkivat suurella todennäköisyydellä paremmin kuin vähemmän älykkäät. Feministit ovat tuhonneet poikein menestymisen koulussa, sillä nythän pojista ollaan tekemässä tyttöjä. Voi hellan lettas sentään; mistä näitä oikein tulee?

Markku Lehto

Mutta minkä aineiden arvosanoja tässä on mitattu ? Mitataanko opilaista kaikkia heidän ominaisuuksiaan ? Esimerkiksi käden taitoja ? Motoorisen hahmotukseen liittyviä ominaisuuksia ? Teknistä ajattelu- ja päättelykykyä ?

Joskus tuntuu, että koululaitoksemme ei osaa tunnistaa kaikkia niitä ominaisuuksia, joissa pojat ovat tyttöjä lahjakkaampia.

Jaana Parkkila

Tyttöjen ja poikien koulumenestyksen eroja on tutkittu jo useamman vuoden ajan ja näyttää siltä, että tytöiltä vaaditaan jo alle kouluikäisestä lähtien enemmän kuin pojilta. Tytöt kasvatetaan vastuullisiksi ja pojat saavat leikkiä ja pelleillä ja velttoilla läpi peruskoulun. Ja sitten vielä läpi ammattikoulun. Lukiosta kun ei velttoilemalla enää selviä. "Pojat on poikia"-kasvatus on syypää poikien osaamisen romahtamiseen. Ei koulu, eikä naisopettajat. Pojat saavat tutkimusten mukaan koulussa helpommin hyviä numeroitakin kuin tytöt, mutta silti vain numerot pysyvät alhaalla.

Poikien koulumenestyksen tukeminen alkaa siis varhaiskasvatuksesta ja siellä vanhempien ohjauksesta lasten kasvatuksessa. Näin ollaankin nyt tekemässä. Kasvattakaa siis ne poikalapsenne oikein, älkää viljelkö vihapuhetta naisia kohtaan. Vihapuhe naisia kohtaan on muuten myös kasvanut tutkimusten mukaan viime vuosina... Ei se ole sitten ihme, että tällaisten isien kasvattamat pojat sylkee nuuskansa luokan lattioille, käyttää siivotonta kieltä ja heittelee naisopettajia tampooneilla.

Onneksi on vielä niitä oikein kasvatettujakin poikia. Heillä on tosin koulussa erityisen vaikeaa, koska he eivät sovi "pojat on poikia" -muottiin.

Kirsi Wehrt

Kiitos kommentistasim Jaana, olin juuri kirjoittamassa vastaavansisältöisen. Poikien pärjäämättömyys on kansainvälinen ilmiö, koska ei ole coolia pärjätä koulussa. Kuten myös tästä naisia kaikesta syyttävästä kommenttiketjusta voi päätellä, kysymys on kulttuurin ja kommenteista päätellen erityisesti miesten pojilleen istuttamasta asenneongelmasta. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kenelle koulu sopii tai ei, mitä siellä opetetaan tai ovatko opettajat naisia. Koulut ja oppisisällöt ovat suurin piirtein samanlaisia joka puolella maailmaa ja pojat pärjää koulussa lähes kaikkialla maailmassa huonommin kuin tytöt. Jos pojille opetettaisiin kuten tytöille, että pitää olla tuplasti parempi kuin poika pärjätäkseen ja siitäkään huolimatta ei pärjää, eiköhän oppimistulokset paranisi. Nyt työelämä todistaa toista, joten miksi pojat tekisivät töitä - hulluhan paljon työtä tekee, jos voi päästä vähemmällä. Trup-Clinton - asetelma on erinomainen esimerkki tästä: vitosen poika päihittää kympin tytön.

Aune Mänttäri

Onneksi koulusta ei voi enää lähettää lasta kesken koulupäivän lapsenlikaksi, jos opettajan vaimo on yllättäen sairastunut flunssan, tai johtokunnan jäsenen perunapellolle keräämään perunan syksyllä jolloin perunat nostetaan talvisäilöön tai pellolta myytäväksi.
.
Eduskunnassa on säädetty peruskoulun toteuttamiseksi maailman mittakaavassakin katsottuna huippu hyvät kaikkia kuntia velvoittavat yhtäläiset lait.
Kaakki kunnat elivät ole noudattaneet lainsäädännön velvoitteita.

Koulukuraattorin ja Kouluterveydenhoidon tehtävillä oli tarkoitus seurata ja puuttua oppilaiden oppimis ja kasvuolosuhteisiin, auttaa oppilas ja hänen vanhempansa ymmärtämään koulun tarjoaman oppimisen ja opetuksen vastaanottamisen.

Valitettavasti nämä kaksi yritystä oppilaan ja perheen auttamiseksi ovat kunnissa epäonnistuneet.
Mielenkiintoista olisi nähdä tutkimuksen se osa joka paljastaisi peruskoululle asetetun tehtävin toteuttamisen kunnissa.

Surullista on tietää, että koulun päättyessä ns. nolla arvostelulla lukutaidottomat pojat laitetaan metallialalle mm. koneita tai autoja korjaamaan. Mitenkä poika osaa lukutaidottomana selviytyä tehtävästä.? Tosi huonosti!

Nolla- tytöt laitetaan "soppalinjalle".
Tämä on sitten sitoa virallisessa kielessä käytettyä "työvoimaa" jota sanoisin työntekijöitä.

Koulutukseen käytettävien määrärahojen tulisi kattaa erityisesti peruskoulusta säädetyn sivistyksen & lukitaidon opettamisen kaikille oppivelvollisuuslain aikana..

Aune Mänttäri

Ehdotan, että 2019 uudet koulunsa aloittavat lapset saisivat henkilökohtaiset avustajat jotka ottaisi lapsen tarvittaessa vaikkapa syliin ja perehdyttäisi lapsen luottamaan uusiin ihmisiin, opetusluokkayhteisöön.
Kaikki lapset tulisi saada mukaan osallistumaan ja seuraamaan opetusta. Henkilökohtaiset avustajat olisivat oppilaan-lapsen turvana niin kauan kun lapsi omaksuu sopeutumisen ja luottamus luokkayhteisöön.

Pentti Westerholm

Mikä epämiellyttävä totuus?Tosiasia on ollut vuosikymmeniä koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa yleensä paremmin.Geeniperimällä on monessa muussakin yhteydessä merkittävä vaikutus niin hyvässä kuin pahassakin.Elämässä on toki muitakin mahdollisuuksia kuin menestyä koulussa.Suomi on pieni kansakuntana missä jokaiselle tulisi tarjota vähintään kohtuullinen elämänpolku. "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" siteeraten Veikko Lavia.

Tapio Holmgren

Vastaus kommenttiin #5

Tyttöjen ja poikien ero saattaa selittyä ajankäytöllä. Pojat käyttävät merkittävästi enemmän aikaa harrastuksiin, kuin tytöt. Tilastokeskuksen 99-00 toteuttaman ajankäyttötutkimuksen tuloksen mukaan 10–14-vuotiaat pojat käyttivät liikuntaan keskimäärin 1h 44min/päivä, kun vastaavasti tytöt käyttivät 1h. Valmentajana näen ajankäytön merkittävästi parempina tuloksina. Läheltä seuranneena, näyttäisi siltä, että vanha totuus pätee "se mihin keskittyy alkaa kasvaa".