Perjantai 14.12.2018

Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa – ”Byrokraattinen ja turha prosessi” pois heti, vaatii Keskuskauppakamari

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.11.2018 07:34
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Esimerkiksi kokkien työvoimapulan yhteydessä on keskusteltu viime aikoina saatavuusharkinnasta.
|

Keskuskauppakamari ajaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista. Keskuskauppakamari viittaa työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaisemaan tietoon, että työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa.

”Työvoimapulan eli täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä oli viime vuonna lähes kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna ja nousi noin 42 000 työpaikkaan. Uusia työpaikkoja jäi työvoimapulan takia syntymättä yli 18 000”, ministeriö tiedotti.

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola sanoo tiedotteessa, että työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys työvoimapulan helpottamiseksi.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

”Useat hakijat joutuvat tällä hetkellä odottamaan työlupaa 6-8 kuukautta, jopa kauemmin”, Keskuskauppakamari harmittelee.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta on keskusteltu julkisuudessa viime aikoina. Asian nosti esille hiljattain myös valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. LUE LISÄÄ: Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

Uusi Suomi kertoi aiemmin tässä kuussa Baronan toimitusjohtajan kuvaamista ongelmista saada filippiiniläiskokkeja Suomeen. LUE LISÄÄ: Toimitusjohtaja purkautui Jungnerille ”käytännön elämästä”: Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

Palvelualojen ammattiliittokin myönsi, että ongelma on todellinen. LUE TARKEMMIN: PAM: Filippiiniläiskokkeja todella tarvitaan Suomeen – mutta taustalla vaikuttaa 1798€/kk

”Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta on byrokraattinen ja turha prosessi, sillä yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on”, Johanna Sipola sanoo.

Sipolan mukaan asiaan liittyviä uhkakuvia liioitellaan.

”Puhutaan halpatyövoimasta ja pelotellaan kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisellä. En ymmärrä, miten nämä väitteet liittyvät saatavuusharkinnan poistamiseen. Suomessa on erittäin säännellyt työmarkkinat. Mahdollisiin lieveilmiöihin on myös aina mahdollista puuttua jälkivalvonnalla, siirtämällä resursseja ennakkoselvityksistä jälkikäteen tehtävään seurantaan”, hän sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Eeva

Kannattaisikin kysyä palkatonta työtä tekevältä, jotta tulisitko palkalliseen meille? Et olisi vääristämässä kilpailuakaan siellä nykyisessä pajassa. Ainakin terveille kuntouttavassa työtoiminnassa oleville voisi kysymyksen kohdistaa. Jokunen työpaikka voisi täyttyäkin.

Pertti Kostiainen

Työnantajien pitää sitoutua vastamaan KAIKISTA kuluista ainakin 10 seuraavaa vuotta tuomistaan työntekijöistä.
Ei voida odottaa että yhteiskunta maksaa kulut ja osanpalkkaa jotta saadaan halpaa työvoimaa joka syrjäyttää suomalaiset pois töistä.

Jari Eeva

Työllisyyteen liittyvillä asioilla kansaa sumutetaan sen kuin keritään. Yksi väittää yhtä, toinen toista. Laskelmia on jos jonkinlaisia, numerot poksahtavat saippuakuplista. Ei pelkästään sumuteta, vaan myös luodaan pelotteita ja kyykytetään. Varsinaisen onnistunutta, eduskunnan luottamuksen saanutta työllisyyspolitiikkaa!

Jari Eeva

Määräaikaiset pätkätyöt taittavat nuorten ja nuorehkojen niskat. Mitä tämän pätkän jälkeen? No ei ainakaan lapsia tai muuta sellaista elämää, mitä vakinaisessa työsuhteessa olevat elävät. Mielenterveys kärsii. Milloin voi levätä, lomailla neljä viikkoa palkan juostessa? Itse on vain juostava oravanpyörässä. Työllisyyspolitiikkamme ajaa karille.

Pertti Ikonen

Ei ole varmasti kaukaa haettu, mutta kielitaidoton iso maaahnmuuttajaperhe elää varmasti paremmin tempputöillä kuin markkinaehtoisella työllä. Tuet kun liitetään tempputyöhön, niin asutaan, syödään ja voidaan hyvin.

Taisto Pihlajamaa

Olipas siinä itsekeskeistä kommentointia.

Kansa elää leveämmin kuin koskaan aikaisemmin historiansa aikana. Ihminen näyttää voivan itse valita, meneekö töihin vai eleleekö "yhteiskunnan" tuella. Pääasia näyttää olevan, että Mulle Lisää Ja Heti. Ja että Ainakaan Tällä Palkalla En Töihin Lähde. Kai sitä on hyvinvointivaltion idealla tähän päästy.

Väki vanhenee. Uusia lapsiakaan ei haluta tehdä. Yhteiskunta hoitaa kansalaisten elämän ja huoltamisen, edelleenkö, kuten nykyään? Vai otetaanko seuraavaksi neuvoksi hra J. Kristuksen neuvo, haudatkoot kuolleet kuolleensa, ja jatketaan tästä: Hoitakoot vanhat toisensa ja samoin sairaat.

Olen monen vuosikymmenen aikana tullut vakuutetuksi siitä, että me johdamme itseämme liian monen säännöksen kautta.

Monessa asiassa suunta parempaan lähtisi vielä yhden lain hyväksymisen kautta. Tämä tulisi kuulumaan: Aina, kun uusi laki tai asetus tai viranomaisen määräys asetetaan voimaan, kakais vanhaa on kumottava.