Perjantai 14.12.2018

Annika Saarikko: ”Seuraavat vuosikymmenet muuttavat koko eläkejärjestelmän logiikan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.11.2018 20:21
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Ministeri Annika Saarikon mukaan syntyvyyden laskun keskeinen selittäjä näyttää olevan epävarmuus. ”Kun on epävarmuutta puolison löytymisestä ja parisuhteesta, on epävarmuutta työllistymisestä ja asemasta työuralla, epävarmuutta toimeentulosta ja siitä, miltä maailman meno näyttää, niin kaikkien näiden henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten epävarmuuksien äärellä voi tulla kokemus, että on parempi siirtää perheellistymistä.”
|

Suomen eläkejärjestelmä muuttuu merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Eläkejärjestelmän kantokyky on Saarikon mukaan parhaillaan syntyvän sukupolven isoja kysymyksiä.

Tänään julkaistu väestöennuste toi entistä jyrkempänä esiin Suomea koettelevan ”poikkeuksellisen kaksoishaasteen”, kuten peruspalveluista vastaava ministeri Saarikko kuvaa. Huoltosuhde on kovilla syntyvyyden laskiessa ja hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa.

”Samaan aikaan kun isoimmat ikäluokat vanhenevat – ja elävät yhä pidempään – meille myös syntyy entistä pienempiä ikäluokkia”, Saarikko sanoo Uudelle Suomelle.

Moni suomalainen sukupolvi on voinut elää luottaen eläkejärjestelmän kantokykyyn. Nyt tämä asetelma heiluu.

”Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään, mutta se tarkoittaa, että sitä pitää tänään hoitaa mielessä se, että tulossa on poikkeuksellisen pienet ikäluokat”, Saarikko sanoo.

”Seuraavat edessä olevat vuosikymmenet muuttavat koko eläkejärjestelmän logiikkaa. Se tarkoittaa, että meidän täytyy tehdä taloudellisesti aika maltillisia päätöksiä liittyen eläkkeiden tasoon.”

Eläkejärjestelmään kohdistuu Saarikon mukaan iso taloudellinen paine. Tarvittujen toimenpiteiden luonne jää toistaiseksi tarkasti määrittelemättä.

”Eliniän odote nousee niin vauhdilla, että ennemmin tai myöhemmin keskustellaan myös eläkeiän noususta entisestään. Mutta se riippuu siitäkin, missä kunnossa suomalaiset vanhenevat.”

”Ennemmin tai myöhemmin keskustellaan myös eläkeiän noususta entisestään”

Kehitys on Saarikon mukaan sinänsä luonnollista: kun syntyvyys on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan näin merkittävästi alenevaa, tarkoittaa se väkisin, että tulevat nuoret ikäluokat ovat todella pieniä. Tilanteeseen pitäisi kuitenkin löytää ratkaisuja ja syntyvyys saada nousuun.

Saarikon mukaan helppoja ratkaisuja ei ole. Uusi Suomi kertoi torstaina tutkijoiden tulleen siihen tulokseen, että käynnissä todella on kulttuurinen murros: suomalaiset haluavat tällä hetkellä hankkia vähemmän lapsia kuin aiemmin. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut.

”Ennen kuin puhutaan yksittäisten etuuksien suuruuksista tai edes asennemuutoksista, täytyy avoimesti kysyä, ovatko ihmisten toiveet hyvästä elämästä ja lapsiluvusta myös muuttuneet”, Saarikkokin sanoo.

Perhe -ja peruspalveluministeri tyrmää alkuunsa puheet siitä, että esimerkiksi perhevapaauudistus olisi taikasana. Tällä hän haluaa estää huutokaupan perheiden etuuksista vaalien alla. Uudistus on tehtävä, ministeri sanoo, mutta se on vain yksi keino.

”En halua antaa sille sellaista roolia, että se ratkaisisi kaiken.”

Kun poliittisia toimia tehdään, on tunnistettava ja autettava niitä, joille lapsettomuus on olosuhdekysymys, Saarikko linjaa.

”Politiikan kannattaa keskittyä heihin, jotka ilmaisevat halunsa perheellistyä, mutta näkevät sille yhteiskunnallisia esteitä.”

Lue lisää:

Uusi pohjaluku Suomen syntyvyydestä – Vain yksi asia selittää tilannetta

Petteri Orpo: Suomen talouden tärkein laskelma menee nyt uusiksi – ”Toivon että tämä avaa kaikkien silmät”

Hämmästys leviää – Tämä kuva Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Samy Arling

Ahdasmielistä ajatella että maailman suurin ongelma, hallitsematon väestökasvun pitäisi ruokkia sairasta kasvun systeemiämme ! Suomen ja Itämeren luonnon kantokyky on jo ylitetty, eikä keinotekoinen väestön "tuominen" ratkaise maailman väestön liika kasvun eikä Suomeen luotua "eläkeläisten elättämis" ongelmaa...On aika sopeutua ja iloita Suomen väestön vähenemiseen, siitä selviämme ja sopeudumme hyvin teknologian turvin.On syytä iloita Suomen väestön terveestä väestön määrän lasku kehityksestä.Tosin se tarkoittaa myös vähemmän elätettäviä päättäjiä ja huonompia pakolaisbusineksiä heille ja heidän verkoistoilleen, otettakoon sekin ennakkoluulottomasti ja ilman probakandaa vastaan.Jälkipolvien velkaannuttaminen maailman väestökasvua lisäämällä on tuhoisa tiet.

Anja Musakka

Saarikko yrittänee nyt kuitenkin muistaa viisastellessaan, että TYÖeläkejärjestelmän muutokset ovat työmarkkinakysymyksiä (kolmikantaa). Järjestelmää hoitamassa on tooosi paljon asiantuntijoita neuvomattakin, vrt. Vanhasen Rukan hiihtelyt.

Jorma Keskinen

Ehkä kannattaisi valvoa että yrityksetkin osallistuisivat yhteiskunnan ylläpitoon ,kun palkansaajatkin on jo osallistuneet käytännössä nollalinjaan jo kolmekymmentä vuotta.Eikä verotusta kierretä niin sanottujen veroparatiisien ym.kautta.

Pasi Käyhkö

Mitä tässä hätäilemään. Kun väkimäärä lisääntyy riittävästi Afrikassa ja Kauko-idän alueilla niin uudet kulkutautiepidemiat korjaavat liian väkimäärän.
Antaa luonnon hoitaa.
Niinhän kävi Helsingin kanipopulaatiollekin muutama vuosi sitten.

Hannu Tikkanen

Hirveä riehaantuminen asiasta joka ei ollut yllätys. Tulevaisuuden ennustaminen peruutuspeilistä kymmeniä vuosia eteenpäin ei välttämättä ole aina oikeassa. Bruttokansantuotteen kehitys ei ole suoraviivaisesti kytkeyksissä väkilukuun. Olennaisin asia on se miten kasvatamme osaamistamme ja siten lisäarvoa kaikkeen siihen mitä tuotamme. Bulkki ei ole meidän juttumme.

tasamaantallaaja .

''Ollos huoleton'' Onneksi pääsee sitten 2054 75-vuotiaana eläkkeelle silloinhan sen tilastokeskuksen mukaan perusihmisen keski-ikä. Ihmiset elävät nykyään paineen, työttömyyden ja masennuksen huomattavasti iäkkäämmiksi lääkeiden avulla.