Tiistai 11.12.2018

Mauri Pekkarinen jyrähtää: ”On palattava aluepolitiikkaan – kasvun aikana totuus paljastui karusti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.11.2018 12:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri Mauri Pekkarinen kertoi kysyneensä Raija-vaimoltaan lupaa lähteä eurovaaleihin. Lupa heltyi. Arkistokuva.
|

Eduskunnan toinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) vaatii paluuta kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Se tarkoittaa hänen mukaansa alueiden tasapuolista kohtelua niin koulutus-, liikenne-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa.

Keskustan Keski-Pohjanmaan piirille puhunut Pekkarinen katsoo, että vaikka Juha Sipilän (kesk) hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ”on tuottanut paljon hyvää”, ei se ”Suomen keskittymisvauhdin kiihtymistä” ole jarruttanut.

”Juuri talouden vahvan kasvun oloissa paljastuu karusti se totuus, että Suomi on likipitäen lopettanut tasapainoisen aluekehityksen rahoituksen”, Pekkarinen jyrähtää ja vaatii myös nykyistä hallitusta tekemään suunnanmuutoksen.

Euroopan parlamenttiin ensi keväällä pyrkivä Pekkarinen nostaa esiin, että EU:n koheesiopolitiikka antaa ”mitättömän vähän” resursseja Suomen alue-erojen kaventamiseksi. Samalla julkisia tutkimus- ja kehitysvaroja suunnataan suurimpiin yliopistokaupunkeihin Pekkarisen mukaan verrattomasti enemmän kuin Suomen ja EU:n rahoittamia aluetukia.

”Vielä tätäkin suurempi merkitys keskittymiseen on sillä, että kokonaisvaltaisen aluekehittämisen ideaalista on luovuttu. Siis siitä, että edes kutakuinkin kaikilla valtionhallinnon osa-alueilla olisi oman perustehtävänsä ohessa myös velvoite huolehtia tasapainoisesta aluekehityksestä”, Pekkarinen toteaa.

”Suomen kehityksen ja menestyksen keskeiset luonnonvarat ovat eri puolilla maata, ei vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Siksi hallitusten, nykyisen ja tulevien, on palattava kokonaisvaltaiseen, holistiseen, aluepolitiikkaan ja alueiden kehittämiseen”, hän jatkaa.

Pekkarinen on tunnettu aluepolitiikan puolestapuhuja. Hänen nimestään on lähtöisin politiikan termi ”pekkarointi”, jolla viitataan kotiinpäin vetämiseen päätöksenteossa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Mauri elää menneisyydessä. Ihmisten halusta muuttaa kasvukeskuksiin vain lisääntyy. Ihmiset ovat fiksuja ja etsivät elämälleen parempaa. Kasvukeskuksia on Suomessa n. 10-15.
Vanhat metodit eivät ole nykypäivää eikä tulevaisuutta. Muuttoa pitää tukea, eikä paikoilleen jääntiä.

Jari Ikonen

kas vain, n. kuusi kuukautta vaaleihin ja "Grand old man" Pekkarinen on havainnut etta maata ei ole kehitetty tasapuolisesti vaan kepitetty Hesa ulkopuolisia alueita.

Pekkariselle tiedoksi että viimeiset 3 1/2 vuotta pääministerinä on ollut hänen oman puolueensa pj Sipilä ja hän itse mukana kepun eduskuntaryhmässä, joka on hyväksynyt ihan jokaisen -nyt Pekkarisen vääräksi havaitseman- päätöksen.

Äkkiseltään voisi kysyä häneltä parikin kysymystä julkituloonsa tällä ajankohdalla.

Aika moni muistaa Sipilän toimet. Sitäpä niitätte mitä kylvitte.

t. nimin #koulutuslupaus

Arja Paakkanen

Mauri Pekkarinen toi politiikkaan myös "siltarumpupolitiikan", samaa se tarkoittaa kuin "pekkarointi". Pekkarinen on ahkera ja tietäväinen poliitikko, mutta valitettavasti hän on myöntynyt uskollisesti Sipilän hallituksen maaseutua kuristavaan politiikkaan. Ulostuloja olisi odotettu monessa asiassa ja monta kertaa.

Ari Mikkola

Helsingin kymmenen suurinta yritystä kun listataan niin sieltä löytyy UPM, Kesko, SOK, op, kone, liekkö Outokumpu vielä, fortumit ja nesteet..
Kaikki firmoja joiden liikevaihto ja tuotannollinen toiminta sijaitsee ja tulee muualta kuin helsingistä mutta joiden hallinto ja pääkonttorit on jostain syystä keskitetty sinne.

Mikko Toivonen

Mauri on pääarkkitehti monessa kansallisessa möhlinnässä ja eturyhmä välistävedossa. Esimerkiksi tuulivoiman tuet, energia asiat yleisemminkin, siultarummut vain korkkina pullossa.
Maurin olisi nyut viisainta vaan jäädä eläkkeelle nja lakata edes konsultoimasta ketään

Pentti Westerholm

Pekkarinen ei nyt pelaa omaan pussiin.Hänellä on selkeä ja järkevä kuva maakuntien tarpeesta.Monet ovat valmiita metsittämään sotiemme veteraanien raivaamat maaseututilat.Järkevämpää on liittää tiloja yhteen ja muodostaa isoja maa- ja metsätiloja niistä.Teollisuus tarvitsee enenevässä määrin puuta,kaupat liha- marja-ja viljatuotteita jne,markkinat ovat maailman laajuiset.

Pentti Westerholm

No,Pasi yhdistellään tiloja samaan tapaan kuin kaupunkialueita on laajennettu.Ilman laajaa sunnitelmaa hommasta ei tule tietenkään yhtään mitään varsinkaan jos se jää tilallisten hoidettavaksi.Meillä on hallitus ja maatalousministeri joka näitä hommeleita käynnistää.Tukiaisiin uppoaa 2 miljardia vuodessa josta viljelijöiden osuus on 1,7 miljardia.Tätä rahasummaa tarkemmin kohdentamalla kehitetään maaseutua tuottavampaan suuntaan.

Eero Pekonen

Mauri voisi kävellä sen Korpilahden sillan päästä päähän pariin kertaan, laskea autot ja haastatella sitä sillan päähän rakennetun hotellin pitäjää (vai onkohan se tällä hetkellä konkurssissa kun kulkijoita ei ole). Se siitä aluepolitikkasta!

Markku Lehto

Mauri Pekkarinenhan on saanut Tuulimyllytukiais-automaatti I:n tomimaan hyvin. Tänäkin vuonna jaetaa tuulimyllytukiaisia 248,5 mijoonan edestä tuulisähköfirmoille, jotka jakavat edelleen tuota rahaa tuulimyllyfirmoille maakunnissa maata vuokraaville maanomistajille.

Ja kohta Pekkarinen ja hänen puoluetoverinsa Lintilä ja Tiilikainen käynnistää uuden Tuulimyllytukiaiset II:n. Sen kustannukset veronmaksajille on varovaisen arvion mukaan 12 vuoden jaksossa "vain" 1 000 miljoonaa euroa. Tuulimyllytukiaiset I:n kustannukset veronmaksajille 12 vuoden jaksossa tulee olemaan 3 500 - 4 000 miljoonaa euroa.

Mutta täytyyhän Pekkarisen kunniaksi mainita, että hän ainakin yritti saada jotakin tulosta siinä "Parlamentaarisessa yritystukien uudistamisen työryhmässä". No sen työryhmän työn tuloshan oli odotetusti +/- nolla. Yritystukien henki jatkuu... "kaverille kans".

Seppo Simonen

Hirvittää oikein tuo Helsingin pormestarin älyvapaa ideointi kaupunkimiljöö keskittymisestä kun seuraavan 10 vuoden sisällä löytää miljoonalle tonnille kivihiiltä korvaava energia että siinäpä on pohtimista punavihreäkokkare kuntapolitikoille.

Tulevien maakuntien tehtävä on pyrkiä luomaan yhdenvertaiset yhteiskunnan palvelut valtiovallan ohjauksessa. Jotenka Mauri Pekkarisen ja Keskustapuolueen aluepolitiikkaa on tukemisen paikka kaikille joka täysin sydämmin pakitsee ihmisen oloa se ja on järki linjaa.

Helsingin yhdyskuntakehitys näin Espoosta katsottuna näyttää johtavan omiin etnisiin alueihin joka kyllä on ymmärrettävää etnisten oman turvallisuuden tunteen hakua. Odottaa kyllä sopii onko itäkeskus ensimmäin Rinkeby.

Markku Lehto

" ... kun seuraavan 10 vuoden sisällä löytää miljoonalle tonnille kivihiiltä korvaava energia ... "

Helenin voimalaitosten sähkö- ja lämpöenergian tuotantotehon ( yhteensä 4 610 MW ) korvaamiseksi tarvitaan noin 3 700 kpl 3,5 MW nimellistehoista tuulimyllyä. Helsinkiin sijoitettuna noin monesta myllystä kaupunki saisi melkoiset maanvuokratulot, jotka veromaksajien taskusta kierrätetään tuulisähköfirmojen kautta maata tuulisähköfirmoille vuokraaville maanomistajille.

Tokihan tuon Helsinkiin rakennettavien tuulimyllyjen rinnalle pitää rakentaa diesel-moottoreilla tai kaasuturbiineilla pyöritettävien säätövoimalaitosten verkko. Näillä sitten tuotetaan sähköä ja lämpöä helsinkiläisille , kun ei tuule. No nämä säätövoimalaitokset käyttäisivät tietenkin biopolttoainetta, joka valmistetaan suomalaisista puista. Näin saataisiin lisättyä puun kulutusta ja näin myös nostatettua puun hintaa. Siitäkös metsäteollisuus tykkäisi.