Perjantai 14.12.2018

Nyt tuli Suomelle laskelma: 60% päästöistä pois pikavauhtia – sähköautoja pian 800 000?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.11.2018 10:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Liikkuuko Suomen teillä yli miljoona sähköistä ajoneuvoa jo vuonna 2030? Sitran visiossa näin käy.
|

Suomen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toteutus vaatii kuitenkin selkeää politiikkaohjausta, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tiedottaa.

Sitran yhdessä McKinseyn kanssa laatiman selvityksen mukaan lähes 50 prosentin päästövähennys on saavutettavissa toimin, jotka ovat elinkaarikustannuksiltaan neutraaleja tai jopa tuovat säästöjä. Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle kustannustehokkaita päästövähennyksiä.

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan, pyrkimyksenä rajata nousu 1,5 asteeseen. Lokakuussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti painotti entisestään, miksi maailmanlaajuisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan lisää.

Sitran tänään julkaisema selvitys esittää Suomelle päästövähennyspolun, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää 60 prosentilla eli noin 27 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (27 MtCO2) verran vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta.

Tämä toisi Suomen toimenpiteet linjaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja toimisi välietappina Suomen pyrkimyksille kohti hiilineutraaliutta.

”IPCC:n raportti korosti, että kaikkien maailman maiden on ryhdyttävä nopeisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi tai muuten ilmastonmuutoksen kustannukset karkaavat käsistä. Selvityksemme osoittaa, että Suomi pystyy teknisesti ja taloudellisesti saavuttamaan nykytavoitteita suuremmat päästövähennykset. Päättäjiltämme vaaditaan kuitenkin välittömästi toimia, jotta pääsemme oikealle polulle”, sanoo tiedotteessa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Sitra esittää päästövähennyspolkua Suomelle neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset.

Polku on rakennettu arvioimalla yli 300 mahdollisuutta teknologia- ja polttoainevaihdoksiin sekä valitsemalla sarja vaihdoksia, jotka johtavat mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen.

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, jotka ovat elinkaaritarkastelussa kustannusneutraaleja tai -negatiivisia verrattuna nykyisiin ratkaisuihin.

Keinot, joilla katetaan viimeinen kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä, ovat sen sijaan kalliimpia ja epävarmempia.

”Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden”, sanoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo.

Liikenne sähköistyy vaiheittain. Selvityksen mukaan sähköautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000 sähköautosta jopa 800 000 sähkö- ja hybridiautoon vuoteen 2030 mennessä, mikä on yli kolminkertainen määrä hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna.

Ehdotettu lisäys tarkoittaisi noin 30 prosenttia Suomen autokannasta vuonna 2030. Selvityksen mukaan myös sähkökäyttöiset bussit ja rekat tulevat Suomen teille vuoteen 2030 mennessä, jolloin Suomessa olisi 180 000 sähkö- ja 20 000 ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa sekä lähes 8 000 sähköbussia.

Sähköistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden verkosto. Sen rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Lue myös: Sdp heittäisi hallituksen autoveroalen roskiin – Suomi pikavauhtia sähköautojen aikaan

Tuulivoimaa tarvitaan verkkoon vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran lisää nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että rakentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.

Muiksi keskeisiksi keinoiksi päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen selvitys nimeää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla, teollisuudessa lämmöntuotannon sähköistämisen tai fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla tai biokaasulla sekä öljylämmityksen vaihtamisen lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen asuinrakennuksissa sekä kaupallisissa ja julkisissa kiinteistöissä.

Hiilinielujen säilymisestä täytyy kuitenkin pitää huolta, etenkin kun teollisuus suunnittelee myös biomassan käytön lisäämistä.

Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiilisempi teollisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa viimeiset kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä.

Muita kustannustehokkaita keinoja tähän voi löytyä selvityksessä analysoitujen toimien ulkopuolelta: muilta sektoreilta, kuten maataloudesta, sekä kysyntäpuolelta, kuten käyttäytymisen muutoksista, tai kiertotaloudesta ja materiaalikiertojen tehostamisesta.

Päästövähennyspolun toteuttaminen aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä muutostarpeita.

Suomi tarvitsee kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta.

Päästövähennyspolun kannalta on kriittistä, että hallitus ohjaa toimillaan sekä yksityisen sektorin että yksilöiden investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

”Hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan ja että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee huolehtia siitä, että olemassa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin”, sanoo Peljo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

"Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle kustannustehokkaita päästövähennyksiä."

Kyllähän sitä tuulivoimaakin käyttäisi, jos vain tuulisi jatkuvasti.
Ajelisi sähköautollakin, jos vain kulkisivat riittävän matkan kertalatauksella ja maassa olisi kaikkialla pikalatausasemien verkosto, ettei tarvitse ladata koko päivää.

Hannu Rautomäki

Suomessa ilmeisesti halutaan tehdä päästövähennyksillä jonkinlainen taloudellinen itsemurha ja uhrautuminen maailman puolesta, vaikka Suomen päästöillä yhteiseen ilmakehään on suunnilleen sama vaikutus kuin hyttysen pierulla Saharassa.
Uhrimieltä kuitenkin riittää.

Pasi Käyhkö

Mistähän se energia otetaan 800 0000 tuhannen auton akkuihin. Tyynenä päivänä autot seisovat kun tuulivoimalat eivät tuota mitään muuta kuin kuluja.
Jouluna kinkun paistot, joulusaunat päällä ja samanaikaisesti autot n. 500 000 kpl sähkötolpassa.

Elis Aspelin

Suomen päästöt on n. 1 promille koko maailman päästöistä. Tästä liikenteen osuus on n. 20%. Globaalisti ajateltuna Sitran esitys on naurettavaa piiperrystä, jolla ei ole mitään vaikutusta ilmastoon. Sen sijaan äärimmäisen kallista Suomen kansalle.

Pasi Anttila

Niin. Yksikään maa..edes Yhdysvallat tai Kiina ei vastaa yksistään kaikista päästöistä. Jos jokainen maa ajattelee että eihän heidän päästöjen lopettaminen (pelkästään heidän) estä ilmastonmuutosta ei kukaan tee mitään.

Jorma Lehmonen

Taas tätä samaa höpötystä. Mistäs kuluttajat ne rahat ottavat uusiin sähköautoihin ? Kaikilla ei ole varaa hankkia uutta autoa ja käytetyn sähköauton osto on hyppy tuntemattomaan. Kellään ei kait ole tarkkaa tietoa kuinka kauan akut kestävät ja mitä niiden vaihto maksaa, kuinka paljon sähköautolla/hybridillä voi ajaa jne jne.

Helsingin cityvihreiden märkäunia.

Mikko Toivonen

Sitra on kyvyttömien poliitikkojen välitila. Sieltä tulee siksi välillä tällaisia täysin rationaalista järjestä, älystä ja ymmärryksestä irrallaan olevia poliittisia "visioita" kuten tuo 800000 nsähköautoa.
Minkäänlaista kytkentää kovaan sähköauton reaalimaailmaan tai autonkaan reaalimaailmaan ei ole.

Välillä kuulostaa siltä että Sitra olisi vihreiden ja kepulien jätepaikka.

Hannu Saarenmaa

On totta, että Suomen päästöjen hienosäätö globaalisti on kuin se hyttysen ilmavaiva Saharassa. Mutta tarvitaan tiennäyttäjiä. Ne jotka voivat ja osaavat, vähentäköön päästöjään malliksi muille. Kyllä ainakin Kiina katsoo tarkkaan, mitä täällä tapahtuu.

Kova kytkentä reaalimaailmaan saadaan sähköautoille, kun niiltä poistetaan autovero. Sitä puhetta suomalainen ymmärtää. Ja samalla löytyy tie sen vihatun autoveron poistamiseksi kokonaan.

Jouni Halonen

Puhutaan päästöistä ja ilmeisesti tarkoitetaan tässä hiilidioksidia. Mitä haittaa hiilidioksidista on? Ei mitään. Pelkkää oletettua huttua, jotta muista ilmastoon liittymättömistä erinäisistä syistä päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista.

Jarkko Mynttinen

En löytänyt Sitran raportista mitään Suomen taloustilanteen kehityksestä ja sen vaikutuksista ilmastomuutokseen vuoteen 2030 mennessä. Eikä muunkaan maailman talouden, turvallisuus- ja pakolaistilanteen kehityksestä ja niiden vaiukutuksista Suomen päästöjen vähentämiseen. Sitran suositusten perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että talous, maailman turvallisuustilanne ja ilmastomuutos kaikki elävät omaaa elämäänsä omassa hermeettisessä tilassaan vailla minkäänlaisia vaikutuksia toisiinsa.

GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malisen johtaman viisi henkilöä käsittävän ennustetiimin laatimien tutkimusraportin mukaan, joka julkaistaan muutaman viikon kuluttua euroalue hajoaa 80% todennäköisyydellä, ymmärtääkseni n. 5-7 vuoden sisällä. Italian kriisi on se ensimmäinen näkyvä merkki tästä euroalueen hajoamisesta. Kun Sitran kustannustehokkaat keinot ja talous- ja muut maailmapoliittiset ennusteet huomiodaan mukaan Sitran raporttiin, niin taitaapa päästöt vähentyä ihan jostain muista syistä kuin sähköautoista ja tuulivoimaloista johtuen?

Tapio Keskitalo

Älkää vain Hyvät Kansanedustajat antako paljoa painoarvoa Sitran fundeerauksille. Näin kirjoittavat Hiililaskurin sivusivuilla " Sijoittamalla kerran vuodessa sata euroa aarniometsien suojeluun kompensoit hiilijalanjälkeäsi hurjat 115 prosenttia vuodessa. " Tuolla logiikalla isommatkin ongelmat muuttuvat melko vähäisiksi :)