Lauantai 15.12.2018

Eva väittää: Yksityisiä terveysyrityksiä sorsitaan sote-uudistuksessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.11.2018 08:06
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan eduskuntakäsittelyssä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiesitys asettaa yksityisille palveluntuottajille ylimääräisiä raportointivelvoitteita julkiseen sektoriin nähden.
|

Evan mukaan julkista toimijaa perusteettomasti suosiva sääntely loukkaa tervettä kilpailua. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaa säännellään ja valvotaan tiukemmin kuin vastaavaa tehtävää hoitavaa julkista toimijaa, väitetään Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan Soten sokeat pisteet -analyysissa.

Evan mukaan eduskuntakäsittelyssä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiesitys asettaa yksityisille palveluntuottajille ylimääräisiä raportointivelvoitteita. Yksityisten palveluntuottajien on eriytettävä julkisen valinnan palvelutuotannon kirjanpito ja avattava kilpailijoilleen yksityiskohtaisesti julkisen valinnan palvelutuotannon kustannusrakenteensa.

Analyysin kirjoittajien mukaan tarkka kustannusrakenne voi pahimmillaan paljastaa yrityksen liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Liikesalaisuudet on suojattu lailla nimenomaan terveen kilpailun ylläpitämiseksi.

Riskinä on myös julkisen puolen ristisubventio.

Analyysissa Soten sokeat pisteet nostetaan esiin myös muita kilpailuongelmia. Evan mukaan yksityiset ja julkiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat ovat valvonnan, toimintaedellytysten ja lupamenettelyn osalta eri asemassa. Viranomaiset eivät edes tiedä julkisten toimintayksikköjen tarkkaa lukumäärää Suomessa. Lupamenettely koskee ainoastaan yksityistä sektoria.

"Tämä tekee toiminnan tasapuolisen valvonnan käytännössä mahdottomaksi. Nykytilan ongelmallisuus on havaittu esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä ja epätasapuolisen kohtelun ongelma on myönnetty hallituksen esityksessä. Se korjaantuu, mikäli eduskunnassa käsittelyssä oleva palveluntuottajalaki hyväksytään", todetaan Evan tiedotteessa.

Analyysin mukaan yksityistä ja julkista sektoria kohdellaan eri tavoin myös eduskunnassa hyväksytyssä tietosuojalaissa. Lain mukaan julkiselle sektorille ei voitaisi määrätä hallinnollista sakkoa. Sen sijaan yksityisen sektorin pitää varautua hallinnolliseen sakkoon, joka on suurimmillaan jopa 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Evan mukaan julkisen sektorin toimija voi hyödyntää palvelutuotannossaan verovapautta, konkurssisuojaa sekä markkinaehtoista edullisempaa rahoitusta. Lisäksi julkista toimijaa perusteettomasti suosiva epäsymmetrinen sääntely loukkaa tervettä kilpailua. Analyysin kirjoittajien mielestä ongelma johtuu vanhentuneesta lainsäädännöstä, mutta lainsäätäjä laatii edelleen säännöstöä, jossa kysymystä ei ole riittävästi huomioitu.

Analyysin tekijöinä ovat Ilkka Haavisto, Heini Larros, Sami Metelinen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lapveteläinen

Jos Eduskunnan kaavailemasta Sote- mallista maksetaan yksityiselle terveydenhoitopalveluiden tuottajalle sijoitettua pääomaa yritykseen esimerkiksi 30% julkisen palveluiden aiheuttamasta vuosittaisesta "Sote- kulusta", luonnollisesti poliitikot haluavat hallita yhtiötä sekä nähdä ja tietää yhtiön salaisena pidetyn kirjanpidon. Asia ei tule jäämään ainoastaan yhteen terveyspalveluita järjestävään yritystoimintaan, niitähän on monia yhteiskunnassamme. Tulevaisuudessa osa eduskunnan poliitikoista, ja tietysti valtioneuvosto, tulevat näin tietämään jokaisen yksittäisen terveydenhoitopalveluita tarjoavan yrityksien liikesalaisuudet yksityiskohtaisesti. Helsingissä tähän yksityisten terveydenhoitopalveluita tarjoavien yritysten ryppääseen kuuluu mm. Aava, Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna yms. pienemmät terveyspalveluiden yksityiset palveluntarjoajat. Todennäköisesti näin tulee myös käymään yli 300 muussa suomalaisessa kunnassa isänmaamme alueella. Liikesalaisuudet ovat suojattu lailla terveen kilpailun ylläpitämiseksi, yksityinen sijoittaja, kaksikko, ryhmä tai jopa toinen yritys pystyy pitämään asian myös jatkossa luottamuksellisena tietona pitäen kiinni liikesalaisuudesta sijoittamansa pääoman sekä riskin vuoksi. Julkisen sektorin terveydenhoitoa ei tietysti tarvitse valvoa poliittisesti lainkaan, vastuu potilaasta jakautuu monien eri viranomaistahojen poliittiselle valtionosuusmallille, josta lopulta kukaan ei ole vastuussa.