Perjantai 14.12.2018

”Tällaista ei ole ennen nähty” – Suomi sai nyt liikenteen ”runkoverkon”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.11.2018 14:47
  • Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö / Liikennevirasto
    Kuva
|

Faktakulma

Uudet pääväylät:

Uudessa asetuksessa maanteiden pääväyliksi listattiin valtatiet 1-9, 12, 15, 18, 19, 21, 25, 29 sekä kantatiet 40 ja 50 sekä seututiet 103 ja 355 ja yhdystie 1851.

Rautateiden pääväyliksi listattiin 32 rataosuutta.

Koko listauksen löydät täältä (pdf).

 

Liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt Suomen liikenteen ”runkoverkon”. Uudessa asetuksessa listataan Suomen maanteiden ja rautateiden pääväylät, jotka halutaan pitää priimakunnossa läpi vuoden.

Tavoite on, että pääväylät olisivat nopeimpia reittejä. Maanteillä nopeusrajoitus pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.

”Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk).

Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Sabina Lindström korostaa Uudelle Suomelle, että pääväyläasetuksella ei jaeta valtion rahaa uusiin liikenneinvestointeihin, vaan määritellään ennen muuta pääväylien kunnossapitoluokitukset.

Käytännössä vuodenvaihteessa voimaan astuva asetus määrittelee heti esimerkiksi talvikunnossapidon tärkeysjärjestystä. Myös päällystevaurioiden korjaamiset luokitellaan kunnossapitoon.

Eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen Jukka Kopra (kok) selventää Uudelle Suomelle, että aiemmin kunnossapitoluokitukset on ratkaistu liikennevirastossa.

”Nyt tämä otetaan valtakunnan johdon ohjaukseen. Siitä tässä on kysymys”, Kopra sanoo.

Uudet pääväylät luokitellaan kahteen ”palvelutasoon”. Tason I pääväylillä on oltava turvallisia ohitusmahdollisuuksia säännöllisin välein turvattava hyvä ja niillä on turvattava hyvä ja tasainen matkanopeus, joka on maanteillä 80 km/h ja moottoriteillä 120 km/h. Tason II pääväylillä voidaan käyttää ”alueellista harkintaa” niin ohitusmahdollisuuksien kuin nopeuksienkin turvaamisessa.

”Asetuksen myötä kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään priimakunnossa läpi vuoden. Juuri siellä, missä nopeasti muuttuvat keliolosuhteet aiheuttavat suurimmat ongelmat. Nyt annettu hoitotakuu palvelee erityisesti ihmisten liikkuessa maakuntien halki sekä elinkeinoelämän kuljetuksia”, kiittelevät keskustan kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsenet Markku Rossi, Olavi Ala-Nissilä ja Antti Rantakangas.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell kehuu asetusta ”selväksi osoitukseksi Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta”.

”Tällaista ei ole ennen nähty”, Randell sanoo.

Niin Berner, liikenne- ja viestintäministeriön Lindström kuin hallituksen kansanedustajat Ala-Nissilä, Kopra, Rantakangas ja Rossi korostavat kaikki, että liikenneväylien investointirahoista päätetään erikseen.

Eduskuntapuolueet ovat sopineet, että jatkossa väylärahoja ohjataan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman puitteissa. Suunnitelma laadittaisiin parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken. Ensimmäistä raporttia laaditaan eduskunnassa parhaillaan.

Osastopäällikkö Lindström kuitenkin huomauttaa, että uusi asetus liikenteen pääväylistä voi hieman ohjata tierahoja, jotta esimerkiksi pääväylille määritellyt nopeustavoitteet toteutuvat.

”Se on selvää, että nämä nyt määritellyt pääväylät on priorisoitu korkealle. Ainakin välillisesti se tulee ohjamaan myös seuraavaa vaihetta, kun lähdetään miettimään seuraavia parannuskohteita. Tietty linkki näissä on”, Lindström kertoo.

Rakennusteollisuus ehdottaa jo, että seuraavan tavoitteen tulisi olla, että pääväylien maanteillä nopeusrajoitukset voisi nostaa 100 km/h sekä tehdä kaikista pääväylistä nelikaistaisia ja kaksiraiteisia.

Faktakulma

Uudet pääväylät:

Uudessa asetuksessa maanteiden pääväyliksi listattiin valtatiet 1-9, 12, 15, 18, 19, 21, 25, 29 sekä kantatiet 40 ja 50 sekä seututiet 103 ja 355 ja yhdystie 1851.

Rautateiden pääväyliksi listattiin 32 rataosuutta.

Koko listauksen löydät täältä (pdf).

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Pento

Ministeri (kesk) sanoo jotta "Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä". Eikös tulisi ottaa huomioon myös lyhyemmän matkan työliikennettä, vai onko tarkoitus keskittyä vain kesk puolueen haja-asutusalueille?

ilmari schepel

Tapio Pento kirjoitti: "vai onko tarkoitus keskittyä vain kesk puolueen haja-asutusalueille"

Kun katsot hieman tarkemmin uutta maantierunkoverkkoa, niin huomaat, että 5-tie loppuu tästä lähtien Kajaaniin. Iso "keskusta-alue" (Kainuu, Koillismaa, Metsä-Lappi) yhtäkkiä ei ole enää olemassa...

Veikko Hintsanen

EU liikennestrategia jakaa liikenteen Lento- , Maantie- ,Raide-,Meri ja Sisävesiliikenteiksi.
https://ec.europa.eu/transport/modes_en

Meillä ei tarvita runkoverkkoja Lento eikä Meriliikenteelle. Mutta missä meidän sisävesien ilmastomuutosta ,päästöjen vähentämistä ja kestävän kehityksen mukaista liikennettä edistävä sisävesien kehittämissuunnitelma jonka eräänä osana tulisi olla vesiliikenneverkko ja vastaava luokitus verkon eri osille mitä raide ja maanteille on.... lähemmin sivustolla www.sisävesi.fi