Torstai 27.6.2019

Hjallis Harkimo ja Liike Nyt lähtevät eduskuntavaaleihin – Tällainen on yhdistyksen vaalijärjestelmä

Luotu: 
26.11.2018 13:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner Liike Nytin tiedotustilaisuudessa maanantaina.
|

Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon luotsaama Liike Nyt on vahvistanut lähtevänsä mukaan eduskuntavaaleihin.

Keväällä perustettu yhdistys muotoilee ilmoituksessaan asian niin, että ”Liike Nyt lähtee tukemaan ehdokkaita eduskuntavaaleissa”.

”Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Liikkeen nimissä vaaleihin lähtee ehdokkaita, joista jokainen on oman valitsijayhdistyksensä ehdokas. Valitsijayhdistys vaatii vaalipiiristä 100 nimettyä ja äänioikeutettua kannattajaa ja jokainen voi kerrallaan kannattaa vain yhtä valitsijayhdistystä. Liike tukee ehdokkaidensa nimien keruuta kannattajakortteihin”, Liike Nyt kertoo tiedotteessaan.

Liike Nytin tavoitteena on asettaa ehdokkaita jokaisessa Manner-Suomen vaalipiirissä. Tällä hetkellä ehdokkaita on 50, ja tavoitteena on saada niitä 150. Tämän jälkeen alkaa nimien keruu ehdokkaiden valitsijayhdistysten perustamiseksi.

Hjallis Harkimo itse lähtee ehdolle Uudellamaalla, Yle uutisoi tiedotustilaisuudesta.

Liike Nyt käyttää päätöksenteossaan jäsentensä apua verkkokyselyiden välityksellä. Verkkokyselyssä liikkeen kannattajat nostivat vaaliteemoiksi Itämeren puhdistamisen, yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisen sekä yleishyödyllisten yhteisöjen ja ay-liikkeen veroetujen kaventamisen, Liike Nyt kertoo.

”Liikkeen muut vaaliteemat päätämme nettikeskustelun perusteella. Ensi viikolla äänestetään netissä Liikkeen jo aiemmin esittelemästä omasta sote-mallista. Seuraavalla viikolla keskusteluun ja äänestykseen menee laajempi Tiekartta, josta löytyy 30 selkeää vaalitavoitetta”, tiedotteessa kerrotaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomas Sikander

Masivinen ongelma on siinä ettei poikien harvenneet hiukset enää riitä kunnon Trump-töyhtöön, puolet koko diilin tenhosta on siis auttamattomasti kadoksissa.
Nyt pitäisi saada valtion tukea ainakin siihen että Höns-Jöns, sukulaiset ja jälkikasvu pääsee kunnolla television ruutuun Donaldiin nepotistimallin mukaisesti.
._.

Tuomas Sikander

Masivinen ongelma on siinä ettei poikien harvenneet hiukset enää riitä kunnon Trump-töyhtöön, puolet koko diilin tenhosta on siis auttamattomasti kadoksissa.
Nyt pitäisi saada valtion tukea ainakin siihen että Höns-Jöns, sukulaiset ja jälkikasvu pääsee kunnolla television ruutuun Donaldiin nepotistimallin mukaisesti.
._.

Kaarlo Erjala

Liike Nyt haluaa korkeintaan 150 kansanedustajaa. Yhdenkin ehdokkaan läpimeno tulisi käsittääkseni vaikeuttamaan uuden hallituksen muodostamista. Nyt tarvitaan mielestäni rakentavaa yhteistyötä valtapuolueitten sisällä ja välillä.

Risto Salonen

Kokoomuksen Uudenmaan piiri riitelee käräjäoikeudessa, kuka saa ja kuka ei olla ehdokkaana kykypuolueessa. Ja eikun syöttö suoraan Hjalliksen lapaan.
Siinä meni Orpon pääministeriys, voi mennä myös ministeriys.
Sillä lailla sanoi entinen kokkariedustaja Tarvajärvi.

Vesa Kaitera

Risto Salonen kirjoitti: "Kokoomuksen Uudenmaan piiri riitelee käräjäoikeudessa, kuka saa ja kuka ei olla ehdokkaana kykypuolueessa. Ja eikun syöttö suoraan Hjalliksen lapaan. Siinä meni Orpon pääministeriys, voi mennä myös ministeriys."

Ne muutamat, jotka yrittävät Uudenmaan vaalipiirissä Kokoomuksen listoille käräjäoikeuden kautta, voisivat jo uskoa, ettei se onnistu. Tämmöisiä vastaavia tapauksia on joka puolueessa silloin tällöin. Heihin ei kannttaisi uhrata kovin paljon ruutia.

Mitä tulee Liike Nyt kansalaisliikkeen mahdollisuuksiin eduskuntavaaleissa, niin teoriassa ne näyttävät hyviltä, mutta lähinnä vain teoriassa. Suomessa oli aikoinaan Remonttiliike ja hieman myöhemmin Nuorsuomalaiset. Jälkimmäisillä oli kohtuullinen kenttäorganisaatio ja näkyvä vaalikampanja, mutta tuloksena oli silti vain kaksi paikkaa. Liike Nytin jäsenet voivat heitellä tiheään ylävitosia, jos he onnistuvat saamaan eduskuntavaaleissa edes kaksi edustajaa läpi. Todennäköisin tilanne lienee nimittäin se, että heidän listoiltaan ainoa läpimennyt on Hjallis Harkimo Uudenmaan vaalipiiristä. Koko maassa heidän äänimääränsä saatta olla noin 40000 ääntä, josta 40% Uudenmaan vaalipiiristä.

Se, että näkemykseni tuon liikkeen vaalimenestyksestä on noinkin pessimistinen, ei yksistään johdu siitä, että olen kokoomuslainen ja pidän Harkimon liikettä hajottavana tekijänä, joka voi epäsuorasti nostaa Antti Rinteen pääministeriksi. Ensinnäkin on muistettava, että vaikka Hjallis on TV:stä tuttu hahmo, niin hänen poliittinen uransa on hyvin lyhyt ja ohut. Tietääkö ylipäänsä kukaan, mitä Hjallis on politiikassa saanut aikaan? Harkimo kertoi aikoinaan, että kansanlaisliikkeen listoille on tulossa useita kovia nimiä. Ehkä näin tulee olemaan, mutta onko noilla nimillä tilillään lainkaan poliittisia saavutuksia? Toiseksi yleensä ryhmät, jotka asettavat ehdokkaita, kertovat poliittisista tavoitteistaan. Liike Nyt on ollut tässä suhteessa ujonpuoleinen, eikä se ole missään vaiheesa tehnty varsinaista poliittista ohjelmaa - vain muutamaia yksittäisiä tavoitteita. Sen olen pannut merkile, että useat sen jäsenet arvostelevat voimakkaasti nykyistä poliittista kulttuuria, mutta arvostelun lisäksi pitäisi pystyä esittämään oma positiivinen vaihtoehtonsa.

Kolmanneksi koska Liike Nyt ei ole varsinainen puolue, eikä sellaiseksi näköjään aio edes lähiaikoina yrittää tullakaan, se ei pääse yhteenkään TV:n ja radion vaaliohjelmaan, jotka on tarkoitettu vain puoluerekisterissä oleville puolueille. Nekin puolueet, joila ei ole lainkaan kansanedustajia, pääsevät mukana ns. haastajapaneeliin, mutta tämäkään ovi ei Liike Nytille aukea. Tavallinen äänestäjä, joka näkee vaalipaneelissa yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa, muttei Liike Nytin edustajaa, ei välttämättä helposti sisäistä, että tuo kansalaisliike on asettanut kansanedustajaehdokkaita. Kun hän on äänestyskopissa, niin viimeistään silloin tilanne selviää hänelle, mutta hän on kenties jo valinnut jonkin muun vaihtoehdon. Hjalliksen ryhmän "ulkopuolisena" olo heikentää sen uskottavutta. Neljänneksi muistettakoon, että vaikka Hjallis on varakas mies, niin kun ay-liikkeen vankasti sponsoroima SDP ja monien yrittäjien tukemat Kokoomus ja Keskusta puoluetukirahoineen pistävät kunnolla haisemaan, niin Harkimon porukka jää vääjäämättä alakynteen. Sekin heikentää tuon ryhmän uskottavuutta. Eduskuntavaalit ovat suurten norsujen tanssia, mutta maakunta- ja kuntavaaleissa Harkimon poppoo voi menestyä suhteessa paremmin. Tosin voi olla, että eduskuntavaaleissa mahdollisesti koettu selkäsauna hajottaa koko ryhmän.

Risto Salonen

Olen aina äänestänyt Kokoomusta, mutta Kataisen jälkeen yhä vastenmielisemmin. Moni kaltaiseni näkee asian samoin.
Demarit ja Kepu ovat poissuljetut, joten jäljelle jää vain kristilliset ja Liike nyt.
Protesti voi viedä Orpon oppositioon, kun muistaa, että 2015 vaaleissa demarit, persut ja kokkarit olivat vain muutaman paikan sisällä. Näin voi käydä nytkin.

Vesa Kaitera

Risto Saloselle huomautan vain, että Kokoomus on nimenomaan tällä vaalikaudella saanut aivan harvinaisen paljon aikaan. Nykyinen kolmen puolueen porvarihallitus on saanut käännettyä talouden vankalle kasvu-uralle, joskin siinä on tietenkin auttanut kansainvälinen nousukausikin. Se ei kuitenkaan selitä koko kasvua. Työllisyys on parantunut paljon, ja tässä on auttanut se, että hallitus on pyrkinyt uudistamaan työelämän rakenteista Saksan Hartz-reformien tapaan. Valtion budjettia on myös saatu tasapainotettua huomattavasti, six-pack ei siihen pystynyt likikään samassa määrin. Näissä kaikissa Kokoomuksen hallituskumppaneilla on ollut myös merkittävä osuus. Mutta mitä tulee kauppojen aukiolojen vapauttamiseen ja alkoholilain uudistamiseen, niin Kokoomus oli niissä eittämätön primus motor. Keskustan monelle kansnaedustajalle kaupoissa myytävän oluen alkoholipitoisuusmaksimin pieni nousu olisi liikaa, onneksi oppositiosta tuli juuri ja juuri riittävästi tukea.

SoTe-paketti saataneen läpi, tosin sangen nukalla enemmistöllä. Se vaikuttaa suuresti vaalien aikaiseen poliittiseen ilmapiiriin, ja todennäköisesti hallituspuolueiden eduksi. Muutaman päivän sisällä eduskunnalle annetaan Kokoomuksen lempilapsi eli osakesäästötilien perustamislaki, joka merkitsee ns. kansankapitalismin toteutumista käytännön tasolla. Ideolgisesti tämän lakiesityksen läpimeno olisi Kokoomukselle todella suuri voitto, sitä tuskin olisi saatu tähän vaiheeseen millään muulla hallituspohjalla kuin tällä nykyisellä.

On hyvin mahdollista, että Kokoomus ja SDP päätyvät vaaleissa edustajapaikoissa laskien lähelle toisiaan. Vuoden 2007 vaaleissa Kokoomus oli viisi paikkaa SDP:n edellä, neljä vuotta myöhemmin kaksi paikkaa edellä ja viime eduskuntavaaleissa kolme paikkaa edellä. Kun tilanne tällä vaalikaudella vielä on sellainen, että SDP pääsee hyökkäämään vaalien alla oppositioasemasta käsin, nin se voi hyvinkin kiilata Kokoomuksen edelle, mikä todennäköisesti merkitsis suurimman puolueen asemaa. Kokoomuksen etuna on se, että sen sisäinen äänestysprosentti on yleensä SDP:n prosenttia korkeampi. Antti Rinne ei innosta pääministerikandidaattina kovin laajoja piirejä, ja SDP saattaa menettää aimo tukun äänestäjiä johtoaan vaihtaneille Vihreille. Myös PS voi järsiä SDP:n kannatusta suhteessa enemmän kuin Kokoomuksen. Kokoomus taas menettää Liike Nytille suhteessa enemmän äänestäjiä kuin SDP, koska Like Nyt mielletään sangen porvarilliseksi ja myös ay-vastaiseksi ryhmäksi. Valitettavasti valtaosassa maata sille annetut äänet uhkaavat mennä hukkaan. Tämä voi todellakin epäsuorasti nostaa Antti Rinteen pääministeriksi. Luulisi tuon skenaarion pistävän porvarillisen äänestäjän hieman miettimään.