Keskiviikko 17.7.2019

Tätä temppua Juha Sipilä nyt yrittää – Esko Ahon puoluesihteeri kertoo taustat

Luotu: 
26.11.2018 14:37
  • Kuva: Alma Talent
    Kuva
    Juha Sipilä (oikealla) nosti viikonloppuna puheessaan esille Esko Ahon tekemän vaalitempun vuonna 1995.
|

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä aloitti vaalitaiston viikonloppuna puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään puheessa. Siinä Sipilä vakuutti, että kannatusmittauksissa alavireisesti pärjänneellä keskustalla on vielä aikaa kääntää tilanne – niin on nimittäin tehty ennenkin.

Sipilä nosti esiin keskustan vaalien 1995 alla tekemän aikamoisen tempun. Joulukuussa 1994 Esko Ahon johtaman pääministeripuolueen kannatus romahti 14,6 prosenttiin, mutta vaalitulos muutamia kuukausia myöhemmin maaliskuussa 1995 oli peräti 19,8 prosenttia ja keskusta oli toiseksi suurin puolue. Paavo Lipposen (sd) hallitukseen se ei silti päässyt. 

LUE TARKEMMIN: Juha Sipilä pani kovan uhon päälle: ”Kabineteissa rakennetaan jo sinipunaa – viimeksi kasvoivat verot, velka ja työttömyys”

Alla olevassa grafiikassa on kuvattuna keskustan Taloustutkimuksen Yleisradiolle mittaama kannatus tammikuusta 1994 huhtikuuhun 1995 (sinisellä) sekä kannatusluvut tammikuusta 2018 tähän päivään (mustalla).

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Uusi Suomi pyysi keskustan puoluesihteerinä vuonna 1995 toiminutta Pekka Perttulaa analysoimaan tuota vaalitaistoa ja vertaamaan sitä nykyaikaan. Puoluesihteerin rooli vaalikampanjoissa on keskeinen, joten Perttula oli tuolloin aivan vaalikampanjan ytimessä. Kaikki vaalikaudet ovat erilaisia, mutta Perttulan mukaan jotain yhtäläisyyksiäkin voi havaita. Kokonaisuutena Perttulalla ei ole tarjota yhtä niksiä kannatuksen nostamiseksi, vaan kyse on monesta eri tekijästä yhdistettynä olosuhteisiin.

”Erittäin kova vaalikausi”

Perttula aloittaa analyysinsä siitä, että Esko Ahon vaalikausi 1991–1995 oli monella tapaa poikkeuksellinen.

”Neuvostoliitto romahti, kansantalous romahti, meillä oli 700 000 työtöntä, ja sitten vielä tuli tämä EU-jäsenyys. Se on erittäin vaativa ja kova vaalikausi kantaa hallitusvastuuta ja vielä tilanteessa, jossa oltiin totuttu siihen, että hyvää vain jaetaan.”

Perttulalla onkin suora ja looginen selitys sille, miksi keskustan kannatuksessa nähtiin sukellus loppuvuodesta 1994.

”Siinähän tapahtui sellainen hypähdys alaspäin, joka johtui siitä, että lokakuussa oli kansanäänestys EU-asiasta. Ja se pettymys purkautui siinä mielipidemittauksessa. Se mittaustulos oli historiallisen alhainen”, Perttula sanoo.

”Nyt saman pöydän ääressä ovat Petteri Orpo, Antti Rinne ja Juha Sipilä. Keskustellaanko siinä poliittisesta johtajuudesta?”

Keskustan puoluekokous oli kesäkuussa 1994 päättänyt tukea Suomen etenemistä EU:n jäseneksi. Perttulan mukaan epävarmuus EU-kantaan liittyen näkyi gallupeissa myös ennen kesän 1994 puoluekokousta. Suomen kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettiin lokakuussa 1994, ja Perttulan mukaan sen aiheuttama paha olo näkyi joulukuun mittauksessa.

Keskustan vaalikampanja käynnistyi tammikuussa 1995. Perttula muistaa tehneensä kampanjan avaustilaisuudessa ”härskisti”, kun vertasi joulukuussa tehtyä galluptulosta eri tutkimuslaitoksen tammikuussa tekemään kyselyyn, vaikka näin ei koskaan saisi tehdä.

”Meidän kannatus oli noussut [tammikuun mittauksessa] pari prosenttiyksikköä, jolla pystyi osoittamaan, että se paha olo on nyt purettu ja nyt päästään tekemään töitä”, Perttula muistelee.

”Kolme poliittista johtajaa vastakkain”

Perttulan mukaan vaalitaistelun loppukirissä onnistuminen edellyttää sitä, että pohjatyö on kunnossa.

”Kaikkein tärkein asia on se, että kun puhutaan viimeisestä, muutaman kuukauden rutistuksesta, niin kyllä ne käytännössä perustuu siihen, mitä on tehty se kolme aikaisempaa vuotta.”

Perttulan mukaan keskustalla oli ollut koko vaalikauden 1991–1995 ajan yksi selvä viesti: perusturvaan ei puututa. Lisäksi EU-keskustelu, jota Perttulan mukaan oli käyty vahvasti keskustan sisällä, lopulta vahvisti keskustan identiteettiä maaseutupuolueena. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Perttula nostaa esiin myös Ahon hallituksen ulkopolitiikan, jossa jouduttiin isona symbolisena asiana pohtimaan muun muassa Viron itsenäisyyden tunnustamista. Siinä päädyttiin käynnistämään uudelleen diplomaattisuhteet Viron kanssa eikä erillistä itsenäisyyden tunnustamista tarvittu.

”Vaalikeskusteluissa 1995 puhuttiin isoista asioista. Siellä oli kolme poliittista johtajaa vastakkain. Tämä on asia, joka on mielestäni monelta jäänyt huomaamatta: kamppailtiin poliittisesta johtajuudesta, ja ne kamppailijat olivat Esko Aho, Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. Jos nyt kysytään, ketkä ovat olleet viimeisten 25 vuoden aikana kovimmat poliittiset johtajat, niin nämä kolme [ne ovat].”

Perttulan mukaan tämä asetelma sytytti ihmisiä.

”Kun ajattelee, että nyt saman pöydän ääressä ovat Petteri Orpo, Antti Rinne ja Juha Sipilä, niin keskustellaanko siinä poliittisesta johtajuudesta? Ja onko heidän toimintatapansa tähän mennessä ollut sellainen, että se asetelma syntyy luontevasti siitä, että mikä liike on oikea viemään Suomea vaikka 10–20 vuotta eteenpäin? Ahon kohdalla me oli kuitenkin päätetty se EU-jäsenyys, jokainen näki, että Suomi muuttuu, ei silloin puhuttu yhdestä vaalikaudesta. Puhuttiin ennen muuta sen suunnan näyttämisestä. Nyt kysymys on siitä, mikä puolue on suunnannäyttäjä.”

Ahon ja Sipilän välillä on selvä yhtäläisyys siinä, että molemmat lukevat meriitikseen Suomen talouden kunnostamisen. Perttulan mielestä tästä on molemmilla näyttöä, mutta Sipilä tarvitsisi enemmän eteenpäin katsomista.

Sipilä on viime aikoina korostanut sitä, että hänen hallituksensa on viime vaalien tunnuslauseen mukaisesti laittanut Suomen kuntoon. Perttulan mukaan tämä näyttö on Sipilälle ”välttämätön, mutta ei riittävä”. Sipilä tarvitsisi kantavan vision, johon voisi istuttaa niin jo tehtyjä kuin tuleviakin yksittäisiä poliittisia toimenpiteitä.

”Silloin 1995 oli pitkään linjaan meneviä asioita. Nyt ehkä puuttuu sellainen pitkään linjaan upottaminen, näkemyksellisyys siitä, että miten tästä eteenpäin. Siinäkin keskustelussa [Sipilällä] on kaikki edellytykset pärjätä.”

LUE MYÖS: 

Juha Sipilän käytös pöyristyttää sdp:ssä: ”Eivät ihmiset unohda tällaista huijausta”

Näkökulma: Nyt Suomeen povataan jo varsinaista vasemmistojytkyä

”Koko liike pitäisi keikauttaa uuteen asentoon” – Keskustalaisilta suoraa palautetta Juha Sipilälle Ylellä

Keskustalainen lataa Juha Sipilälle: ”Varoitusmerkit kääntyivät punaisen puolelle – Nyt on viimeinen aika toimia”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Kannattaa kerrata historiaa uudestaan. Nousu alkoi jo 93 ja vahvistui vuonna 94. Eli paljon ennen Niinistön aikaa tai edes Lipposen aikaa. Kuten kaikki muistaa talouspolitiikan (devalvaatiot ja kellutus, rakenteelliset uudistukset ja julkisen sektorin tervehdyttämistoimet) tekemisen lisäksi siinä nousussa auttoi tämä kuuluisa Nokia-vetoisuus.

Oli se vaan kovaa aikaa:)

Hannu Rautomäki

Olisi hyvä, jos Sipilä pysyisi edes totuuden tietämissä usein kehuessaan hallituksensa työllistämistoimia.
Hallitus ilmoittaa työttömien määrän vähentyneen 254 600 henkeen ja vähennyksen olevan vuoden takaiseen 49 700 henkeä. Loistavaa, vai mitä?

YLE kertoo 25.11 uutisessaan, että Aktiivimalli on leikannut 158 000 henkilön työttömyyskorvauksia.
YLE:n mukaan leikkauksien kohteeksi on joutunut 41,9 %:tia työttömien määrästä.

Tästä voi minuutissa laskea, että työttömiä on nyt 377 000 henkeä.
Työttömien määrä on vuodessa LISÄÄNTYNYT 50 000 henkeä.

Pekka Kurtti

Hannu Rautomäki. Laskelmasi perustuu siihen olettamukseen, että työttömien lukumäärä on staattinen luku ja työttömät ovat koko ajan sama joukko. Näinhän ei kuitenkaan ole. Leikkauksien kohteeksi joutuneita on arvattavast myös työllistynyt toimenpiteiden jälkeen. Pasi K, kepukauna on kauhea tauti, joka estää asioiden monipuolisen ja kriittisen tarkastelun. Parannusta siihen ei ole ilmeisesti olemassa. Siihen sairastuneet löytävät syyn kaikkeen kepusta vähän samaan tapaan kuin entiset stalinistit Usasta.

Pasi Käyhkö

Eipä tietenkään työttömien lukumäärä ole staattinen luku. Leikkauksien kohteeksi joutuneita voi olla työllistynyt tai sitten ei. Käytitkin sanaa "arvattavasti". Eli mielipiteesi on arvaus.
Tuo Hannun laskelma on suhteellisen lähellä totuutta. Lähempänä kuitenkin kuin Sipilän numerot.

Hannun luku on hyvin lähellä oikeaa. Koska

Kari Korpihete

Juha Sipilä laittoi Suomen talouden "kuntoon" mutta sairastutti kansan. Mikäli työllisyyden kasvu on hallituksen politiikan ansiota on se revitty vähäosaisten, työttömien, lapsiperheiden, eläkeläisten, opiskelijoiden sekä kuntasektorin työntekijöiden selkänahasta heidän elämää kurjistamalla, joten noilla saavutuksilla ei hallituksen kannattaisi liikaa hehkutella.

Jorma Kovanen

Ihmetyttää nykykeskustan suosion kasvu. Kova kokoomuslainen politiikka maistuu joillekin, jotka haluavat lisätä köyhien määrää Suomessa, luultavasti kaikki kannattavat noiden turhien ihmisten poistamista kokonaan elätettävien joukosta. Työttömiä on oikeasti paljon enemmän kuin tilastot kertovat, ja lisää tulee, koska esim. vanhimmat ihmiset kenkäistään ekana ulos pörssissä olevista yrityksistä. Nyt kaäytetään elinajan odotteen kasvua paramerina, jolla voidaan vaikka leikata eläkkeitä. Onko muuten koskaan leikattu eläkkeitä niiltä, jotka ovat sitä jo ehtineet saada? Asia saattaa minullakin olla ihan lähitulevaisuudessa ajankohtainen asia, kun ikääkin tulee lisää ja ei tarvitse enää työttömänä todistella aktiivisuuttaan työnhaussa.