Maanantai 17.6.2019

Suomen valtion suunnitelmista löytyi ”isoveljen märkä uni” – Tietosuojavaltuutettu kauhistui

Luotu: 
27.11.2018 14:36
Päivitetty: 
27.11.2018 14:46
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    ”Yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia”, Suomen valtio visioi.
|

Lokakuussa julkaistu valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on kuin ”isoveljen märkä uni”, kuvailee tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Sipilän hallituksen teettämän tulevaisuusselonteon toisessa osassa etsitään ratkaisuja työn murrokseen. Kaksiosainen tulevaisuusselonteko on ”keskustelunavaus tuleville vuosille” ja sen tehtävä on ”tunnistaa ja nostaa esiin päätöksenteon kannalta tärkeitä tulevaisuudessa huomiota vaativia asioita”.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio hämmästeli lokakuun lopulla lukemaansa.

”Juuri kun laineet sote-uudistuksen kapitaatiokorvauksen ympärillä näyttäisivät tasoittuneen, meille annetaan valtioneuvoston selonteko 5/2018. Kapitaatiossahan on kysymys koko kansan profiloinnista ja sen ennustamisesta, miten me itse kukin tulemme rasittamaan terveydenhuollon palveluita ja aiheuttamaan kustannuksia. Uuden selonteon esitykset menevät vielä tätäkin pidemmälle”, Aarnio kirjoitti blogissaan lokakuussa.

LUE LISÄÄ: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Hän nostaa esiin selonteon toimenpide-ehdotuksen numero 15, joka koskee digitalisaation täysmittaista hyödyntämistä ”työelämän nivelvaiheissa”. Lainatussa kohdassa todetaan muun muassa, että digitalisaatio mahdollistaa reaaliaikaisen ja ennakoivan kuvan muodostamisen ihmisten elämäntilanteista. Eri lähteistä tulevaa julkista dataa on jo Suomessa alettu kerätä keskitetysti, raportissa kerrotaan.

”Seuraava askel olisi hyödyntää entistä monipuolisemmin julkisia ja yksityisiä datalähteitä sekä käyttää koneoppimista ja tekoälyä datan analysoinnissa ja tarvittavien interventioiden tunnistamisessa”, selonteossa kaavaillaan.

”Tämä voisi tarkoittaa, että yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia. Tämä edellyttää nopeaa uusien taitojen ja työkalujen omaksumista julkisella sektorilla.”

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että kirjoittajia ei näytä erityisten eli arkaluonteisten tietojen erityinen suoja paljoa haittaavan, tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta puhumattakaan.

”Interventiot? Eihän sinulla ole mitään salattavaa? Jos et anna suostumustasi, et saa palveluita? Kuka ehdottaisi ajatuspoliisia”, Aarnio pohtii selonteon sanomaa.

”Ehkäpä vaalikoneita virittävät voisivat lisätä kysymyspatteriinsa muutaman tietosuoja-aiheisen kysymyksen kuten sen, onko pakko olla facessa, millaisia kavereita äänestäjällä tulisi olla, pitäisikö kanta-asiakaskortti olla pakollinen (kuka vielä muistaa Alkon viinakortit) tai sen, saanko äänestää, jos painoindeksi on yli 30.”

Uuden Suomen haastattelema bioetiikan tutkija Heikki Saxén varoitti eilen Suomea hallituksen suunnitelmista vapauttaa kansalaisten terveys- ja geenitietoja nykyistä huomattavasti laajempaan käyttöön. LUE TARKEMMIN: Asiantuntija varoittaa: Google petti räikeästi lupauksensa – Suomenkin terveystiedot lipuvat helposti väärään käyttöön

Aarnio nostaa blogissaan esiin pitkän listan viimeaikaisia hankkeita, joissa tiedonkeruu on keskiössä: luottotietorekisteri, tilitietojärjestelmä, huoneistotietojärjestelmä, valtakunnalliset opinto- ja tutkintorekisterit, sähkömarkkinalain datakeskus (joka rekisteröisi valtakunnallisesti lähes reaaliaikaisesti kotitalouksien sähkönkulutuksen) sekä terveydenhuollon toisiokäyttö. Hänen mukaansa lista on huolestuttava.

Tietosuojavaltuutetun mukaan valtion ja hallituksen kaavailuissa täytyy muistaa EU:n tietosuoja-asetus ja ”vanha kunnon käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate”.

”Tietoja saa pääsäännön mukaan käyttää vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Eduskunta joutuu ottamaan kantaa siihen, onko edellä kuvatun kaltainen tietojen käyttö tietosuoja-asetuksen mukaista vai ei”, Aarnio linjaa.

”Onneksi meillä on tietosuoja-asetus ja onneksi meillä on eduskunta. Onneksi meillä on MyData-ajattelu”, hän jatkaa.

My Data -käytännöt koskevat muun muassa yksilön oikeutta hallita itseään koskevia tietoja ja niiden käyttöä.

Tulevaisuusselonteossa tietojenkeruuta perustellaan sitä, että näin ”ihmisille voidaan tarjota oikeita ja entistä parempia julkisia palveluita oikeaan aikaan ilman, että palveluiden pariin löytäminen on vain yksilön aloitteellisuudesta tai eri viranomaisten ’manuaalisesta yhteistyöstä’ kiinni”.

LUE MYÖS:

Kansanedustaja: Koko yhteiskuntarakenne laitettava uusiksi – ”Se tarkoittaa radikaalia talouskasvua ja merkittäviä häiriöitä”

Sotatieteiden tohtori: 11 kansanedustajan turvallisuusselvitys tarpeen – ”Kammataan ilmiselvät riskit pois”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Ohvo

Sipilän hallitus yrittää päästä ihmisten päiden sisään mitä säälittävämmillä tavoilla paikkaamaan omaa vision puutettaan. Kyllä poliitikkojen tulee tietää missä mennään nykyisten järjestelmien pohjalta. Hallituksen touhu näyttää vainoharhaiselta sumplimiselta.

Tuomas Sikander

Pitäisikö fasistien toimista yllättyä?
Kokoomuksen ulkoparlamentaarinen psykonulikka tuotiin käsittääkseni kehiin juuri aitoa itä-eurooppalaista poliisivaltiota kehittämään.
Muualla oltaisiin erittäin huolestuneita jos lapsia raiskaava uskonlahko olisi Tsuhnalan tapaan pureutunut syvälle valtion rakenteisiin.
._.

Taisto Pihlajamaa

syynä pelkästään valmisteleva virkakoneisto. Koko nomenklatuuralla on asiassa oma osuutensa.

Olen seurannut mielestäni suhteellisen aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä omakohtaisesti jatkosodan päättymisestä alkaen. Täydellistä raporttia ei tässä voi kirjoittaa, mutta jokusen hajahuomioni kerron, nyt satunnaisessa mieleen tulevassa järjestyksessä.

* Byrokratiatalkoot ovat tarkoittaneet sitä, että alati kasvavaa säännöstöä on kasvatettava lisää.
* Kansalainen ei tiedä omaa parastaan. Sen holhousta on koko ajan tarpeen lisätä.
* Jos joku säännös käytännössä näyttäytyy epäonnistuneelta sitä ei kumota, vaan korjataan yhdellä tai useammalla uudella säännöksellä.
* Nuorisolle on tämän ajan kuluessa koko ajan tullut aina vain enemmän oikeuksia. Vastaavasti velvollisuukia on vähennetty.
* Ikään kuin nappulaa kääntäen heistä pitäisi yhtäkkiätulla veronmaksajia, jotka kustantavat koko paletin.
* Ns. demokratian yläpuolella on ryhmiä, jotka tästä "hallintomuodosta" riippumatta hoitavat omat asiansa omien vaikutuskanaviensa kautta. Näistä tulee ensimmäisenä mieleen AY-liike, Rahavalta ja Virastojen itseoikeutettu virkavoima.
* Vanhoista ei ole väliä, kuolevat. Eikä heiltä varsinkaan ole tarpeen kysyä joitakin heidän omia mielipiteitään. Ja säännöstö on aukoton. Mm., jos menet apteekista ostamaan seuraavan lääkeannoksesi yhtä päivää ennen säädettyä, on vaihtoehtoja kaksi; tule huomenna, tai maksa nyt täysi hinta ilman kelakorvausta.

Mitäpä tehtävissä. Joskus 80-luvulla eräs tuttavani ajattelija, jossitteli. JOSPA vähintään puolet virkaherroista ja virkamiehistä ryhtyisivät ilman virkapalkkaansa keittämään puuronsa. Padan alle polttoaineeksi panisivat virkauransa aikana tekemänsä asiakirjat.. Eikö tunnu realistiselta.

Taitaa olla meidän itsekunkin vain tyytyä ottamaan vastaan se, mitä ylhäältä annetaan. Tottahan demokraattinen yläluokka meitä paremmin tietää mitä meille kuuluu, ja osaa elää elämämme meidän puolestamme.

Tottakai, tällaista tietokantaa tarvitaan!

Jarmo Kanerva

Make Orwell fiction again!

1900-luvun itäblokissa ei edes uneksittu, miten tietokoneilla voidaan reaaliajassa kytätä kaikkia ja ennustaa etukäteen mitä ihmiset voisivat tehdä. Yksilöistä voidaan analysoida uhkatekijät, väärinajattelijat ja -puhujat. Uutisten mukaan posautettujen määrä on jo kasvanut. Julkisuudessa on esitetty myös ihmisten uudelleen koulutuksesta, joita on arvioitu olevan lähiaikana yli miljoona.

Tällaisella on tarvetta apokalyptisessa yhteiskunnassa. Jossa elintasoa nostaa kierrätykseen tullut uusi jäte. Poliittinen valta nyt ajaa kiertotaloutta uudeksi elintason veturiksi, Nokiaksi, verorahoilla. Hyväätekeminen ja ääntenkalastelu pyörii jo lainojen maksun lainarahalla. Kaiken maailman maailmanmestarien ja edelläkävijä- kukkoilijoidan Meidän Tarinoissa voi äänestämisenkin lopettaa, koska kans aäänestää väärin. Ja koska keskushallinto ja poliittinen tiede ajaa kansan etuja paremmin ja tulos tiedetään muutenkin tiedustelutiedoista ja gallupeista. Äänestys on jo sotkenut monet veljien ja siskojen projektit.

Sivilisaation kehtiystä ajetaan 100 vuotta taaksepäin aikaan, jossa logistiikka oli polkupyörien ja onnikoiden varassa. Pienillä hiilijaloilla saattoi kävellä räntäsateessa rollaattoreilla tai potkureilla, nöyränä. Pieneen hiilinieluun saisi kommuunin siirtolapuutarhasta lähiruokaa ja aurinkokennolla illaksi valoa. Maalla olisi rikkaampaa kuin kennostoliitossa, betoniviidakossa. Isot pojat saavat toki lennellä rauhassa isossa maailmassa ja sotilaskoneilla.

Hajota ja hallitse ja uudelleenjärjestä omaisuus välillä osaavampien taskuihin vaikka korkoja nostamalla. Kieltämällä järkipuheet, suosimalla toisia ja agitoimalla julkisuuteen kiistoja rikotaan yhteisöllisyys ja yhteen hiilen puhaltaminen. Siitä on maailma tehty. Big Data & Banks Rules.

( Tämä ei ole mainos. Tekstiin on otettu elementtejä somesta.)