Keskiviikko 17.7.2019

Tutkijalta tyly arvio Juha Sipilän haaveesta: Kaksi syytä miksi vuoden 1995 temppu ei toistu

Luotu: 
27.11.2018 17:14
Päivitetty: 
27.11.2018 17:26
  • Kuva: Toni Repo
    Kuva
    Politiikan tutkija, yliopistonlehtori Johanna Vuorelma.
|

Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän on hyvin vaikea toistaa Esko Ahon (kesk) ihmettä vuodelta 1995, arvioi politiikan tutkija, yliopistonlehtori Johanna Vuorelma.

Sipilä valoi Turussa viikonloppuna pidetyssä puoluevaltuuston kokouksessa uskoa omiinsa, että vaikka keskusta on gallupeissa jäänyt kärkikahinoista sdp:n ja kokoomuksen rinnalta, nousi puolue vuonna 1995 Ahonkin johdolla kokoomuksen takaa neljä prosenttiyksikköä aina toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

LUE TARKEMMIN: Juha Sipilä pani kovan uhon päälle: ”Kabineteissa rakennetaan jo sinipunaa – viimeksi kasvoivat verot, velka ja työttömyys”

”Minusta se olisi todella epätodennäköistä, että tämä toistuisi”, Vuorelma sanoo.

Pääsyitä on Vuorelman mukaan kaksi. Ensiksikin Sipilän hallitus on poikkeuksellisen epäsuosittu, joka näkyi jälleen viime viikolla julkaistussa EVAn kyselyssä ulkopolitiikan hoidosta. Pääministeri Sipilä ja hänen hallituksensa saivat heikot arviot kansalaisilta. Vuorelma katsoo, että sama toistuu likipitäen kaikissa kyselyissä.

”Hallituksen luottamuskäyrät ovat todella alhaiset”, Vuorelma toteaa.

Toinen syy on se, että keskusta pääministeripuolueena joutuu kantamaan päävastuun hallituksen tekemistä päätöksistä.

”Se korostuu erityisesti juuri tämän hallituksen kohdalla, kun on ollut niin vahvaa leikkauspolitiikkaa ja on tehty päätöksiä, jotka ovat aiheuttaneet laajaa vastustusta kuten aktiivimalli. Mutta se lähti liikkeelle jo sillä, että työmarkkinaosapuolet riitautettiin yhteiskuntasopimuksella ja kolmikannan uudistamisella.”

Lisäksi politiikan tutkija pohtii, miten äänestäjät suhtautuvat Sipilän Turussa linjaamiin vaalitavoitteisiin tuhannesta uudesta opettajasta ammattikouluihin sekä erityisestä pienituloisille kohdennetusta lapsilisästä. Muistissa kun on viime vaalien koulutuslupaus ja sen jälkeen tehdyt leikkaukset.

”Vaalipuheisiin aina suhtaudutaan tietyllä varauksella, mutta tässä on vielä tämä koulutusleikkausten tausta, joka on erityisen raskauttava. Sosiaalinen media pitää yllä näitä vanhoja, eikä anna mahdollisuutta, että näitä unohdettaisiin. Tietysti Esko Ahon aikaan tällaista ei ollut.”

Silti keskustalaisesta näkökulmasta Sipilän kannalta hankalaa ovat tällä hallituskaudella tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan, jotka eivät Vuorelman mukaan edusta ”perinteistä keskustan politiikkaa”.

”Monet keskustassa tulkitsevat tämän niin, että kokoomus on määrännyt askelmerkit”, tutkija katsoo.

”Sosiaalinen media pitää yllä näitä vanhoja, eikä anna mahdollisuutta, että näitä unohdettaisiin. Esko Ahon aikaan tällaista ei ollut”

Tämä keskustalaisen hengenperinnön, alkiolaiseksi linjaksikin kutsuttu köyhän puolustaminen, nosti esiin myös Pekka Perttula, joka toimi keskustan puoluesihteerinä silloin kun puolueen onnistui nostaa vaalitulosta neljällä prosenttiyksiköllä edellissyksyn gallupeista. Perttula korosti, että Ahon hallituksen (1991-1995) selvä linja oli, että perusturvaan ei puututa.

LUE TARKEMMIN: Tätä temppua Juha Sipilä nyt yrittää – Esko Ahon puoluesihteeri kertoo taustat

”Kun puhutaan viimeisestä, muutaman kuukauden rutistuksesta, niin kyllä ne käytännössä perustuu siihen, mitä on tehty se kolme aikaisempaa vuotta”, Perttula totesi.

Sattuvatko sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset kepulaisen sydämeen, tutkija Johanna Vuorelma?

”Kyllä näkisin sen näin. Sen mitä olen kuullut keskustalaisiltakin, niin Sipilää pidetään ristiriitaisena hahmona.”

”Sipilä ei edusta välttämättä kauhean ”keskivertokeskustalaista”. Hänhän on hyvin yrittäjä- ja markkinamyönteinen ja edustaa varmasti tiettyä keskustan markkinaliberaalia siipeä. Mutta puolueessa alkiolainen perinne on edelleen vahva, ja se on kansanliike, jossa kentän ääni on merkittävä.”

”Tämä on juuri se kysymys, joka on vähän samaa juurta kuin koulutusleikkaukset. Missä määrin äänestäjät uskovat tällaisia lupauksia. Vaalipuheisiin aina suhtaudutaan tietyllä varauksella, mutta tässä on vielä tämä tausta, joka on erityisen raskauttava. Sosiaalinen media pitää yllä näitä vanhoja, eikä anna mahdollisuutta, että näitä unohdettaisiin. Tietysti Esko Ahon aikaan tällaista ei ollut.”

Miksi kokoomus ei kärsi hallitusvastuusta?

Puoluekannatusmittauksissa kovimmin on noussut opposition punavihreä linja. Kun sdp, vasemmistoliitto ja vihreät saivat yhteensä 32,1 prosenttia kevään 2015 eduskuntavaalien äänistä, oli luku jo 44,4 prosenttia lokakuun lopun Alma-kyselyssä. Nykyisen gallupkannatuksen perusteella kolmen puolueen on arvioitu saavan 86-91 paikkaa seuraavassa eduskunnassa. Nyt paikkoja puolueilla on yhteensä 61.

”Sdp on todella korkealla seuraavissa vaaleissa enkä näe mitään sellaista, joka pystyisi suunnan enää muuttamaan. On todennäköistä, että Antti Rinne on seuraava pääministeri”, Vuorelma sanoo.

”Vasemmistoliitto on kiinnostava kysymys, koska Li Andersson on koko ajan imagotutkimuksissa suosituimpia puoluejohtajia, mutta se ei välttämättä näy puolueen kannatuksessa.”

Näiden oppositiopuolueiden ohella kannatustaan on onnistunut kasvattamaan valtiovarainministeripuolue kokoomus. Vuorelma katsoo, ettei hallitusvastuu samalla tavalla paina puoluetta kuin keskustan kannatusta, koska kokoomus mielletään sen äänestäjien parissa ”valtionhoitajapuolueeksi” – sen siis kuuluu olla hallituksessa tekemässä päätöksiä.

”Toiseksi politiikka on miellyttänyt kokoomuslaisia ja ollut kannattajien näkökulmasta oikeaa politiikkaa, eivätkä kipeät päätökset ole olleet niin kipeitä.”

”Kun on katsottu mihin ryhmiin hallituksen päätökset ovat kipeimmin kohdistuneet, niin sieltä löytyvät esimerkiksi pienituloiset naiset, jotka nyt eivät kuitenkaan ole kokoomuksen ydinkannattajajoukkoa.”

LISÄTIETOA: Alla olevassa grafiikassa on kuvattuna Taloustutkimuksen Yleisradiolle mittaama keskustan kannatus tammikuusta 1994 huhtikuuhun 1995 (sinisellä) sekä kannatusluvut tammikuusta 2018 marraskuuhun 2018 (mustalla).

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Omistuiset perustelut.
1. Sipilän hallitus on epäsuosittu. Totta mutta niin oli Ahonkin hallitus. Vertaansavailla ollut taantuma, pankkikriisi, jättityöttömyys ja vielä eu-jäsenyys. Muistaakseni oli jopa vihattu hallitus.

2. Keskusta joutuu kantamaan päävastuun hallituksen tekemisistä. Mitä uutta. Niinhän keskusta joutui kantamaan päävastuun myös Ahon hallituksessa.

Pekka Helppi

En ole Perussuomalaisilta havainnut sen kaltaista ominaisuutta, mitä tässä mainitset.
Pienituloisten äänet kyllä kelpaavat ja niitä kosiskellaan, mutta kaikkein karmeimmat
vaihtoehdot lopulta toteutuivat. Viime vaaleissa esim. työministeri Jari Lindström oli vielä Perussuomalainen, mutta on ollut aktiivimallin fanaattinen puolustaja, eikä ole tuonut mitään mikä pienituloista auttaisi mitenkään.
Että pienituloisen puolustajako? Eipä taida olla.

Pentti Westerholm

Niinpä niin miten kevään vaalissa käy se nähdään sitten keväällä.Kohdistamattomia ääniä on ennätysmäärä arviolta lähe 50 % miettii kenelle äänensä antaa.
Tämän hallituksen jälkeen asiat ovat kohtuulisen hyvin,mutta äänet ratkaisee, jatketaanko samalla mallilla.Vai aletaanko jakamaan ilmaista rahaa.Sitähän ei ole eikä tule vaikka jotkut sitä luupaavatkin.

Risto Uimonen

Vuorelma argumentoi monessa kohtaa hyvin, mutta menee metsään tehdessään vertailuja Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten välillä. Johtuu nähtävästi siitä, ettei hänellä ole omakohtaista kokemusta Ahon hallituksen ajalta. Itse pidän Ahon hallituksen aikaa, josta olen kirjoittanut kirjan Nuori pääministeri, poliittisesti kaikkein rankimpana viime vuosikymmeninä. Melkein kaikki isot asiat, mitkä saattoivat mennä pieleen, menivät pieleen. Kansa pani hanttiin toden teolla. Sipilän aikaiset hanttiinpanot ovat aika vaatimattomia sen ajan rinnalla. Tätä osoittaa se, että demarien kannatus gallupeissa nousi parhaimmillaan 32-34 prosenttiin. Keskustan kannatus putosi pahimmillaan noin 10 prosenttiyksikköä ek-tuloksesta. SDP on lihonut Sipilän hallituksen kustannuksella, mutta vaikka SDP:n ja Keskustan ero on paljon pienempi kuin Ahon hallituksen aikana, pääministerin paikka 2019 näyttää jo karanneen keskustalta.

Raimo Poussu

Politiikan tutkija, paremmin häntä kuvaisi sanoin "demaripolitiikan tukija". Tänä päivänä ei ole juurikaan väliä sillä, mitä hallitus tekee, vaan mitä sen somessa uskotaan ja väitetään tekevän. Hyvin monen ihmisen mielestä hallitus on saanut todella paljon hyvää aikaan, varsinkin, kun otetaan lähtökohta huomioon; 2015 Suomi oli lähes konkurssitilassa Kreikan ja Italian seurassa, eikä valoa juuri ollut näkösällä tunnelin päässä. Usean sadan tuhannen kansalaisen tilanne on parantunut ja työllistymisen mukana ovat päässeet elämään kiinni. Merkillistä sekin, että kun puhutaan leikkausten tuhoisista vaikutuksista, ei ole ilmaantunut yhtään ihmistä, joka nimenomaan niistä johtuen olisi johtunut kärsimään. Itse olen pienellä elääkkeellä kituuttava, eikä tilanteeni ole mitenkään oleellisesti huonontunut viime vuosina.