Perjantai 24.5.2019

Eteneekö Sipilän hanke ensi kaudella? Tutkija: Yrittäjille kuin ”taikasana, jolla saadaan ay-liike pois puuttumasta asioihin”

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ammattiliitot eivät suostu paikalliseen sopimiseen ilman edunvalvontaa, epäilee Paul Jonker-Hoffrén.
|

Retorisella tasolla työnantajat ja palkansaajat ovat yhtä mieltä siitä, että paikallista sopimista on edistettävä työpaikoilla. Siitä, mitä paikallinen sopiminen käytännössä tarkoittaa, ollaan kuitenkin varsin erimielisiä.

Tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että monet työehtosopimukset sallivat paikallista sopimista jo nyt. Esimerkiksi työajasta ja osin palkoistakin saa joidenkin tessien mukaan sopia paikallisesti.

Paikallisen sopimisen edistäminen on ollut yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen keskeisiä tavoitteita, mutta se ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sipilä yritti laajentaa paikallista sopimista työaikalakiuudistuksessa, mikä ei onnistunut, joten hallitus lähti helpottamaan irtisanomisia ay-liikkeen kauhuksi. Niin sanotusta irtisanomislaista kiisteltiinkin läpi syksyn, kunnes hallitus julkisti kompromissiesityksensä marraskuun alussa.

Jonker-Hoffrénin mukaan suomalaiset työmarkkinat ovat monien tutkimusten mukaan jo nyt varsin joustavat esimerkiksi työajan osalta, eikä myöskään irtisanominen ole mitenkään erityisen hankalaa. Suomi on irtisanomissuojaltaan eurooppalaista keskikastia.

Epäselväksi Jonker-Hoffrénille on jäänyt, mitä työmarkkinajärjestöt itse asiassa paikallisella sopimisella tavoittelevat. Nyt haetaan mallia, jossa palkoista voitaisiin sopia paikallisesti.

”Onko tarkoitus ottaa mallia esimerkiksi Alankomaista, missä tehdään yrityskohtaisia työehtosopimuksia, vai että jokainen työntekijä neuvottelee palkoista itse? Millaiset prosessit syntyvät ja mitä tehdään silloin, kun neuvoteltu asia ei etene?”

Jonker-Hoffrénin mielestä palkoista voi olla ihan hyvä sopia paikallisesti, mutta silloin myös pelisääntöjen pitää olla selvät. Kuka esimerkiksi neuvottelee yrityksen puolesta ja kuka työntekijöiden puolesta? Nykyisin Suomen lain mukaan luottamusmies edustaa neuvotteluissa työntekijöitä.

Ay-väki suostuisi yhdellä ehdolla

Edellä mainittu Sipilän hallituksen lakihanke kaatui, koska Suomen yrittäjät (SY) ei halunnut yrityksiin luottamusmiespakkoa vedoten siihen että merkittävä osa pk-yrityksistä on järjestäytymättömiä. Jonker-Hoffrénin mukaan valvoja kuitenkin tarvitaan, jos oikeasti halutaan, että palkoista aletaan laajemmin sopia paikallisesti. Jonkun pitää katsoa, että paikallisesti noudatetaan sitä, mitä alakohtaisesti työmarkkinapöydissä on sovittu.

”Ammattiliitot suostuisivat sopimaan paikallisesti monista asioista, jos on varmuus siitä, että myös edunvalvonnasta huolehditaan paikallisesti. Luulen, että Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) unohtavat tämän. Ammattiliitot eivät suostuisi paikalliseen sopimiseen ilman edunvalvontaa.”

Jonker-Hoffrén huomauttaa, että edunvalvoja voi olla joku muukin kuin luottamusmies, esimerkiksi jonkinlainen uusi elin, joka vastaa paikallisesta sopimisesta. Tämä tosin vaatisi todennäköisesti lakimuutosta, eikä ole selvää, että ammattiliitot innostuisivat ideasta.

Joka tapauksessa valvoja tarvitaan.

”Aistin välillä, että nimenomaan Suomen Yrittäjille paikallinen sopiminen on tavallaan taikasana, jolla saadaan ammattiliitot pois puuttumasta asioihin.”

Paljon riippuu liittokierroksesta

Jonker-Hoffrén muistuttaa, että työmarkkinapöydistä puuttuvat SY ja nykyään myös EK, joka on muuttanut sääntöjään ja luopunut tupoista ja keskusjärjestösopimuksista. Työantajapuolella ei siis ole yhteistä neuvottelijaa, joten mahdolliset neuvottelut paikallisen sopimisen lisäämisestä pitäisi käydä alakohtaisesti – ellei sitten muuteta lakia, mitä Sipilän hallitus jo yritti.

”EK on varmaankin hyvin halukas viemään tämän asian politiikkaan, jotta se pääsee myös itse mukaan prosessiin.”

Oikeistohallitus luultavasti edistäisi asiaa Sipilän hallituksen jalanjäljissä ensi kaudella, mutta gallupeissa oikeistohallitukselle ei näytä riittävän kannatusta. Paljon riippuukin nyt seuraavasta liittokierroksesta, joihin työmarkkinoilla on siirrytty tupojen jälkeen.

”Jos asiasta sopiminen ei onnistu seuraavalla kierroksella, paikallisesta sopimisesta voi tulla uudestaan poliittinen kysymys. Jos kierros sujuu yhtä rauhallisesti kuin viime vuonna, se ei välttämättä nouse esiin.”

Jaa artikkeli:

Kommentit