Tiistai 18.6.2019

Hurjasta sähkölaskusta nousi jo äläkkä – Nyt tuli karu ennuste suomalaisille: Siirtohinnat vain nousevat

Luotu: 
29.11.2018 13:37
Päivitetty: 
29.11.2018 13:42
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Sähkölaskujen hintarakenne ihmetyttää jo nykyisellään, mutta siirtohinnat tulevat yhä nousemaan.
|

Kuluttajien on turha odottaa tulevina vuosina alennusta sähkön siirtohintoihin. Päinvastoin: sähkön siirtohintojen odotetaan nousevan 35–40 prosenttia vuoteen 2028 mennessä vuoden 2016 tasosta, käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta selvityksestä.

Sähkölaskujen hintarakenne ihmetyttää suomalaisia jo nykyisellään. Eduskunnassakin asiaa on kummasteltu, kun kansansanedustaja hämmästeli eduskunnassa mökin sähkölaskua, jossa sähkönkulutuksen hinta oli noin kolme euroa, mutta koko laskun summa oli 95 euroa – sähköyhtiön osuus verojen jälkeen noin 76 euroa. Lue tarkemmin: Sähkölasku 95 €, itse sähkön osuus 3 € – Ministeri sanoi suoraan: ”Valitettavasti joudumme maksamaan”

Helpotusta ei ole tulossa. Hintojen odotetun nousun syy on se, että sähköverkkoihin joudutaan tulevina vuosina investoimaan arviolta 9,5 miljardiin euroa. Summasta kolme miljardia johtuu tarpeesta parantaa sähköverkkojen toimintavarmuutta. Loppusumma koostuu verkkojen normaalista uusimistarpeesta.

Sähkönsiirtohintoihin vaikuttavia tekijöitä selvitellyt professori Jarmo Partanen ehdottaa, että sähköverkkojen uusimisen yhteydessä toteutettaisiin myös digi-infrastruktuurin investoinnit. Se säästäisi kustannuksia.

Hänen mukaansa kuituverkkojen ja sähkökaapeliverkkojen yhteisrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä.

Lue myös: Professori selvitti 77 sähköverkkoyhtiön hintaerot hallitukselle – Carunalle kaksi hintaa

Selvityksen vastaanottanut energia-asioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) muistutti, että uudet verkot eivät voi olla samanlaisia kuin 1950–70-luvuilla rakennetut verkot.

"Samalla, kun mittavia investointeja tehdään, pitää pitää huolta, että rakennetaan tulevaisuuden verkko. Tekniset valmiudet tähän ovat Suomessa olemassa", Tiilikainen sanoi.

Yhteisrakentaminen edellyttää yhteistyötä verkkoyhtiöiltä ja telealan yrityksiltä. Tiilikaisen mukaan asialla on kiire, sillä verkkoinvestoinnit ovat jo käynnissä.

Sähkömarkkinalaki vaatii sähköyhtiöitä maksamaan korvauksen asiakkaalle sähkökatkoksesta. Viitisen vuotta sitten säädetty lakimuutos käynnisti sähköjohtojen kaapeloinnit erityisesti haja-asutusalueilla. Se näkyi sähkön siirtohinnassa ja sähkölaskussa.

Poliitikoilla niskassa kaksi painetta

Kimmo Tiilikaisen mukaan poliitikot ovat kahden suuntaisten vaatimusten paineessa: kun myrsky tuhoaa verkon, on painetta saada parempaa toimitusvarmuutta. Mutta kun kaikki toimii moitteetta ja sähkölasku tulee maksuun, silloin vaaditaan halvempia hintoja.

Sähköyhtiöiden investointien tuottovaatimusta on toisaalta arvosteltu ylimitoitetuksi. Periaatteessa riskittömälle tai hyvin vähäriskiselle investoinneilla on 6,5 prosentin tuottovaatimus. Se on korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.

Partasen mukaan tuottoprosentteja ei voi suoraan vertailla maiden välillä. Tiilikaisen mukaan tuotto näyttää olevan riittävä, koska investoinnit ovat lähteneet reippaasti liikkeelle.

Ei ihmelääkkeitä

Partasen ehdotuksessa ei ole ihmelääkkeitä siirtohintojen kustannuspaineen helpottamiseksi.

Ehdotusten mukaan hintapainetta voitaisiin hillitä pidentämällä verkkoyhtiön tasausjaksoa. Nyt verkkoyhtiöt joutuvat kompensoimaan alituotot nelivuotisen valvontajakson aikana. Ehdotuksessa kompensointiaika pidentyisi kahden valvontajakson pituiseksi, jolloin kuluttajahintoihin ei tulisi niin jyrkkiä nousuja.

Partanen selvittäisi mahdollisuudet luopua sähköliittymien ylläpidosta sellaisissa tilanteissa, joissa liittymän sähkönkäyttö joko hyvin vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Toisin sanoen sähköyhtiö voisi irtisanoa liittymän.

Tiilikaisen mukaan sähkö on kriittinen tekijä, jonka merkitys digitalisaation ja hiilettömään yhteiskuntaa siirtymisen takia vain kasvaa.

Hänestä lainsäädännössä on selviä muutostarpeita, mutta tämä hallitus ei enää ehdi uusia esityksiä antaa. Tekninen valmistelutyö käynnistyy kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriössä.

Edellishallitus velvoitti sähköyhtiöt korvaamaan asiakkaille sähkökatkoksista johtuvia menetyksiä, kun katkos kestää tietyn ajan. Vakiokorvaus on 2000 euroa, jos asiakas on ollut ilman sähköä vähintään 12 tuntia.

Yhtiö joutuu palauttamaan verkkopalvelumaksusta tietyn prosenttisumman, joka on porrastettu sähkökatkoksen keston mukaan. Jos keskeytys jää 12 ja 24 tunnin väliin, korvaus on 10 prosenttia palvelumaksusta.

Korvausvelvollisuudella hallitus halusi kannustaa yhtiöitä siirtämään ilmassa olevan sähköjohdot maan alle kaapeleihin. Näin myrskytuulet eivät pääse kaatamaan puita sähköjohtojen päälle haja-asutusalueilla.

Investointibuumi nosti kuitenkin tuntuvasti asiakkaiden sähkönsiirtohintoja. Kovimmat korotukset nähtiin jokunen vuosi sitten, kun Caruna nosti sähkönsiirtohintoja kerralla 22–27 prosenttia sähkön verollisesta hinnasta laskettuna.

Siirtohintojen nousu nosti äläkän ja viranomainen määräsi korotuskatoksi 15 prosenttia.

LUE MYÖS:

Professori äimänä: Suomi teki sen taas – Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?

Sähkön säästäminen ei enää näy laskussa – kiinteät maksut jo jopa 57 % sähkölaskusta

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Sami Rinta-Mänty

Hyvin hoidettu sähkönsiirto liiketoiminta on Suomessa käytännössä riskitön tapa saavuttaa investoinnille hyvä tuotto tilanteessa, jossa maailma on täynnä rahaa, joka etsii sijoituskohdetta bondi-markkinoilla tuottojen ollessa hyvin matalat. Regulaatio takaa jokaiselle sähköverkkoon sijoitetulle eurolle kohtuullisen tuoton ja ko. rahastoilla ei ole rahasta pulaa. Ne kyllä keksivät syitä investoida tässä tilanteessa Suomen sähköverkkoon ja pitää tätä kautta siirtohinnat korkealla ja mieluiten kasvusuunnassa. Toimitusvarmuus niitä ei oikeasti kiinnosta vaan investoinnin tuotto. Lisäksi ne ovat niin kaukana ettei Suomessa käytävä keskustelu siirtohintojen ympärillä voisi niitä vähempää kiinnostaa. Fortumin omistuksessa yhtiöllä oli rajoite kuinka paljon se on halukas sijoittamaan verkkoliiketoimintaan ja lisäksi julkisen keskustelun paine oli omistajille todellinen. Fortum teki hyvät kaupat mutta sen hinnan maksavat nyt tavalliset sähkönkuluttajat. Tätä peruslogiikkaa eivät kataiset yms. ymmärtäneet vaan olivat lobbareiden vietävissä ja yksityistämisideologian pauloissa. Infraa ei pidä yksityistää tai ainakin se pitää miettiä hyvin hyvin tarkkaan ettei luoda juuri Fortumin sähköverkkojen kaltaista tilannetta.

Tapio Mäkeläinen

On muuten erittäin osuva havainto. Maan 500000 mökkiä ja vapaa-ajan asuntoa menevät arvottomiksi sekä lämmityksen- että liikkumisen tolkutonta hintaa. Maaseudun palvelut loppuvat ja keskittyvät harvoihin keskuksiin.
Olen Itä-Hämeessä huvilallani seurannut kun virolaiset rakentaa tätä verkkoa. Näin kerran Lapatossu-leffan ja se tuli lähinnä mieleen toimintaa jo kuukausia seuranneena.
Nämä ilmastofriikit vasemmistolaisine tovereineen haluavat mädättää nykyisen yhteiskunnan sisältä jotta voidaan siirtyä keskusjohtoisuuteen . Tämmöiset hankkeet tukee.
Poliitikot ovat epäonnistuneet surkeasti tässä. Miksi me äänestämme samat vatulat vuodesta toiseen.
En usko sanaakaan noista selityksistä. Kyllä on vaikea löytää ehdokasta oikeistosta.
Koska Käteinen joutuu ripille Carunakaupoista?

Jouni Lehmusruusu

Kokoomuksen Katainen ja Vapaavuori vannoivat että kaupasta ei synny kuluttajille hintojen nousua.

Kertooko se enemmän näistä tuomituista rikollisista, joita ei siis perustuslain mukaan koskaan olisi pitänyt nimittää ministereiksi, vai Kokoomuksesta valehtelevana puolueena?

Ari Ojala

Sipilän mukaan monopolitoimialat, vaikka ne olisivat säänneltyjäkin, sopivat hyvin huonosti "markkinavoimien temmellyskentäksi".
- Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta elintärkeät sähköverkot olisi pitänyt pitää suomalaisissa käsissä. Valtion omistajapolitiikalta puuttuu visio, tuolloisen oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja sanoi joulukuussa 2013.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/2016020121048178

Kenneth Ainetdin

Sähkölaskuni lähes nelinkertaistui kun muutin espanjaan. Kulutus on suurin piirtein sama. Suomessa oli kaukolämpö ja täällä käytän ilmalämpöpumppua.

Kun ilmalämpöpumpun ottaa huomioon, niin sähkön hinta täällä on vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Seppo Viljakainen

Totta..ja taas kuolemaa halveksuen väitän sähkön olevan Suomessa naurettavan halpaa veroineen ja siirtoineen :

https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-...

Jos joku lämittää vedet , pesee,huuhtelee ja linkoaa pyykkini parisen tuntia ja pyytää tästä urakasta 20 senttiä siis 0,2 euroa, en millään voi pitää hintaa kalliina ..ja siinä on mukana kaikki siirrot ja verot.

Olen monesti ihmetellyt tässä sähkösiirtoraivossa ( en edusta muuten sähköyhtiöitä) , miksei samanlainen huuto ja melske ole vedestä: katsokaa - he joille vesilasku tulee- kuinka suuri osuus vesilaskusta on perusmaksuja eli " siirtomaksuja" , yllätytte.

Pasi Käyhkö

Hannu, olet oikeassa. Meillä kuitenkin ongelmana harvaan asuttu pinta-alaltaan suuri maa. Ja kustannukset verkon ylläpidon osalta suht. kalliit.. Nyt suuret verkon uusinnat ja korjaukset nostavat valitettavasti hintoja.
Useassa EU-maassa yritykset saavat energian huomattavan halvalla ja kuluttajat maksavat sähköstä taasen suht. paljon.
En ole missään riippuvuussuhteessa mihinkään alan yhtiöön. Vain asiakassuhteessa kuin useat suomalaiset.

Pasi Käyhkö

Sähköverkkojen peruskunnostus on alkanut vuonna 2016 ja jatkuu n. vuoteen 2028. Kokonaisuudessaan tuleva kustannus on noin 9 miljardia €. Nyt runkoverkon ikä on jo n. 40 vuotta.
Joten on aika tehdä asioille jotakin. Suomelle asia on elintärkeä.b Tästä ei kukaan tunnu kiinnostuvan.

Jari-Jukka Annala

Noilla kustannuksilla saataisiin jokaiseen Suomen haja-asutusalueella sijaitsevaan torppaan aggregaatti polttoaineineen. Ei tarvitsisi maksaa hätätyöstä asentajille vaan verkon voisi hoitaa rauhassa kuntoon arkena. Kaapelit pystyisi syöttämään samaan kaivantoon muiden toimijoiden kanssa ilman hätäilyä. Tyytyväisyys olisi useimmiten taattua. Lisäksi tulevaisuuden akkutekniikka ja aurinko- sekä tuulisähkö tulevat muuttamaan tulevaisuudessa koko sähköntuotannon. Turhia investointeja pitäisi karsia eikä vaatia sähköyhtiöitä kaivamaan kaikkia kaapeleita maahan.

Tuomo Niemelä

Eli kun J. Käteisen ja J. Vapaavuoren strategisten intressien myötä ja kaupan tehtyä veronmaksajista pörssasiakkaita minä kysyn k
Käyhköltäaivan samaa, kuin : milloin me maksajat saamme selvityksen rahankäytöstä Äläkä nyt Käyhkö sano, että sen kun

Lauri Kiiski

Sähkön hinnassa on parhaimmillaan n. 50 % veroja. Sähköverot, ALV ja verkko-omistajan piiloverot. Tämä verojen osuus on kasvanut jatkuvasti viime vuosina.

Liiketoiminta on omituisen hyvää monopolia, jos siirtoliikevaihdosta tuloutetaan kunnallisille omistajille 35 %.

Ilkka Paananen

Kyllä maksan mieluusti vielä enemmänkin sähköstä. Olkoot vaikka siirtoa tai sitä itseään. Pääasia, että toimitusvarmuus on hyvä. Mieluummin tietenkin maksaisin siirrosta kotimaisille toimijoille enkä australialaisille sijoittajille.

Pasi Käyhkö

Muutama vuosi sitten tämänkin lehden keskustelupalstoilla käytiin älämölöä sähköverkkojen kunnosta kun myrskyt riepottelivat Suomea
Nyt kun verkkoa korjataan niin on sama älämölö jälleen,'muuta syy onkin täysin päinvastainen..

Ensio Jauhiainen

aikoinaan maaseudulla ihmiset/talot ottivat sähköliittymän ja joutuivat maksamaan koko linjan muuntajalta kulutuspaikkaan vielä maksoivat joka laskussa ylläpidosta sitten vihreät kun olivat vastuuministerinä hullun kiilto silmissä möivät linjat Garunalle joka rahastaa häikäilemättä niillä .jos Suomi olisi todella oikeusvaltio viranomaisten pitäisi tutkia ja sitten hutkia syyllisiä. sitten panna maksuun kaikille niille keltä on maksettuja linjoja ryöstetty sekä pari nimeltä mainitsematonta vihreää ministeriä taloudelliseen vastuuseen

Sauli Aittola

Poliitikoiden möhläys tämä hintakehitys on. Tässä on lyöty kuluttajaa siis kansalaista ja veronmaksajaa vähintään kahdella vasaralla.
Ensin annetaan lupa jopa käsky investoida ja annetaan takuu vähintään 7 % tuotosta. Toiseksi kun investointikustannukset tulevat maksuun kuluttajalle, valtio kurittaa vielä lisäämällä verotusta sekä käytöstä että siirtohinnoista. On tämä markkinataloutta!

Tapio Ryynanen

Turhaa pöyristelyä, ainakin meillä on Fortumin viimeisimmän korotuksen (+ 27,4 %) jälkeen sähkön siirto + verot per kWh halvempaa kuin Fortumin tuulisähkön myyntihinta. Ja korotusprosentitkin ovat siirto- ja myyntihintojen osalta nyt ihan linjassa, sitähän ollaan toivottukin...