Maanantai 21.1.2019

Erikoinen käänne Tallinna-tunnelissa – Berner ja Vesterbacka kuin yhdestä suusta: ”Vain yksi hanke, teemme yhteistyötä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.11.2018 18:30
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Liikemies Peter Vesterbacka jätti Rovion vuonna 2016. Nyt hän haluaa rakentaa tunnelin Helsingin ja Tallinnan välille.
|

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) sekä peliyhtiö Roviosta tunnetuksi tullut liikemies Peter Vesterbacka vakuuttavat, että Helsingin ja Tallinnan välillä voi olla vain yksi tunnelihanke, ja että he tekevät yhteistyötä.

”Tottakai voi olla vain yksi hanke”, vastaa Vesterbacka Twitterissä Bernerin perjantaiseen linjaukseen, että Helsingin ja Tallinnan välillä voi olla vain yksi tunneli ja se tarvitsee Viron ja Suomen valtioiden tuen.

”Olemme seuranneet tiiviisti Peter Vesterbackan hanketta ja käyneet useita hyviä, rakentavia keskusteluja hänen ja hänen tiiminsä kanssa. Suhtaudumme myönteisesti siihen, että on lähdetty rohkeasti ideoimaan hanketta yksityisen rahoituksen pohjalta. Samaan aikaan on niin, että hanke vaatii monien eri viranomaistahojen hyväksymisen ennen kuin se voidaan konkreettisesti käynnistää. Tätä viranomaisyhteistyötä on tänään koordinoitu ja yhteen sovitettu”, Berner täsmentää Uudelle Suomelle

Bernerin kommenttia pidettiin näpäytyksenä Vesterbackalle, jonka yhtiö myös suunnittelee tunnelia Tallinnaan. Aiemmin Suomen Tallinnan-suurlähetystössä on arvosteltu kovin sanoin Vesterbackan hanketta.

Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson kertoivat perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että Tallinna-tunnelin selvittämistä jatketaan. Julkisin varoin vedetty kaksivuotinen FinEst Link -selvityshanke päättyi aiemmin tänä vuonna. Ministereiden mielestä tunnelihanketta tulisi edistää yhdessä Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kanssa.

Samaan aikaan tunnelia Tallinnaan on suunnitellut yksityisellä rahalla Vesterbackan ja Kustaa Valtosen FinEst Bay Area Development -yhtiö. Vuosi sitten yhtiö julkisti aiesopimuksen yhdessä konsulttijätti Pöyryn, A-Insinöörien sekä rakennusyhtiö Firan kanssa. Tavoitteena oli ruveta toteuttamaan tunnelin tarkempaa suunnittelua ja vahvistaa yrityskonsortiota uusilla kiinalaisilla kumppaneilla. FinEst Bay Area Development on arvioinut tunnelihankkeen maksavan 15 miljardia euroa. Yhtiön on määrä kertoa lisää ensi maanantaina.

LUE MYÖS: Massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee – pian paljastetaan rahoitusta: ”Minä ja Peter olemme rahoittaneet tähän asti”

FinEst Bay Area Developmentin ja FinEst Linkin hankkeita on pidetty keskenään kilpailevina. Suomen Tallinnan-suurlähetystössä Vesterbackan projekti on nähty suoranaisena ongelmana.

Lähetystössä aiemmin keväällä laaditussa muistiossa kerrotaan, kuika ”Vesterbackan puheissa todellisuuden ja utopian rajat elävät jatkuvasti” ja kuinka hänen ”suuret lupauksensa voivat muodostua ongelmaksi, sillä jo nyt on nähtävissä, kuinka niiden ympärillä pyörivä mediasirkus on hämärtänyt tunnelikeskustelua Virossa”.

LISÄÄ AIHEESTA: Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeen vetäjä kypsyi ulkoministeriöön: ”Pitää varmaan kyseenalaistaa koko organisaation osaaminen”

FinEst Bay Area Development on kertonut, että sijoittajien rahalla rakennettava tunneli kulkisi Tallinnasta Helsingin sijaan Espoon Keilaniemeen. Perjantaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuori linjasi Helsingin Sanomain mukaan, että tunnelin tulee kulkea Helsingin rautatieaseman kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Nyt Berner ja Vesterbacka puhuvat Twitterissä kuin vireillä olisi vain yksi hanke.

”Tottakai voi olla vain yksi hanke. Tehdään hyvää yhteistyötä kuten tähänkin asti :)”, tviittaa Vesterbacka.

”Näin juuri. Emme kaipaa vastakkainasettelua vaan yhteistyötä, joka hyödyttää Suomea ja Viroa, Helsinkiä ja Tallinnaa - ja koko Eurooppaa!” Berner vastaa.

 

 

 

 

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Eihän tämä tunneliprojekti hyvin ala jos nyt jo asiassa sekoillaan.
Tietenkin tämä suomalainen ns. "tutkiva dsuurnalismi" voi olla katalysaattorina sekoiluihin.
Aivan kuin Ylen MOT-ohjelma "Panamapaperit" . Oli ohjelma joka ei kertonut mitään.

Veikko Hintsanen

Oli kaksi tai yksi hanketta - se ei poista liikenteen pääkysymystä.

Eli poliittista päätöstä siitä mille liikennevolyymeille ja minkälaiselle kotimaan liikennepolitiikalle perustuu Tallina -Helsinki tavaraliikennevolyymit.

Suomi on Saari liikennemallille ?

vai

hajautetulle järjestelmälle, jossa maksimoidaan kotimaan sisävesiliikenneväylät (9500 km) tekemälle ne yhtenäiseksi liikenneverkoksi minkä avulla sisävesisatamien käyttö korvaa rannikkosatamien rekka liikennettä maan vienti ja tuonti operaatioissa .

Vienti ja tuonti ovat yhteensä noin 100 miljoonaa tonnia /vuosi.

Josta 30 miljoonaa tonnia on tulevaisuuden poliittisen päätöksen(josta EU:ssa on sovittu jo vuonna 2011) ja liikennesuunnittelun varassa ja vaikutuksessa ; suoritetaanko ne rannikko(Helsinki mukana) satamiin maaliikenteellä vai meneekö tavarat laivoilla sisämaahan ja sisämaasta ilman rannikkopysähdystä.

Lisäksi infra rakentamisilla suora vaikutus suureen osaan noin 80 miljoonan vuositonnin kuorma autoilla tehtäviin metsäraaka aine kuljetuksista sisämaassa wwww.sisavesi.fi

Mikko Toivonen

En näe minäkään ihan nopeasti minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia tehdä tuo tunneli. Jos se vielä tehdään vain rautatietunnelina niin sen talous edelleenkin heikkenee ja melko lailla.

Itse asiassa, jos olisin päättäjien housuissa niin laittaisin koko hankkeen nyt hyvien ideoiden laatikkoon ja odottamaan sitä, että ihan oikeasti on saatu rakennettua kahden raiteen infra eurooppalaisella leveydellä heti Eestin päästä Puolaan mistä se jatkuu eurooppalaisella leveydellä. Samoin Suomen päässä tarvittava kiskosta eurooppalaisella leveydellä suunnitellusta suomenpuoleisesta sisäänmenosta tärkeimpiin jälleenlastaisterminaaleihin eli vähintäinkin Turku Satama, Tampere, Helsinki, Riihimäki-Lahti-Kouvola.
Näissä terminaaleissa rahtivaunuista konttien tai pyöräkaluston siirto joko maantielle tai suomalaisen leveyden kiskoille. Tuo siis jos aiotaan tunneliin ne suuret rahat investoida todennäköisen kannattamattomalla tuotolla.

Minä tekisin samoin kuin Hintsanen eli avaisin koko Suomen sisävesiyhteyden keskenään ja mereen uudestaan ja siirtäisin pääosan massaliikenteestä laivoihin.

Tunnelin korvaisin esimerkiksi neljällä nopealla eurooppalaisen kiskon junalautalla, mitkä kykenisivät ottamaan myös pyöräliikennettä ja jalkamatkustajia uudesta satamasta esimerkiksi Inkoosta Tallinnan länsipuolelle, mahdollisesti Paldiskiin josta eurooppalaisen kiskon rata transbalttisena ja matkustajaraya yhteys Tallinnasta tuohon Suomen liikenteen satamaan,

Nuo 4 lauttaa voitaisiin saada kulkemaan rannasta rantaan 1.5 tunnissa ja tekemään esimerkiksi 4 edestakaista matkaa vuorokaudessa per lautta.

Niillä olisi heti siedettävä kannattavuus ja jos ei kannattaisi niin aina voisi myydä yhden tai kaksi lauttaa pois tai siirtää muualle liikennöimään tai aloittaa takuuvarmalla 2 lautalla. ja 8 päivittäisellä lähdöllä suuntaansa

Omassa vesi-infrassamme on merkittävä tulevaisuus ja koko tavaraliikenteen talouden ja päästön parantaminen erittän suuresti

Mikko Toivonen

Siinähän onkin tosi hienot alukset. Jotain vastaavaa on minunkin mielessäni liikkunut, kun olen ajatellut junaliikenteen hoitamista tunnelin sijasta junalautoilla.
Itse olen ollut muutamia kertoja Hankoon ajaneiden Railship lauttojen kyydissä. Ne olivat hiukan vanhempaa teknologiaa ja vielä raskaalla polttoöljyllä ja melko pienellä nopeudella kulkevia. No taisivat pystyä paraimmillaan jonnekin 20 solmun tienoille.

Poliitikkojen kanssa on aina se ongelma, että vain äärettömän harvat heistä ymmärtävät vesiliikennettä ja kun eivät saa siitä omalle eturyhmälleen selvästi tunnistettavia etuja niin vieroksuvat.
Hyvää asiaa kannattaa kuitenkin pitää hengissä vaikka tekohengityksellä.

Kenneth Ainetdin

Kaikkein hauskinta tässä on se, että merikilometri maksaa vain 0,70€ kun taas tavallinen kilometri on yli euron. Mitä tämä tarkoittaa?

Tämä tarkoittaa sitä, että jos traileri viedään Lyypekkiin laivalla, niin laivayhtiöveloittaa vähän yli 700 euroa ja matkaa on kuitenkin yli 1.000 km (lastin paino yms- vaikuttaa) mutta kuitenkin aina halvemmalla kuin mitä vetoauto veloittaa.

Meille on aina sanottu, että Suomi on saari ja siksi kaikki on kalliimpaa, mutta tämä on vale. Asia on juurikin päin vastoin. Kuka minua ei usko, niin tarkistakoon hinnat laivayhtiöilta ja vetofirmoilta.

Jaakko Aalto

Ensinnäkin tämä tarkoittaa sitä, että viritteillä on kaikkien puhallusten äiti.

Ja mitä siihen saari-höpötykseen tulee, kannattaa huomioida juuri tuo, minkä sanoit, meri on hslvin kiljetustie. Niitä muita saaria muuten, oikeasti tai kuljetusten mielessä, ovat mm-. Englanti, Japani ja Etelä-Korea

Veikko Hintsanen

Samoin professori tasolta todettiin kysymykseen Uhkaako Vuosaari muun suomen satamien liikennevolyymejä : " ei , Kuljetustalous sotii sitä vastaan " eli jo Vuosaaren sataman rakentamis aikaan että Vuosaari tulee nostamaan rekka kuljetuskustannuksia maassamme, ja että sinne panostetut mielettömän suuret maaliikenneinvestoinnit suurten laivalastien toivossa ovat kokonaisuuden kannalta huono vaihtoehto. Nyt mikäli Tallina tunneli tehdään se lisää näitä jo tehtyjä huonoja(taloudellisuus ja päästöt) liikenne vaihtoehtoja. Lähemmin :http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.1-Kotkan-satama-ja.pdf

Veikko Hintsanen

Liikenteen Energia taloudellisuudesta oli vasta pari viikkoa sitten julkisuudessa seuraavaa:IEA:n tavoittelemat eri liikennemuotojen tehokkuus vertailut reitti ja väline muutoksineen .
https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.ts.fi%2Fuutiset%2Fkotim... e…
jossa todetaan mm seuraavaa: Suomen ” Liikennepolitiikkaa tulisi arvion mukaan katsoa selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten energiatehokkuus, joka on yksinkertaisimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.” edellä mainittuun olen ottanut laskentamalliksi ecotransitin kehittämän eri liikennemuotoja hyväksikäyttävän laskentakoneen : https://www.ecotransit.org/calculation.en.html?fbclid=IwAR1pRzsJDqFJSaiK... josta olen laskenut esimerkin mikä löytyy sivustolta http://www.sisavesi.fi/…/15.2-Kotka-logistics-2.11.2016.pdf