Keskiviikko 19.12.2018

Koodauskoulun ikäraja ihmetyttää ­– Linda Liukas vastaa kritiikkiin

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Linda Liukas sanoo, että tarkoituksena ei ole syrjiä yli 30-vuotiaita.
|

Supercellin Ilkka Paananen esitteli uutta koodauskoulua Slushin lavalla keskiviikkona. Paananen kertoi, että koulussa ei ole perinteisiä kursseja, professoreita, kirjoja eikä lukukausimaksuja. Opiskelu perustuu vertaisoppimiseen ja tosielämän koodaushaasteiden ratkomiseen tiimityönä.

Hive Helsinki -koulu herätti tuoreeltaan paljon kiinnostusta, mutta myös arvostelua koulun yläikärajasta. Hive Helsinkiin voivat hakea ainoastaan 18–30-vuotiaat.

Sosiaalisen median keskusteluissa kommentoijien lisäksi ikärajaa ihmetteli MeNaiset-lehti.

Hive Helsingin hallituksen puheenjohtaja, ohjelmoinnin opettaja ja lastenkirjailija Linda Liukas kommentoi Geek Women Unite -ryhmässä Facebookissa, että tarkoitus ei ollut syrjiä yli kolmekymppisiä. Ikähaarukka rajattiin Helsinki Hiven ranskalaisen esikuvan neuvojen mukaan koulun aloitusvaiheessa, kun koulu hakee vielä muotoaan.

”Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa”, Liukas kommentoi Facebook-ryhmässä.

Yli 30-vuotiaiden suuri kiinnostus vaikuttaa hänen mukaansa kahteen asiaan. Koulun ikärajoja mietitään uudelleen. Lisäksi Hive aikoo listata ja välittää tietoa myös muista väylistä oppia ohjelmointia ilmaiseksi verkossa ja lähiopetuksella. Uranvaihtajille suunnitelluissa ohjelmissa se on mahdollista nopeammin kuin 3 vuodessa ja usein myös työn ohessa opiskellen.

”Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille”, Liukas toivoo.

LUE MYÖS:

Aalto-Setälä: Häiriö iskee sinunkin työhösi – nämä 5 taitoa jokaisen tulee osata

Li Andersson haluaa 4 päivän työviikon tai 6 tunnin työpäivän: Pikaisesti kokeilu Suomeen?

Ammattiliitto Jungle Juice Barin kohusta: ”Valitettavan yleistä, ettei irtisanomisen perusteluja kerrota”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Lehtikoski

Ei yläikärajassa paljon ihmettelmista ole, kun koodari on tuottavimmillaan nuorena, noin 12 vuotiaasta noin 30 vuotiaaksi. Siina kolmenkympin nurkilla alkaa olla jo aika siirtya ohjelmistosuunnitteluun, asiantuntija tai johtotehtäviin. Korkea alaikäraja sen sijaan kummastuttaa, kun monet nuoret ovat innostuneita ja kykenevia aloittamaan ohjelmoinnin jo lapsuusijassa iltakouluna tai heti peruskoulun jalkeen täysipäiväisesti.

Ukko Svinhuvud

Mikä on sitten koodarin oman työn tulevaisuus? Ymmärtääkseni nykyiset ohjelmointikielet ovat todella kömpelöitä ja "vanhaa tekniikkaa", joka ei juuri ole kehittynyt pariin vuosikymmeneen. Luulisi, että tekoäly korvaa nykyisen kaltaisen koodaamisen osaamisen tarpeen ja ohjelmointi tehdään tulevaisuudessa jo huomattavasti kehittyneemmällä tavalla?

Lars Nyman

Tuleville koodareille tulisi opettaa heti alusta lähtien myös dynaamisen muistin hallinta, virhelokien käyttö, virheiden hallinta ja niistä toipuminen, sitten tietenkin se, millä koodarit tienaavat palkkansa, on monen käyttäjän ohjelmistojen tekemisen hallinta. Tietenkin tietokannat päälle. Nuo kun oikeasti hallitsee niin pääsee tekemään oikeita ohjelmistoja vaikka mille tasolle. Nuoria ei kannata uskotella, että webbisivujen tekeminen ovat niitä ohjelmistoja joilla palkka ansaitaa ja työtä riittää.