Keskiviikko 19.6.2019

St1-miljardööri Mika Anttonen: ”Oli vaikea juttu huomata, että biopolttoaineet eivät ole mikään ratkaisu”

Luotu: 
10.12.2018 11:26
Päivitetty: 
10.12.2018 11:29
  • Kuva: Karoliina Vuorenmäki / Alma Talent
    Kuva
    Mika Anttonen puhui viime kuussa eduskunnassa ja tänään valtioneuvoston seminaarissa. Hänen viestinsä on se, että vaikka päästöjä tulee vähentää, tulisi huomata, että maankäyttötoimilla saadaan enemmän tuloksia aikaan.
|

Energia- ja polttoaineyhtiö St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen toisti tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk) järjestämässä ilmastopoliittisessa paneelissaan viestiään siitä, että ilmastotoimissa tulisi huomata maankäytön suuri potentiaali ja että toimet EU:n sisällä eivät riitä.

Anttonen puhui viime kuussa eduskunnan tilaisuudessa ja sanoi, että ”sen paremmin biopolttoaineet kuin sähköautotkaan eivät ole minkäänlainen ratkaisu ilmakehässä olevan hiilidioksidipitoisuuden vähenemiseen”. LUE TARKEMMIN: ST1-miljardööri lyttää sähköautot, päästörajoitukset ja biopolttoaineet ilmastotoimina – ”Naiivi ja vastuuton kuvitelma EU:ssa”

Maankäyttötoimilla Anttonen viittaa hiilinieluihin. St1:llä onkin vireillä hanke, jota se markkinoinut kärkenään Saharan autiomaan metsittäminen.

”Jos yhteyttävien kasvien määrässä tapahtuu 10 prosentin muutos ylös- tai alaspäin, niin se on vaikutuksiltaan suurempi kuin fossiilisen energian päästöt. Kun me tehdään näitä asioita, me ei voida välttää sitä, että miten maankäyttösektorilla tehdään toimenpiteitä, sillä on vähintään yhtä suuri vaikutus kuin se, mitä tehdään päästöjen puolella”, Anttonen sanoi pääministerin seminaarissa tänään.

Anttosen mukaan on mahdotonta päästä 1,5 celsiusasteen ilmastotavoitteeseen muuttamalla energiajärjestelmää.

”Sellainen väite on epätosi ja se on valhe”, Anttonen täräytti.

Anttonen sanoi joutuneensa kohtaamaan St1:n toiminnassa ne asiat, joista nyt puhuu.

”Mulle on ollut itselleni hirveän vaikea juttu se käydä läpi, kun on biopolttoaineista lähdetty, jätteistä tehty biopolttoaineita, ja huomata jossakin vaiheessa, että biopolttoaineet eivät ole minkäännäköinen ratkaisu siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vähenee”, Anttonen sanoi.

Anttonen peräänkuulutti seminaarissa hiilipörssin perustamista. Hiilipörssi olisi markkinapaikka sidotulle ja päästetylle hiilelle. Anttosen mielestä EU-alueella päästöjä aiheuttavat energia- ja öljy-yhtiöt tulisi velvoittaa siihen, että vuoteen 2050 mennessä ne vähentäisivät fossiiliset päästönsä nollaan.

”Me tarvitaan hiilipörssi, jossa keinot joutuvat kilpailemaan keskenään, ja näitä ei enää oteta käyttöön sen mukaan, että kuka lobbaa eniten”, Anttonen sanoi.

LUE LISÄÄ: ”Miljardin euron tilaisuus” – Juha Sipilä: Suomi haluaa hiilipörssin ”jokaisen suomalaisen” käyttöön

Anttonen on St1:n pääomistaja ja perustaja. Hän on pitään puhunut ilmastotavoitteiden epärealistisuudesta. Forbes-lehti arvioi keväällä Anttosen omaisuuden arvoksi kaksi miljardia dollaria eli noin 1,8 miljardia euroa.

LUE MYÖS:

St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu – Suomella nyt sauma isoihin tekoihin

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilari Kiema

Anttonen sanoi että ”biopolttoaineet eivät ole minkäännäköinen ratkaisu siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vähenee” - ei että ne eivät olisi mikään ratkaisu mihinkään. Biopolttoaineiden kautta hiilidioksidipitoisuus ei tietenkään vähene, mutta ei se myöskään kasva jos otetaan ilmakehästä hiilidioksidia ja palautetaan se taas takaisin. Se on ratkaisu hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Metsittäminen on erittäin hyvä ajatus ja se voisi vähentää hiilidioksidipitoisuutta.

Sami Rinta-Mänty

Vielä kun joku vastaisi tyhjentävästi ja aukottomasti siihen, että mikä osa ilmastonmuutoksesta on ihmisen aiheuttamaa ja mikä luonnollista päästäisiin kiinni siihen mitä ihminen ylipäätään voisi edes teoriassa tehdä asialle.

Erkki Johansson

Eivät he haluaisi vastata, vaikka osaisivatkin. Ilmastonmuutoksella pelottelusta kun on tullut uusi uskonto. Tämänkään uskonnon nimiin vihityt eivät piittaa järkiperusteluista muuta kuin sen verran, että kerettiläiset ja vääräuskoiset perusteluineen tulee vaientaa, millä hyvänsä keinolla.

Tapio Mäkeläinen

Nimenomaan uskonto , jolla eräiden järjestöjen pystyyn kuolleiden ideologioiden jättämää aukkopaikkaa yritetään korjata. Erityisen selvästi wassareilla ja Vihreillä.
Konstit ovat toki entiset eli disinformaatio, kiellot ja lähinnä jo kavallukseen verrattavissa oleva verotus.
On se hienoa että on Anttosen kaltainen kundi jota aiheessa ei voida ohittaa.
En juurikaan usko muiden kuin hänen avauksiaan. Ilmastopaneelimme on juuri tuon ideologisen harhan korruptoima.

Jaakko Aalto

Biopolttoaineet ovat melkoinen kupla. Niiden tuottamiseen käytettyjen kasvien vaatima maa-ala on pois ravinnon tuotannosta tai metsityksestä. Kasvisperäisen polttoaineen jalostaminen vaatii melkoisesti energiaa joten biopolttoainetta käyttävän koneen kokonaisenergian kulutus on selvästi suurempi kuin maaöljystä tehtyä polttoainetta käyttävän, kun mukaan lasketaan polttoaineen tuottamiseen käytetty energia.

Ilkka Pönkänen

Mika Anttosen kommentit ja tämä kirjoitus, kuten lähes kaikki ilmastoa käsittelevät kirjoitukset, lähtee siitä, että ihmiskunnan emissiot säätelevät ilmastoa. Tämä on väärä käsitys, kuten kuka tahansa, joka vaivautuu tutkimaan Holoseenin ilmastohistoriaa tajuaa. Tässä ei ole tilaa kirjoittaa siitä mikä tähän on johtanut. Miksi UNEP, WMO, IPCC ja kansalliset ilmatieteen laitokset ovat hylänneet tieteellisen metodin ja tekevät politiikkaa.

Pienen jääkauden jälkeen alkanut auringon aktiivinen vaihe (Modern Maximum) on nyt ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan (Grand Solar Minimum) vuodesta 2020 ainakin n. vuoteen 2055 asti. 

Auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelu ei ole kovin suuri, mutta kosmisen säteilyn lisääntymisen vaikutuksesta kasvanut alapilvien määrä ja lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa (kun aurinko passivoituu niin maapallolle tulevan kosmisen säteilyn määrä kasvaa).

Samanaikaisesti Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Atlantin oskillaation pituus on n. 63-66 vuotta, jakautuen näin: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 - lämmintä. Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti. 

Näiden luonnollisten ja syklisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 - 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla. Ihmisen vaikutus tähän vaihteluun (climate variability) on mitätön.

Kylmä jakso tuo tullessaan katovuosia, joka johtaa eläinten rehun ja viljojen hintojen nousuun. Katovuodet alkavat viimeistään vuonna 2024. Köyhimmät maat ja kansanosat kärsivät eniten. Kylmyyden aiheuttamat kuolemat karsivat etenkin vanhempaa väestöä, joka kärsii sydän- ja verisuonitaudeista.

Ihmiskunta on aina kukoistanut ilmaston ollessa lämmin ja kärsinyt aina kylminä kausina.

Matti Karnaattu

"Mika Anttosen kommentit ja tämä kirjoitus, kuten lähes kaikki ilmastoa käsittelevät kirjoitukset, lähtee siitä, että ihmiskunnan emissiot säätelevät ilmastoa."

Vaikuttaahan ne, siinä vaan on viivettä.

"Tämä on väärä käsitys, kuten kuka tahansa, joka vaivautuu tutkimaan Holoseenin ilmastohistoriaa tajuaa."

Tutkimalla viimeisen miljoonan vuoden aikaisia lämpökausia nähdään, että lämpötila on lämpökauden alussa korkeimmillaan ja trendi on sitten viilenevä kunnes palaa takaisin jääkauteen.

Nyt on havaittavissa ilmastossa lämpenemistä eikä viilenemistä.

"Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti."

Kerrohan sitten vielä milloin se jääkausi alkaa.

Jouni Särkijärvi

Biopolttoaineita ajatellaan yleensä maan pinnalta kerättävinä materiaaleina. Ne eivät ole kovin energiataloudellinen ratkaisu. Sen sijaan vedessä (myös suolaisessa ja eritoten jätevedessä) päästään yli satakertaiseen tuotantoon pinta-alayksikköä kohti. Haluttu lopputuote voidaan myös valita geenimuuntelua käyttäen: biomassa, alkoholi, rasvahappo, vety...

Petri Hämäläinen

Ilmastohuuhaan ja ilmastoangstin lyhyt historia:

1) media ilmoittaa että varma tieto, maailma tuhoutuu jos käytämme muovipusseja. Oikeasti muovipussien käyttö ei merkitse isossa kuvassa yhtään mitään.

2) ympäristöangstinen miettii että onpa ne muovipussit paha juttu. Pitääpä lopettaa niiden käyttö

3) Vihreät julistavat että muovipussien käyttö on saatanasta ja kaikkien (vain) valkoisten velvollisuus on lopettaa niiden käyttö heti tai muuten maailma tuhoutuu.

4) ympäristöangstinen on jo täysin samaa mieltä ja lähtee heti miekkariin. Saatanasta ne on ja kaikkien valkoisten on lopetttava muovipussien käyttö heti. Miekkarissa angstisen mielen täyttää onnellisuiden ja voimaantumisen tunne. Kohta ei ole enää muovipusseja ja maailmaa pelastuu.

5) vuoden päästä media kertoo että muovipussien käyttö on tipahtanut 1%:n. Se tipahtanut prosentti on pääosin korvaantunut enemmän luontoa kuormittavien puuvilla- ja hamppuvalmisteisten kevytkassien käytöllä. Niiden kulutus on 20-kertaistunut.

6) ilmastoangstisen mielen täyttä viha. Saatanat tunarit ja fasistit ! Hän lähtee heti omiensa pariin teetupaan kehumaan itseään ja muita (täysin) samanmielisiä ystäviään. Ja vihaamaan kaikkia muita ihmisiä. Siitä hänelle tulee levollinen rauhallinen mieli.

Pekka Saikkonen

5 ja ½) Ympäristöangstinen saa hyppysiinsä tutkimuksen, jonka mukaan 90 prosenttia valtameriä saastuttavasta muovijätteestä on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Näiden jokien varsilla asuu satoja miljoonia ihmisiä, jotka käyttävät jokia jättimäisinä avoviemäreinä kuljettamaan jokapäiväiset muoviset kakkapussinsa valtameriin. Hyvää tarkoittava ympäristöangstinen päättää kompensoida kehittyvien maiden jäteongelmaa ajamalla kaikenlaisten muovipussien täyskieltoa pohjoisessa kotimaassaan.

Edellä kuvattua sivusta seuraavan ympäristörealistin päästä napsahtaa verisuoni poikki.

Mikko Toivonen

Antttonen on aina ollut hyvin realistinen nähdessään eri tavoin tuotetun energian seurauksia ja etuja.

Biopolttoaineista hänellä onkin konkreettista kokemusta jäte etanolin tuottajana ja siinä yhteydessä takuulla tullut ymmärrys, että jätteestä kyetään lopulta vain erittäin pieni osuus etanolista tuottamaan ja että kaikki muu bensaan pakko säädetty etanolikin on erittäin ilmasto vahingollista muun ymäristö vahingon lisäksi.

Samoin täytyy olla aivan selvää että mikään biomassaan pohjautuva energia ei ole kestävällä pohjalla vaan kaikki mitenkään elintarviketuotantoon liittyvä energia on äärimmäisen vahingoittavaa sekä elinympäristölle että osaltaan kaikkien ilmastolle, mikä muuten sattuu olemaan yhteinen vaikka monet kirjoittajat eivät sitä ymmärrä.

Metsäenergia on vielä asia erikseen. Sen ilmasto ja ympäristövaikutukset ovat monin verroin hiili voimaakin pahemmat. Tosin osin johtuen laitos tyypeistä ja koosta missä niitä käytetään. Kokonaisuus on kuitenkin karmiva ja johtaa luontomme ja ilman pilaamiseen nopeassa ajassa tällä menolla mitä tämän hallituksen metsät "liekkeihin" politiikka tarkoittaa.

Metsiä on kaikin keinoin säästettävä kestävän metsäteollisuuden korkealle jalostettuun tuotantoon ja ihan maapallon keuhkoiksi ja kaiken elämän isäksi ja äidiksi.

Anttosen ajatus Afrikan metsittämisestä eräin osin pitää matemaattisesti paikkansa, mutta siinä taidan uskoa olevan jonkin verran utopiaa, sillä nyt ei ole taidettu ottaa huomioon poliittisia ja kehitys realiteettejä Afrikan alueella.
Ennenkuin tuo ajatus voidaan viedä käytännön tasolle on Afrikan "maan" kyettävä ymmärtämään oma ja yhteinen etu niin että suurella vaivalla mahdollisesti aikaansaatu uus metsä ei mene siellä hirmu haltijoiden kassaksi ja velan maksuun kiinalaisesta krääsästä ja "kansan hallinta kalustosta"

Mutta uus metsitys ja sen jälkeinen jatkuva peitteinen metsänkasvatus ja hyödyntäminen ovat avainasemassa luonnollisessa ilmaston hoidossa.

Tätä uusmetsitystä voidaan tehdä myös Suomessa missä on paljon huonosti muussa viljelyssä tuottavia peltoja. Erityisesti itä-koillis- ja pohjois Suomessa.

Anttonen on varmastikin selvillä siitä, että oikeasti ja nopeimmin vaikuttavat energia muutokset saadaan aikaan vain konvertoimalla maa-ja vesiliikennettä mahdollisimman paljon metaaneille tällä hetkellä ja kehityksen kehittyessä hiukan myöhemmin sen kaksois polttoainekäytön toiseksi polttoaineeksi joko metaanista, hiilidioksidista tai hiilimonoksidista suuressa mittakaavassa tuotetut edulliset synteettiset polttoaineet.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa taas pääosin moderni modulaarinen ydinvoimaan pohjaava energia. Ne versiot joita voidaan jo nyt sijoittaa vaikka keskelle taajamaa. Tarvittavaan pika voimaan taa maa kaasulla toimivia CPH laitoksia. Kivihiilikin voisi jäädä suurien laitosten kriisi tai huolto voimaksi.

Metsien nielujen kasvattaminen on kuitenkin kaikissa tapauksissa tarpeellista ja se pitää tehdä oikeasti eikä vain tilasto jipoilla ja silmänkäännöllä kuten meillä tehdään. Tämä siksi että raakaöljyä riittää edelleenkin vuosikymmeniksi suuressa mittakaavassa ja siitä ei päästä eroon kuin vähitellen. Siksi lisää metsää tarvitaan päästöjä sitomaan.
Ihmisen ei kuitenkaan kannata itseään liikaa päästöistä syyllistää sillä luonto voi yhdessä purkauksessa eliminoida kaikki ihmisen säästöt ja aiheuttaa nopeita massiivisia muutoksia joille ihminen ei voi mitään. Tätä on tietysti vaikea ilmasto hihhuleille ja poliitikoille selvittää kun heille sopii ihmisten syyllistäminen jotta saadaan milloin minkäkinlaista poliittisen kaverin tuottamaa mummon mökin jätteenkäsittelylaitosta myytyä "lain sallimalla" hinnalla ja lain voimalla

Taisto Lehti

Hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa. Lisäpontena mummon mökkeihin. Alyttömän kalliilla kustannuksilla saadaan lähes nollatuloksia. 3 eri jätevesilaitosta Tammisaaressa rakentaneen kokemuksella. Keskimäärin 10-15 t€ per laitos muutaman kuukauden käytöstä. Rahat olisi pitänyt käyttää ilmaston suojeluun. Enestam, RKP, Lehtomäki, kesk. saavat hävetä. Toivottavasti edes ns. Poliittinen vastuu toteutuu, eli heitä ei enää äänestetä.

Veikko Hintsanen

Anttonen toteaa,
”että toimet EU:n sisällä eivät riitä.”
Meillä em lisäksi on se ongelma, että edes niitä mitä on EU:ssa sovittu ei ole vielä tutkitte eikä laitettu käyttöön.
edelleen
Anttonen puhui viime kuussa eduskunnan tilaisuudessa ja sanoi, että ”sen paremmin biopolttoaineet kuin sähköautotkaan eivät ole minkäänlainen ratkaisu ilmakehässä olevan hiilidioksidipitoisuuden vähenemiseen”.
OK on selvää, että Anttonen poltto aine kauppiaana toteaa edellämainitut vaihtoehdot siks,i että niiden avulla poltto aine markkinat pienenevät ja muuttuvat uusien pelurien myötä entisille kauppiaille uhkaksi ,ja joku voi tehdä saman tempun mitä Anttonen itse teki . Tulla vahvaksi uudeksi poltto aine myyjäksi.
Odotan yhä ensimmäistä virallista kommenttia valtion tai toimijoiden taholta Suomen liikenteen käyttämättömään ja päästöjen tutkimattomaan pienentämis mahdollisuuteen, mikä on EU:ssa sovittu jo vuonna 2011 ja minkä mm IEA toi viimeksi syyskuussa 2018 omassa Suomi raportissaan esille.
Eri liikennemuotojen tehokkuus vertailut reitti ja väline muutoksineen .
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4129761/IEA+suomii+turpeen+kayttoa++su...
jossa todetaan mm seuraavaaa: Suomen
” Liikennepolitiikkaa tulisi arvion mukaan katsoa selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten energiatehokkuus, joka on yksinkertaisimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.”
tätä em vaihtoehtoa on alettu tutkimaan nyt ensimmäisen kerran ja vain osalle vienti ja tuonti kuljetuksia ilman sisävesien kokonaisvaikutus mahdollisuutta 1.11.2018 Kotkassa : http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-wat... lisätietoa em tehdyistä innovaatiosta ja uudesta logistiikka vaihtoehdosta sivustolla www.sisävesi.fi

Arvo Tammela

Toimittaja Tammiselta on näköjään jäänyt kuulematta, mitä paneelissa mukana ollut akateemikko Kulmala ilmastonmuutoksesta puhui. Se ei ilmeisesti ollut Tammisen mielestä niin tärkeää, että siitä olisi tarvinnut uutisoida. Vielä vähemmän tärkeää Tammiselle oli tietenkin se, mitä tilaisuuden järjestäjä pääministeri Sipilä puhui. Senhän joku lukija olisi voinut tulkita ilmaiseksi vaalimainokseksi ja sitä ei tietenkään Uuden Suomen toimittaja salli.

An Telo

PALMUPUUPELTOJA AFRIKKAAN

Anttonen on rehellinen tolkun mies. Hänellä on jo niin paljon omaa mammonaa eikä ole poliittisesti sitoutunut, että voi kertoa totuudet. Toivottavasti Suomen viherliilkeetkin malttavat lukea totuuden totervea.

Palmupuupeltoja Afrikkan autiomaahan ja savanneille. Palmupuupellot ovat tehokkaita hiilinieluja, kasvavat nopeasti jolloin köyhä Afrikan maanviljelijä saa siitä rahaa perheeleen. Palmumetsissä elää myös runsaslukuinen eläinkunta, jola on nyt kadonnut hiekkaerämasksi muuttuneilta autiomailta ja kuivilta savanneilta.

Palmuöljystä tehdään sitten biopolttoainetta Afrikan todella nopeasti kasvavalle autokannalle.

Hannu Rautomäki

Ilmakehän hiilidioksiditason raju jatkuva nousu ajoittuu yksiin ihmiskunnan teollistumisen ja kaupungistumisen kanssa noin sadassa vuodessa.
Se on voitu todeta ikijäästä ja ilmahehän suorista mittauksista.
Juna meni jo, ja se jatkaa nopeaa nousuaan itseään ruokkivana.

Mikko Toivonen

En Hannu kuitenkaan olisi äärettömän huolestunut ihmisen osuudesta vaikka sen osuuden tietenkin tunnistan kokonaisuudessaan ja jopa ymmärrän miten sitä voitaisiin konkreettisesti oikaista ja missä vauhdissa.

Asiasta ei kannata olla ylettömän huolestunut siksi että vielä suuremmalla varmuudella tapahtuu sellainen ihme, että jos ihmisen vaikutus vaikkapa kokeellisesti lopetataan rajatulla alueella, niin jo 30 vuodessa "viidakko on kasvanut maisemaan ja jo 100 vuodessa käytännössä peittänyt kaiken alleen ja sanonut good bye kaikelle ihmisen aikaansaamalle

Jarkko Haarla

Kaikki polttoaineet eli siis suomeksi poltettavat materiaalit oli ne tehty ihan mistä tahansa tuottavat hiilidioksidia.

Hyvin yksinkertainen mutta ah niin kivulias keino hoitaa päästöt kuriin on aikaansaada todellisia muutoksia ihmisten elämässä. Kaikki turha lentäminen (eli noin 80% pois), kaikki turha autoilu (eli noin 80% pois) ja sitten miettimään, että millä teollisuus & asuminen saadaan menemään minimikulutuksilla.

Sitten iskeekin todellisuus...

Teollisuusmaissa menee vielä sukupolvi jos toinenkin, ennen kuin porukka on valmis tekemään työnsä kotoa, käymään koulunsa kotoa, olemaan lentämättä johonkin Thaimaahan tai Kanarialle, pitämään palaverit netissä ja tottumaan siihen, ettei Suomessa tarvitse saada appelsiineja helmikuussa tai syödä naudanlihaa.

Kehitysmaissa menee vielä pidempään, että pääsevät ympäristönsä kanssa yhtään mihinkään.

Maritta Palvas

Autoilun vähentäminen, rajoittaminen, julkisen liikenteen kehittäminen, edullisemmaksi tekeminen ja ihmisten kannustaminen sen käyttöön varsinkin ruuhka-Suomessa ovat parhaita keinoja päästöjen vähentämiseksi. Niin kauan kuin pk-seudullakin ihmisten asenne on se, että autolla on ajettava joka paikkaan ja vieläpä niin, että yleensä yksi matkustaja/auto, niin paljonkaan ei tapahdu. Ei sähköautojen ja niihin tarvittavien akkujenkaan tuottaminen ole päästötöntä, mutta hyödyttää lähinnä taas autoteollisuutta ja muita toimialoja siinä sivussa, kun kaikkien on pakko hankkia uusi auto ja vanhat tulevat arvottomiksi.