Perjantai 18.1.2019

Oikeuskansleri vahvisti: GCM ei sido Suomea – Perussuomalainen: Ei tarvitse toteuttaa miltään osin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.12.2018 19:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Ulkoministeri Timo Soini (sin) on saanut entisiltä puoluetovereiltaan perussuomalaisilta rapaa niskaansa, koska on ollut edistämässä GCM-asiakirjaan liittymistä.
|

Oikeuskansleri katsoo, että YK:n siirtolaisuusasiakirja GCM ei ole valtiosopimus, joka olisi pitänyt saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Näin ollen valtioneuvosto ei menetellyt väärin, kun asiakirjaan liittymistä ei käsitelty eduskunnassa.

Oikeuskansleri käsitteli asiaa GCM-sopimusta vastustavan perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion kantelun pohjalta. Tavio katsoi kantelussaan, että sopimus olisi pitänyt hyväksyttää eduskunnalla, koska se hänen tulkintansa mukaan sisältää ”faktisia sitoumuksia Suomelle” ja rajoittaa Suomen päätäntävaltaa siirtolaisuuskysymyksissä.

Oikeuskansleri näkee, että sitoumuksia ei synny. Hän hylkäsi kantelun.

”Kyseisessä asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä oli myös todettu eduskunnalle toimitetuissa selvityksissä. Oikeuskansleri katsoi, ettei asiassa ollut oikeudellisia perusteita arvioida asiaa toisin”, todetaan oikeuskanslerin tiedotteessa.

Oikeuskanslerin mukaan asiakirjan 7. kohdassa todetaan nimenomaisesti, että ”tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys” (engl. ”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework”). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan kuten valtiosopimukseen, vaan lähinnä yhteistyöpöytäkirjan luonteiseen dokumenttiin.

”Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana”

Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Tällaisesta ei GCM-sopimuksessa ole kyse, oikeuskansleri katsoo.

Näin ollen valtioneuvosto tai ulkoministeriö eivät menetelleet lainvastaisesti, kun GCM-kompaktia ei saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi, oikeuskansleri toteaa. Vaikka asiakirjaa ei hyväksytty eduskunnassa, oli siitä annettu tiedonanto asianmukaisille valiokunnille, kansleri korostaa ratkaisussaan.

Ville Tavio toteaa blogissaan, että ”oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite”.

”Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana”, Tavio päättelee.

”Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.”

Niin sanottu GCM-kompakti on ”turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista” siirtolaisuutta koskeva globaali asiakirja, jossa on mukana valtaosa YK-maista. Useampi EU-maa ja muun muassa Yhdysvallat on kuitenkin irtautunut sopimuksesta.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Nyt olisi ollut aihetta tehdä selonteko tai tiedonanto perustuslain 44 §:n mukaisesti:

"Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta."
---
PS. Irtisanomislaki ei ollut oikea tiedonannon aihe...

Heikki Paananen

Tämä kannattaa pitää kirkkaana mielessä ja merkata kalenteriin. Jossain vaiheessa nimittäin aletaan tuohon paperiin vetoamaan, kun lakeja muutetaan ja Suomen edun vastaisia päätöksiä tehdään. Kalenterista voi sitten katsoa, kauanko aikaa siihen meni. Veikkaan 3-4 kuukautta.

Ministeri kävi siis Marokossa turhan takia. Verovaroista sekin on kustannettu. Toivottavasti oli edes jonkinlainen kauppavaltuuskunta mukana, muuten kyseessä taitaa olla puhdas rahojen tuhlaus. Samanaikaisesti Hurstin laupeudentyölle ei rahaa kuitenkaan löydy.

Muistakaa tämä(kin) siellä äänestyskopissa.

Teppo Oikari

Tämä on siis uusi normi juridisessa käytännössä. Voidaan käydä tekemässä sopimuksia mitkä eivät sido ketään juridisesti, vaan toimivat lähinnä tahdonilmaisuina.

Vähän niinkuin kakarat karkkilaarilla, kun mä nyt tahdoin muutaman nallekarkin mut me ei sovittu et mun tarttis näitä maksaa...

Siis viidakon lait eli laillinen laittomuus on ajan henki.

Airi Pulkkinen

Sopimustekstissä allekirjoittajamaat sitoutuvat tuomitsemaan kaiken kritiikin ja protestin rasismiksi ja muukalaisvihaksi. Rajattoman maahanmuuton vastustajat on YK:n mukaan asetettava ”moraalisesti epäilyttävään valoon ja eristettävä heidät sosiaalisesti yhteiskunnasta.”

Viimeksi mainittu toimenpidesuositus on peräisin suoraan kulttuurimarxismin oppikirjoista. Juuri tähän tapaan niissä neuvotaan toimimaan vastarinnan nujertamiseksi. Yksi kuuluisin näistä kirjoista on Saul Alinskyn (1909-1972) v. 1971 julkaisema ”Rules for Radicals”. Jo kirjan nimi antaa osviittaa siitä, millaisesta asiasta on kyse.