Lauantai 19.1.2019

Vihreät haluaa 3 ”tunnin junaa” – Hintalappu kovat 10 mrd.€

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.12.2018 10:43
|

Vihreät haluaa uusia noin 8,8-11,3 miljardin euron suurinvestointeja raideinfraan. Puolueen tavoitteena on saada tunnin junayhteydet Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulla tulisi vihreiden mielestä toteuttaa.

Uudet investoinnit halutaan käynnistää heti tulevan vaalikauden alussa vuonna 2019. Puolue arvioi, että paketin kaikki investoinnit voitaisiin toteuttaa 12–20 vuodessa.

”Näiden parannusten toteuttamisen mahdollistamiseksi tarvitaan myös sekä Pisararata että Lentorata, jotta Helsingin päärautatieasemalla pystytään hoitamaan sekä lisääntyvä kauko- että lähiliikenne ilman ruuhkautumista ja siitä aiheutuvaa häiriöherkkyyden kasvua”, puolue esittää uudessa ohjelmassaan.

LUE MYÖS: Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema

Lentorata on liikenneviraston suunnittelema suora yhteys Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pisararadalla puolestaan tarkoitetaan Pasilan ja Helsingin väliin tulevaa ratalenkkiä, jonka tarkoitus on helpottaa päärautatieaseman liikenneruuhkaa.

Noin 10 miljardin euron investoinnit edellyttävät vihreiden mukaan enemmän rahoitusta kuin mitä valtiontalouden kehystaso kehittämishankkeisiin osoittaa. Vihreät ehdottaa, että lisärahoitusta voisi löytyä EU:sta, ruuhkamaksuista tai lentoveron tuotoista.

”Mahdollisuuksia raideyhteyksien rahoittamiseen yhtiömallien, esimerkiksi hankekohtaisten yhtiöiden avulla, on syytä selvittää. Mahdollisten hankeyhtiöiden enemmistöomistuksen tulee kuitenkin säilyä julkisilla toimijoilla”, puolue toteaa tiedotteessaan.

”Vihreiden esittämä Suomi Raiteille -paketti on kunnianhimoinen investointikokonaisuus, jolla parannetaan toisaalta suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten välisten yhteyksien toimivuutta ja nopeutta ja toisaalta siirretään suurten kaupunkiseutujen lähiliikennettä vahvasti raitioteiden varaan”, sanoo vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

LISÄÄ AIHEESTA:

Anne Berner Turun tunnin junasta: ”2031”

Riemu repesi: Nyt tuli ”henkinen lupaus” tunnin junista Turkuun ja Tampereelle – ministeriö syynää jo hintalappua

Professori tukee Bernerin VR-uudistusta: ”Raidepalvelut kannattaa rakentaa kilpailevien yhtiöiden varaan”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Mistähän rahat ja matkustajat. Se kylläkin on varmaa, että Suomen taloudellinen kohtalo ratkaistaan kolmiossa Helsinki-Tampere -Turku ja suoralla Lappeenranta-Kouvola-Kotka.

Mutta nyt ovat kuitenkin Vihreät ahmineet ituja liikaa.

Harri Lindström

8,8-11,3 miljardia. Onko tämä teekkarihuumoria?
Helsingistä Espooseen metro maksoi yli miljardin. Tämä hanke edellisten toteutusten mukaan arvioituna on siis ainakin tuplattava. Lopputulos noin 25 miljardia jos riittää. Eikä haittaa jos menee yli, kyllä veronmaksaja maksaa. Se on se vihreiden seinä josta rahaa voi repiä.

Tuomo Niemelä

Ainoastaan jos haluat rakentaa nämäkin maan alle. Suurnopeusyhteyksien rakentaminen maan päälle (300+ km/h) maksaa maailmalla sellaista 15-60 milj. euroa per km. Eli saisit Suomessa sillä 10 miljardilla varmaan lähemmäs 3000 km kaksiraiteista yhteyttä. Täällä ei ole vuoristoja yms. Ja jos kutsut kiinalaiset tekemään homman, etkä anna työtä Liikennevirastolle niin siihen ei mene 20 vuotta, vaan ennemmin 2 vuotta.

Markku Lehto

Jos nyt saataisiin Seinäjoki - Oulu välikin koko matkalta kaksoisradalliseksi. Pohjanmaan rataa on rakennettu kuin tilkkutäkkiä.

Vielä 90-luvulla ja 2000 -luvulla Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä osa rekoista ja perävaunuista kuljetettiin junilla. Sitten VR lopetti tämän liikennemuodon. Nyt kaikki rekat jauhavat 4-tietä loppuun 500 - 600 hv dieselmoottoreiden pakoputket punaisina.

Jotta rekkojen kuljettaminen junilla olisi mahdollista, se edellyttäisi että junat pysyisivät minuuttiaikatauluissa. Nykyaikainen logistiikka edellyttää aikataulussa pysymistä minuutin tarkkuudella. Tämä puolestaan edellyttää, että koko Pohjanmaan rata on kaksoisradallinen.

Nykyjään kahden junan kohdatessa toinen joutuu yksiraiteisilla osuuksilla jarruttamaan , siirtymään sivuraiteelle, pysähtyä odottaman ja taas kiihdyttämään vauhtiin. Syksyllä kiskoille kertyvät puiden lehdet ja talvella jää vaikeuttavat tätä ja lisäävät junakuljetuksen viivettä.

Kaksoisrata mahdollistaisi myös Helsinki - Oulu matkustamisajan supistamista nykyisestä 6 tunnita 4,5 tuntiin. Tämä vähentäisi osaltaan maantieliikennettä ja sen myötä onnettomuusriskejä. Myös se, että osa rekoista kuljetettaisiin junilla, vähentäisi onnettomuusriskejä. Junassa matkustajat voivat käyttää matka-ajan etätyöntekoon tai lepoon.

Junat kulkevat pääsääntöisesti sähköllä. Suomessa 80 % sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti ( Energiateollisuus ry ).

Tässäpä konkreettinen, olemassa oleva ja helposti käyttöön otettava keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Mutta se taitaa ollakin liian yksinkertainen keino. Mieluummin LVM:ssä kehitellään hyvin monimutkaisia ja toteuttamisen kannalta vaikeasti toteutettavia sekä epävarmoja liikenteen rajoittamisen malleja.

Mikko Toivonen

Onhan se tietenkin perusteltua ajatella niitä perus tunnin junahankkeita ja silloin nimenomaan kolmion Helsinki.Turku.Tampere joka sivulla ja sitten vielä nopeutetut raiteet Lappeenrantaan ja Ouluun. Ihan uutena voisi vielä ajatella tunnin raidetta suoraan rantaa myötäillen linjalla Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina- Lappeenranta jolloin saataisiin myös koko kaakon teollisuus-ja asutuskeskittymä nopean raiteen piiriin.

Miten tämä finansioitaisiin ja voimitettaisiin onosa kokonaisvaltaista ajattelua ja strategiaa mihin ainakaan tämän hallituksen liikenne. asuttamis-ja energiapolitiikka ei ole mitään järjellistä kyennyt tai halunnut esittää vaan mongertaa jussi-ja kauppiasetuja joka käänteessä muiden rahoilla tuettuna.
Kysyisivät vaikka kiinalaisilta muutaman ydinvoimalan rakentamista promootiomielessä länsimaihin ja kiskojen rakentamisessa vaikkapa eurooppalaisella kiskoleveydellä tuohon kolmioon ja Eurooppa yhteyteen (rail baltic) yksityisella investointirahalla ja hinnoittelulla. Jos talous mahdollisuuksia nähdään, niin se investointiraha tulee kyllä

Myös se omasta toimestamme hallituksen mielettömien biopolttoainehankkeiden hyväksi uhrattu LNG valtameriterminaali Inkooseen syntyisi käden käänteessä yksityisten investoijien toimestakin, jos sellainen toimitettaisiin sellaisia investointeja tekevien energiasijoittajien harkittavaksi

Markku Lehto

Junassa on se hyvä puoli, että mitä enemmän matkustajia sitä enemmän laitetaan vain vaunuja peräkkäin. Yksi veturi ja siinä yksi veturinkuljettaja voi vetää 10 vaunua tai 15 vaunua.

ks. Iltasanomat, 22.12.2016, VR:n joulun superjunan pituus 416 metriä: kyytiin 1500 matkustajaa – ”200 tuoppia on varattu”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005017299.html

Nuo 1500 matkustajaa busseihin: 1 500 matkustajaa / 89 paikkaa /bussi = 17 kaksikerroksista bussia ja 17 kuljettajaa.

Ja mitä luotettavammat ja nopeammat junayhteydet sitä enemmän matkustajia ja sitä kilpailukykyisemmät hinnat.

Onhan myös nykyjään laskettava senkin päälle, että sähköllä kulkevista junista ei synny päästöjä, niin kuin syntyy busseista ja lentokoneista henkilöautoista puhumattakaan. Suomessahan 80 % sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti.

Matti Loikkanen

Raideliikenteeseen kannattaa satsata. Tästä asiasta olen vihreiden kanssa samaa mieltä. Lisäisin tähän viela pari kohdetta, Lahti-Heinola-Jyväskylä ja Rovaniemi-Ivalo-Inari-Kirkkoniemi.

Kaiiki vihreiden ehdottamat rataosuudet tullaan varmasti rakentamaan, kysymys on vaan millon.

Iivari Lanttu

Nopein ja halvin tapa saada tunnin juna Helsingin ja Tampereen välille on liittää Hämeenlinna Tampereeseen. Tällöin Helsingistä pääsee Tampereen eteläiselle rautatieasemalle tunnissa eikä tarvitse kuin aseman nimikyltit vaihtaa.