Keskiviikko 23.1.2019

Saabilta uusi lupaus Suomen hävittäjäkisaan: ”Kukaan ei voita Gripeniä hinnassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.12.2018 17:50
Päivitetty: 
14.12.2018 18:16
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Saabin perinteikkään Gripen-hävittäjän uutta E-versiota esiteltiin syksyllä 2016. Syksyllä 2018 koneella on suoritettu koelentojen loppuvaiheen aseistettuja lentoja. Koneiden toimitusten Ruotsin puolustusvoimille on määrä alkaa 2019.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Magnus Skogberg johtaa Saabin HX-kampanjaa.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Suomen hävittäjäkisassa mukana oleva ruotsalaisyhtiö Saab uskoo, että yhtiön uusin Gripen-kone olisi Suomelle edullisin vaihtoehto koko uuden hävittäjäpolven 30 vuoden elinkaari huomioiden. Yhtiön mukaan se esittää Ilmavoimille koneiden kokoamista Suomessa ja myös uuden Gripen-kehitysyksikön perustamista Suomeen nykyisten Saabin täällä olevien kehitystoimintojen lisäksi.

Saabin HX-kampanjaa vetävä Magnus Skogberg on aiemmin herättänyt huomiota kertomalla, että Suomen nykyisten 64 Hornet-hävittäjän korvaaminen Saabin uusilla Gripen E/F -hävittäjillä maksaisi yhteensä noin 10 miljardia euroa koko elinkaaren aikana. Lue lisää: Saab paljasti hävittäjiensä Suomi-hinnan

Arviota on pidetty alhaisena, sillä Suomi on varannut pelkkiin hankintakustannuksiin noin 7–10 miljardia euroa. Tämän päälle tulevat elinkaarikustannukset kuten koneiden ylläpito ja ohjelmisto- sekä asepäivitykset, jotka ovat miljardien eurojen arvoisia nekin. HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen on kuitenkin korostanut, että uusien koneiden vuosittaisen kustannuksen tulee olla samaa tasoa kuin nykyinen vajaa kymmenen prosenttia puolustusbudjetista. Se tarkoittaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi noin kuusi miljardia euroa 30 vuodessa.

Saabin HX-kampanjajohtaja Skogberg seisoo yhä 10 miljardin euron lupauksen takana, mutta tarkentaa Uudelle Suomelle ja Talouselämälle, mitä se tarkoittaa. Yhtiöllä on vahva näkemys siitä, että kukaan kilpailijoista ei pärjää sille koko elinkaaren kustannuksissa.

”Tiedämme, että kukaan ei voita meitä hinnassa. Kun koko elinkaaren kustannukset ovat tärkeät, meillä on todella vahva tarjous”, Skogberg sanoo.

Skogberg korostaa kilpailun järjestäjän eli Suomen ilmavoimin rajanneen, että uuden koneen käyttökustannukset eivät voi olla korkeammat kuin Hornetien ovat nykyisin.

”Luotamme siihen, että operointi- ja ylläpitokustannuksemme tulevat olemaan nykyisen Hornetien kustannusrajoitteen sisällä. Epäilen, että joillekin toisille ehdokkaille tämä tulee olemaan oikea haaste.”

”Jos otetaan tietty määrä Gripeneitä ja otetaan huomioon vain suorat käyttökustannukset – kuten polttoaine ja varaosat – se saadaan sopimaan [kulukattoon]. Mutta sitä ei pidä sotkea kaikkiin asiakkaan kustannuksiin”, Skogberg sanoo viitaten henkilöstökuluihin ynnä muuhun, jotka Ilmavoimat joutuu huomioimaan.

Reilun kymmenen miljardin euron kustannusarvio kattaa Skogbergin mukaan itse hankinnan, teollisen yhteistyön, tarvittavat simulaattorit sekä koneiden huollon ja ylläpidon sillä kyvykkyyden tasolla, jolla ne olivat hankittaessa. Sen sijaan, jos kyvykkyyttä halutaan matkan varrella kasvattaa – mikä on luonnollista uusien konetyyppien tuodessa vuosikymmenten varrella ilmataisteluun uusia vaatimuksia – vaaditaan tähän lisäinvestointeja.

Skogberg sanoo, että Hornetien kohdalla Suomi mitoitti 1,5 miljardia euroa lisäinvestointeihin koneiden kyvykkyyden parantamista varten. Se, millaiseen jatkokehityspottiin nyt on syytä varautua, riippuu Ilmavoimien kunnianhimosta, Skogberg muotoilee.

”Gripenissä älykäs suunnittelu tekee tästä summasta pienemmän kuin monessa muussa koneessa”, hän sanoo.

Jos hankintahinta olisi skaalan alapäästä eli noin seitsemän miljardia euroa, käyttökulut noin kuusi miljardia euroa ja lisäinvestoinnit noin 1,5 miljardia euroa, olisi koko elinkaaren kustannus noin 15 miljardia euroa.

”Me pidämme varmana, että Gripen E/F on täysin kyvykäs vuoteen 2060 asti – muuten emme voisi olla Suomen tarjouskilvassa mukana”

”Olemme todennäköisesti huomattavasti lähempänä sitä lukua kuin 30 miljardia euroa”, Skogberg sanoo viitaten Suomen julkisessa keskustelussa uhkakuvana esiintyneeseen lukuun.

Kuinka pitkään kone sitten on kyvykäs muihin, uusiin koneisiin verrattuna, jos sen kyvykkyyksiä vain ylläpidetään, ei kehitetä?

Skogbergin mukaan on selvää, että hävittäjää pitää päivittää elinkaaren aikana ympäristön kehittyessä. Hänen mukaansa esimerkiksi hävittäjän aseistuksen uusiminen on usein tarpeellista kaksi tai kolme kertaa koneen elinkaaren aikana. Ohjukset siis ”vanhenevat” nopeammin kuin hävittäjä.

”Joissain asioissa kyvykkyys voi vanhentua parissa vuodessa, jos niitä ei säädetä ja hiota”, Skogberg sanoo.

Kestääkö Gripen 2060-luvulle?

Saab mainostaa Gripen E/F:n pohjaavan näyttönsä antaneeseen ja ”kypsään” konemalliin, joka kuitenkin uudessa versiossaan sisältää viimeisimmän teknologian. Suomessa on kuitenkin epäilty, miten kyvykäs uudistettu Gripen on Hornetien seuraajalle suunnitellun elinkaaren lopussa eli 2050–2060-luvuilla. Äskettäin julkaistussa tietokirjassa huomioitiin Ruotsin puolustusvoimien linjaus, että uudistettu Gripen tulee pysymään käytössä ja maan ilmapuolustuksen keskiössä ”ainakin [vuoteen] 2040 asti”. Myös Uusi Suomi kertoi tuolloin asiasta.

Skogbergin mukaan tämän ei voi tulkita tarkoittavan sitä, että Ruot­sin ilmavoimat poistaisi Gripenit käytöstä 2040-­luvulla. Tällainen tulkinta on väärinkäsitys, hän sanoo, sillä Ruotsin puolustusvoimien vuoden 2012 linjauksessa oli kyse Gripenin kehitysohjelman lyömisestä lukkoon 30 vuodeksi. Saabin mielestä vuoteen 2042 viittaava päätös on osoitus pitkälinjaisesta suunnittelusta ja sitoutumisesta.

”Me pidämme varmana, että Gripen E/F on täysin kyvykäs vuoteen 2060 asti, muuten emme olisi – emme voisi olla – Suomen tarjouskilvassa mukana.”

Toisaalta Ruotsin puolustusministeriön materiaalilaitokselta on toistettu viimeksi vuonna 2017 linjaus, jonka mukaan Gripen E pysyy käytössä vähintään vuoteen 2040 asti.

Uusi kehitysyksikkö Suomeen HX:n vanavedessä?

HX-hanke on hyvin suuri hävittäjähankinta, ja kilpailevat hävittäjäyhtiöt panostavat kisaan suuria summia. Saab on hankintakilpailun alla perustanut Tampereelle Saab Teknologiakeskuksen, joka tekee tuotekehitystä ja sai alkunsa tammikuussa 2018, sekä pääkaupunkiseudulle tutkimushankkeen yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

”Ehdotamme myös Gripeniin keskittyvän kehityskeskuksen perustamista Suomeen”, Skogberg kertoo.

Saabin tarjoukseen sisältyy myös Gripen-hävittäjien tuotantoa ja koneiden loppukokoonpanon suorittaminen Suomessa. Tämä yhdessä kehityskeskuksen kanssa takaisi sen, että Suomelle olisi itsenäinen kyky huoltaa ja ylläpitää koneita, Saab perustelee.

LUE LISÄÄ:

Suomen hävittäjäkaupan ratkaiseva tekijä? – Yksi kone saa hehkutusta uutuuskirjassa

”Suomelle merkittävä” hävittäjäpäätös tulossa – Donald Trump hämmentää pakkaa?

Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen

Kenraali avaa Suomen salaisinta hanketta – ”Saksalaiset kävivät”

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hactar incognit.o

Tässä yhteydessä halpuus on suhteellinen käsite. Naapurimaat pystyvät karsimaan monia kuluja muihin nähden ja yhteistyö on sujuvampaa ja halvempaa.
Mutta tietenkään en tiedä suorituskyvystä mitään, kun en ole päässyt kokeilemaan...

Tuomo Parkkila

Kannattaa ottaa Saabit, ei ole puolustuksen kannalta väliä onko 64 Saabia vai hornettia. Tietysti jos hornettiin saa ydinpommit niin sitten kannattaa harkita. Niin siis jos uskottavaa puolustusta halutaan mitä Venäjäkin kunnioittaisi.

Juha Lapveteläinen

Asiani ei koske ruotsalaisia Saab-Gripen hävittäjähankintoja, jokainen minut tunteva tietää, että Suomen Puolustusvoimien ammattiarmeijan ilmavoimilla tulisi olla F-16 hävittäjiä Israelilaisella taisteluvarustuksella, F-35 hävittäjiä, sekä lisäksi vielä AH-64 Apache Taisteluhelikoptereita. Asiani koskee perustuslaillista sananvapautta demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä, minua on juuri kaksi tunti sitten estetty kirjoittamasta Uuden Suomen puheenvuoro-blogisivustolleni. Kyseessä on rikollinen perustuslain sananvapauden vastainen toimi Suomen kansalaisen oikeuksia, ja freejournalistia vastaan Suomessa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun tämä rikollinen toiminta on tapahtunut kohdallani. Minua on estetty kirjoittamasta myös Helsingin Viikin asuinalueen kirjastossa useaan otteeseen kesällä 2018 tekaistun teknisen vian vuoksi, jonka itse kuitenkin silloin pystyin selvittämään. Haluan kirjallisen selvityksen Uuden Suomen tekniseltä tuelta sähköpostiini, kuka, tai ketkä ryhmittymät, estävät minua kirjoittamasta Uuden Suomen puheenvuoro-blogisivustolleni. Haluan selvittää asian perinpohjaisesti, myös jos kyseessä on jokin toinen taho, esimerkiksi suomalainen viranomainen, joka harkitulla toiminnalla tietoisesti estää rikollisin toimin perustuslaillista sananvapauskirjausta toteutumasta isänmaassa. Jos kyseessä on jokin kolmas taho, joka koostuu moraalittomista antikristuksen seuraajista, haluan asiasta ehdottomasti kirjallisen selvityksen jotta asia etenesi seuraavaksi rikosilmoituksen kautta poliisiviranomaistutkintaan asti.

Seppo Simonen

Näin Natottajana ainut oikea vaihtoehto on Nato sopiva USA Lockheed Martin F35 hävittäjiä 70 kpl a 75 miljoonaa € ja Lockheed Martin F35B pystyyn nousevia hävittäjiä 30 kpl a 102 miljonaa € Yhteis hinta 8,32miljardia ja jaettuna 30 käyttövuodelle 280 milj. vuosi.
Ruotsin halpis JAs 39 gripenit ei taida pärjätä ominaisuuksiltaan Lockheed Martin F35 hävittäjille jos me molemmat Suomi ja Ruotsi ja Natossa voisi sitten olla ehkä harkinnan paikka.

Mikko Toivonen

Tärkeintä on vain se, että ilmavoimamme kykenevät hyvin puolustautumaan Venäjän lentävää kalustoa vastaan ja antamaan tarvittavan tuen maajoukoille.
Ei hävittäjiemme siis tarvitse pärjätä F 35 tms vastaan, kun ne eivät ole vastassa.
Ei passaa unhtaa sitäkään, että ilmavoimiemme on pystyttävä käyttämään hyökkäystä ehkäisevää rankaisuvoimaa mikä taas on lähinnä pitkän matkan kovan tehon risteilyohjukset jotka pystytään nostamaan sopivalla alustalla ilmaan laukaistavaksi.
Nykyiset JASSM risteilyohjukset toimivat ainakin Horneteista, mutta niiden tai vastaavien on toimittava myös uudesta valitusta hävittäjästä tai sitten erikseen sitä varten hankituista halvemmista laukaisukoneista jotka vaan vievät ohjuksen ilmaan, lähettävät sen ja palaavat uutta lastia varten.

Antero Sallinen

Ja vielä ruotsalaiset ehdottaa kehityskeskusta Suomeen. Maksattavat suomalaisilla veronmaksajilla Gripenin edelleen kehityksen. Siinä se on piikki sitten auki, kun maailmalla lentää muutama kymmenen Gripeniä ja Suomi maksaa viulut.

Antti Ruokolainen

Hienoa! Otetaan Gripen! Säästyneet rahat voidaan voidaan käyttää ydinaseen kehitystyöhön. Israelista voidaan ostaa Popeye Turbo -risteilyohjus sen toimitusalustaksi. Ja kun saamme myös kehitysyksikön, niin uuden ohjuksen integrointi Gripeniin käy vallan kätevästi. Gripen on isänmaallisin valinta! Pysytään poissa sotilasliitoista, ja luodaan aidosti uskottava puolustus!

Kari Wallin

Hävittäjäkauppa on oikeastaan enempi vastakauppaa kuin maanpuolustuksellista kauppaa. Meillä keskustelupalstojen jutut liikkuu hiekkalaatikko termien tasolla, "mulla on parempi neppisauto kuin sulla."

Käytännössä vastakauppa tarkoittaa suomalaisen osaamisen, tietotekniikan, satelliittitekniikan, laivateollisuuden ym. vastaavaan myyntiä häittäjäkaupan yhteydessä.

Toisin sanoen vastakaupat ratkaisevat hävittäjän oston, ei se kuinka paljon siihen koneeseen saadaan lastattua pommeja tai onko siinä häiveominaisuuksia. Toimittajamaan pitäisi kyetä tekemään vastaostoja ja siihen vaaditaan vakaa talous. USA on kaikille velkaa ja Trump tuhoaa jenkkien taloutta pitkällä tähtäimellä. USA on siis aika arvelluttava kauppakumppani huolimatta heidän sotilasteknologiasta. Venäjän kanssa kauppaa ei voida tällä tasolla käydä pitkään aikaan sanktioiden takia.

Jollakin se kone pitää maksaa. Kone on yhtä hyvä kuin teknologia mitä kykenemme siitä tarjoamaan. Ihan kiva, että asutaan Suomessa eikä missään "banaanivaltiossa."