Perjantai 18.1.2019

Puolan ilmastokokouksessa päästiin lopulta sopuun – ”Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.12.2018 09:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen johti Katowicen ilmastokokouksessa neuvotteluita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Arkistokuva.
|

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon säännöistä on saatu sopu Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa. Maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

”Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi.

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020. Sopimuksen keskeiset velvoitteet ovat juuri päästöjen ja niiden vähentämisen seuranta ja raportointi ja viiden vuoden välein tehtävä tarkastelu, jossa katsotaan maiden yhteenlaskettujen päästövähennysten riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja kannustetaan maita kiristämään sitoumuksiaan.

Katowicen ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat ympäristöministeriön mukaan sitä, miten eri maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.

Ministeriö kertoo, että suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa. 

Erityisesti EU vastusti ympäristöministeriön mukaan sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä ja niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

”Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

”Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle”, Kimmo Tiilikainen summaa.

”Katowicen lopputulosta voi pitää kohtuullisena”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvion mukaan neuvottelutulos on askel kohti maailman maiden ilmastotavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa ja niiden kunnianhimon nostamista lähivuosina. EK sanoo, että Katowice rakentaa suomalaiselle ilmastobisnekselle globaaleja kasvunäkymiä ja tasaisempaa pelikenttää eri puolilla maailmaa.

”Katowicen lopputulosta voi pitää ilmastokokouksen ennakko-odotuksiin nähden kohtuullisena. Merkillepantavaa on se, että IPCC-ilmastopaneelin lokakuinen raportti ja Katowicen neuvottelutulos tukevat toinen toisiaan: kumpikin haastaa maailman maita ja talousalueita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin 1,5 asteen tavoitetason suhteen. Toimeenpanoa tulee kiihdyttää kaikkialla. Katowice kirittää siis maailman muita talousalueita seuraamaan EU:n esimerkkiä ilmastotavoitteiden uskottavassa toimeenpanossa”, EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra kommentoi.

Kahra seurasi Katowicessa myös kansainvälisen päästömarkkinan etenemistä. EK pitää olennaisen tärkeänä, että hiilipäästöille saataisiin globaalisti mitattava ”hintalappu”. 

”Oli pettymys, ettei Katowicessa päästy etenemään riittävän päättäväisesti kansainvälisen päästökaupan kehittämisessä. Sitä tarvittaisiin, jotta ilmastopolitiikkaa voitaisiin toteuttaa markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti”, hän toteaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sanoo olevansa tyytyväinen Katowicessa saavutettuun sopuun. MTK pitää myönteisenä Katowicen kokouksen antina myös sitä, että maatalous on vähitellen saamassa suuremman roolin neuvotteluprosessissa.

Lisäksi MTK pitää tärkeänä, että maatalous tunnustetaan osaksi hiilinielua ja että maatalouden käytäntöjä ohjataan kohti ilmastokestävämpiä toimintatapoja.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Suomen "suurta" rooila näyttelevät Tiilikainen ja Kepu. Kumpaankaan ei löydy edes risunpätkän vertaa luottamusta energia-ja metsä asioissa. Ei liioin maatalousasioissa.
No lisätään varmuuden vuoksi ettei sote-maakuntahallintoa asiassakaan

Markku Lehto

"Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä."

Konkretisoituna tuo tavoitehan tarkoittaa, että oheisessa kahdessa linkissä toisen globaalissa karttakuvassa ei näy sitten enää yhtään kohdetta
( FlightRadar 24 , https://www.flightradar24.com/29.77,-7.74/3 )

ja toisessa näkyy vain purjelaivoja
( Marine Traffic,
https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:-15.8/centery:55.9/zoom:4 )

Esko Riikonen

YK:n ilmastopaneelin paperia pitäisi tutkia kriittisesti. Nythän se on ilmastouskovaisille sama kuin raamattu uskovaisille. Mitään ei saa kritisoida, kaikki pitää hyväksyä.

Nyt yritetään ajaa eteenpäin järjettömiä ajatuksia. En ole alkuunkaan varma, että kaikilla mailla on samat vaatimukset. Vapaamatkustajia taitaa löytyä ainakin Aasiasta. Suomi ja Euroopa ei pysty hoitamaan maailman ilmastoasioita.