Maanantai 20.5.2019

Suomen hävittäjäkisa: USA:ssa haarukoidaan nyt F-35-koneen hintalappua – ”Kaikkein kallein ohjelma aina 2020-luvun lopulle”

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Lockheed-Martinin F-35-konetta sanotaan maailman kalleimmaksi aseohjelmaksi. Kone on ehdolla myös Suomen Hornetien korvaajaksi.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Suomi valmistautuu tekemään vuonna 2021 arviolta 7–10 miljardin euron päätöksen, kun vanha Hornet-kalusto vaihdetaan uusiin monitoimihävittäjiin. Yhteensä Suomi tilaa 64 hävittäjää.

Yhdysvaltain kongressin budjettitoimisto CBO arvioi raportissaan (12/2018) Kauppalehden mukaan, että maan ilmavoimien (U.S. Air Force) koko kaluston vähittäinen uusiminen maksaa keskimäärin 15 miljardia dollaria vuodessa 2020-luvulla.

Lockheed Martinin F-35 voi olla vahvoilla, kun Suomi tekee hävittäjäkauppoja. Ilmavoimat puhuu HX-hankkeesta, jonka markkinointikampanja käy kuumana.

CBO:n raportissa F-35A-koneen keskimääräinen yksikköhinta on 94 miljoonaa dollaria. Se ulottaa hinta-arvion neljännesvuosisadan yli aina vuoteen 2044.

”F35A-ohjelma kaikkein kallein”

CBO laskee raportissa, että F-35A-hävittäjä on Yhdysvaltain konehankintojen kalleimpia osia. Sen lisäksi myös KC-46-tankkerikone, B-21-pommikone ja C-130J-kuljetuskone kuuluvat hinnaltaan arvokkaimpiin hankintoihin.

”F-35A on kaikkein kallein ohjelma aina 2020-luvun lopulle”, CBO ennustaa raportissa.

USA:n ilmavoimien nykyisestä hävittäjäkalustosta 85 prosenttia on 1970-luvulla suunniteltuja konetyyppejä. Loput 15 prosenttia ovat uudempia F-22- ja F35-malleja.

CBO kertoo, että ilmavoimat jatkaa F-35A-hankintoja aina vuoteen 2044. Ennusteen perusteella sen yksikköhinnaksi tulee arviolta 94 miljoonaa dollaria (vuoden 2018 dollarilla).

Kustannushyppäys luvassa

CBO:n mukaan ilmavoimien koneuusinnat maksavat keskimäärin 23 miljardia dollaria vuodessa 2030-luvulla ja 15 miljardia dollaria vuodessa 2040-luvulla.

Budjettitoimisto käyttää kustannusarvioissaan vuoden 2018 dollaria. Ilmavoimilla on noin 5600 konetta, joiden ikähaarukka ulottuu juuri toimitetuista aina noin 60-vuotiaisiin konevanhuksiin.

Edessä on merkittävä kustannushyppäys, koska vuosina 1980-2017 uusia koneita hankittiin keskimäärin noin 12 miljardilla dollarilla vuodessa.

Yhdysvalloissa konehankintojen kallein jakso osuu 2030-luvun alkupuolelle. CBO arvioi, että ilmavoiminen kustannuksia nostavat ennen kaikkea F-35A-hävittäjien ja B-21-pommikoneiden hankinnat.

F-35 maksoi 89 miljoonaa

Marraskuussa kerrottiin, että Pentagon tilaa Lockheed Martinilta 255 F-35A-häivehävittäjää. Kauppahinta on 22,7 miljardia dollaria, joten tilatun koneen yksikköhinnaksi tulisi noin 89 miljoonaa dollaria.

Lue lisää F-35A-koneen yksikköhinnan kehityksestä tuotannon alkuvaiheessa

1990-luvun alkupuolella aloitettu F-35-projekti on Yhdysvaltain kallein yksittäinen asejärjestelmä, mutta CBO:n ennustetaulukko kertoo lisää koneiden yksikköhinnoista.

Taulukon perusteella A-10-, F-15E-, F-16C/D ja F-35A-hävittäjien yksikköhinta on samaa suuruusluokkaa eli 94 miljoonaa dollaria kappaleelta.

CBO muistuttaa erikseen häiveominaisuuksien hinnasta, koska ne nostavat kustannuksia.

”B-2-pommikone sekä F22- ja F35A-hävittäjät ovat kokeneet kustannusnousuja, jotka ovat laskeneet niiden tuotantoa ja vähentäneet hankintoja”, CBO päättelee raportissa.

Lue myös: 

Saabilta uusi lupaus Suomen hävittäjäkisaan: ”Kukaan ei voita meitä hinnassa”

Vasemmistoliitosta taas epäilyjä hävittäjähankinnalle – Konkari Ylellä: ”Ylihankintoja vältettävä”

KL: Lisäkierroksia Suomen hävittäjäkisaan – F-35:n hinta laskee

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Puolustuksemme tarvitsee spesifistisesti kyvykkäät ilmavoimat ja se raha varmasti isänmaallisen kansanosan toimesta halutaan kustantaa.
Kuitenkin, ennenkuin ilmavoimien ja yleensä puolustusvoimien asiantuntijat mihinkään päätyvät on hyvä käydä laaja alaisesti ehdottavia keskusteluja siitä mitä oikeasti tarvitsemme ja miten sen kustannustehokkaimmin hankimme ja ylläpidämme.

Puolustuskyvyssä asia ei ole niin, että kallein on välttämättä parasta. Erityisesti kun meillä on vain yksi mahdollinen uhka, sen kyvyt ja sen hyökkäyshalun laimentaminen kyseessä.

Puolustusvoimamme kyllä nuttivat kansalaisten, myös minun varauksetonta tukea ja tiettyä arvostustakin.

Laivaston suunnitellusta 4 korvetin hankinnasta olenkin jo esittänyt poikkeavan ajattelun eli vain yksi suhteellisen uusi EU fregatti lippulaivaksi ja oikean merenkulun koulutusalukseksi ja loppu nopeita ohjusveneitä ja muuta pienempää nopeaa kalustoa.

Sen eriävän ajatuksen olen tehnyt meriymmärrykseni pohjalta.

Ilmavoimien osalta olen ei asiantuntija, mutta erittäin kouliintuneen ajattelun varassa ja silloinkin pidän eritasoista ohjuspuolustusta erittäin tärkeänä. Tarvitsemme kuitenkin modernien ainakin 500 km kantavien risteilyohjuksien laukaisualustan ilmasta maahan ja hyvin tehokkaat muut ilmavoimat joilla koko rajaamme voidaan valvoa ja tositilanteessa puolustaa. Varsinaisista ykkösluokan häive ominaisuuksista en tämän hetken tiedon valossa haluaisi paljoa maksaa, kun meidän selkeässä uhka tapauksessamme, Venäjä, Venäjä, Venäjä, miehitys halun pää torjuminen tehdään antamalla ymmärtää miten kova hinta laajenemis sodalle tulee ja miten paljon parempi vaihtoehto olisi elää itsenäisinä ja uhkaamattomina naapureina.

Se hinta sodalle nousisi melkoisesti jos meillä olisi satoja noin 500 km kantavia ilmasta maahan risteilyohjuksia joissa olisi mahdollista kuljettaa maksimaalinen rankaisuvoima sellaisille aseille.

Janne Pohjala

Sotahullu pieni vähemmistö haluaa 64 hyökkäyshävittäjää, kun Suomen puolustamiseen riittäisi murto-osan maksava ilmatorjuntaohjusten hankinta. NATO valittaa että Venäjän S400 järjestelmä sulki Syyrian ilmatilan, mutta vastaava järjestelmä mistä tahansa maasta meillä ei muka olisi riittävä Suomen ilmatilan puolustamiseen.

Ihmisen ohjaamia koneita ei moderni sodankäynti tarvitse kuin ilmatunnistustehtäviin.

Kyse on siitä että torjuntaohjuksilla ei voi osallisitua NATO:n hyökkäyssotiin, joihin meidän on jatkossa pakko osallstua, ellei kansan enemmistö saa pakotettua Suomea rauhaan. 64 jenkkihävittäjää ei tarvita Suomen puolustamiseen, vaan USAn sotateollisuuden tukemiseen ja sen hyökkäyssotiin osallistumiseen.

Stubbia varmasti vieläkin harmittaa kun Suomi ei päässyt mukaan Libyan tuhoamiseen?

Janne Pohjala
Vastaus kommenttiin #4

Vaikka olisi 100, niin lopputulos olisi sama, oli NATO:a tai ei. Suomen koneet on slppuna tai maanpaossa jossain Norjassa.

Hyvä puoli sen sijaan on että Venäjällä ei ole yhtään sen enempää syytä uhata Suomea kuin Neuvostoliitolla oli sataan veroteen, niin kauan kun emme alli kenekään käyttää maamme aluetta naapurimaamme uhkaamiseen.

1930 -luvulla pieni joukko kabinettipolittikkoja ja armeijan johtoa halusi ajaa Suomen Saksan kylkeen, jolloin NL aivan oikein näki että Suomi sallisi Saksan käyttää aluettaan sitä vastaan, kuten sitten tapahtuikin.

Siihen tosin tarvittiin että Erkko täysin tietoisesti, Mannerheimin ja Himmlerin selviä kehotuksia vastaan vei aluevaihdon sodaksi:

Himmler 1939:

"Tulkaa toimeen omin voimin. Onhan teillä ystäviä Englannissa ja Yhdysvalloissa. Venäjä on meidän ystävämme." Kun Grönhagen kysyi ystävän neuvoa, Himmler kehotti suostumaan Neuvostoliiton vaatimuksiin.

"Luovuttakaa sille se osa Karjalan kannaksesta, jota se haluaa Leningradin puolustamisen turvaamiseksi, ja Hangon satama. Se on ainoa järkevä teko, mihin voitte ryhtyä. Olen vakuutettu, että sen jälkeen Neuvostoliitto ei tule vaatimaan teiltä tuumaakaan maatanne. Olen varma siitä"

Lopuksi Himmler painotti, että taipumattomuus johtaisi sotaan, jossa kukaan ei tulisi Suomea auttamaan, koska Saksa ei sitä sallisi. "

Miksi Erkko tietoisesti ajoi tilanteen sodaksi? Samasta syystä kuin isänsä oli mukana ajamassa 1918 työväen kriisitynyttä asemaa kapinaksi. Koska sillä saatiin kansan hyväksyntä Saksan maihinnousulle ja tämän takana ollut valkoaateli sai lokakuussa kuninkaansa, jonka hovin se muodostaisi. Tämän hinta oli Suiomen itsenäisyys, liskussa 1918 Suomesta tuli Saksan protektoraatti.

1939 eduskuntavaaleissa kansan tahto oli selvä. Suomen tulee olla puolueeton ja pysy sivussa sodasta. Liittoa Saksan kanssa ei hyväksytty. Mutta ajamalla aluevaihto sodaksi, saataiin kansa hyväksymään näkyvä liitto Saksan kanssa ja osallistuminen Barbarossaan, koska se oli "revanssi".

Erfurthin päiväkirjat: " Mannerheimin ja Rytin suurin huoli oli, miten hyökkäys näyttäisi puolustukselta ja valloitukset vain revanssilta, jonka kansa hyväksy"

Ei talvisotaa -> ei revanssia -> ei Suur-Suomea sotasaaliina kun Saksa helposti voittaisi sodan.

=> Neuvostoliitolle oli ja Venäjälle on paras skenaario se että Suomi ei anna sellaisien maiden käyttää aluettaan Pietarin tai Muurmannin uhkaamiseen.

venäjä uhkaa meitä vain silloin jos annamme jonkun muu alueemme kautta uhata Venäjää. Ja jos niin teemme, on aivan sama onko meillä 64, 96 vai 128 hävittäjää, Suomi tuhoutuu siinä sodassa perusteellisesti. Se sota ei ole mikään talvisota.

Tehokkainta puolustusta on ylläpitää vakautta Euroopassa, kuten sekä Merkel että Macron ovat sanoneet, Venäjän tulee olla osa Euroopan puolustusta. Se sopii kaikille paitsi USA:n etupiriipoliikalle, kuten on nähty.

Jos Venäjä olisi uhka muuallakin kuin USA:n käsikirjoittamassa infosodassa, Merkel ja Macron tuskin olisivat tuota mieltä.

Macron's BLOW to NATO amid plans to 'team up' with Russia's defence

FRENCH President Emmanuel Macron has urged European states to work with Russia and construct new security architecture, in a bid to strengthen defence capabilities within the European Union.

https://www.express.co.uk/news/world/1010863/macron-nato-france-russia-d...

Juhani Härkönen

Onpa harvinaisen tervejärkinen puheenvuoro!
Ja jos nyt yleensä mitään uusia hävittäjiä tarvitaan, niin ehdottomasti Jas Gripen, jonka kautta voimme tehdä Ruotsin kanssa monenlaista yhteistyötä. Lukumääräksi riittää vähempikin kuin juuri nuo maagiset 64. Ensimmäinen toimi on irrottautua Nato/USA:n orjuudesta; tyhmin asia Suomen turvallisuudelle tuokin "isäntämaasopimus", joka sallii Naton raiskaavan Suomi-neitoamme mennen-tullen.
Myöskin irti koko EU-roskasta, joka on suurin onnettomuus maallemme sitten maailmansodan.

Hannu Mononen

Venäjän trolli tässä sepittää lennokkaan tarinan: "NATO valittaa että Venäjän S400 järjestelmä sulki Syyrian ilmatilan". -- Antaapa siis kuulua näyttö tuon väitteen tueksi: kuka, milloin ja missä niin on valittanut?

Jos kyse olisi sodasta, jossa pyritään eliminoimaan vastapuolen toimintakyky, S-400 -patterit pyyhittäisiin vahvuudesta pikaisesti. Miksi länsimaat nyt lähtisivät Syyriassa venäläisiä tappamaan?

"Modernin sodankäynnin" asiantuntijana esiintyvä kirjoittaja vaikuttaa autuaan tietämättömältä maailmanlaajuisesta meneillään olevasta hävittäjäkaluston uusinnasta sekä seuraavasta, kuudennen sukupolven Penetrating Counter Air (PAC) taistelukoneen kehittämisestä 2030-luvulla, johon Yhdysvallat panostaa jo nyt. Jo muutama nettihaku auttaisi välttämään tomppelin roolia.

Janne Pohjala
Vastaus kommenttiin #6

Niinhän se näyttää olevan että kun argumetit loppuu niin yritetään trollikortilla. Kasva Hannu hiljalleen aikuiseksi.

"Russia's new missile defence system in Syria will likely change balance of power in Middle East"

"The S-300 missiles will at the very least make Israel more cautious and less likely to take for granted Russian acquiescence in Israeli operations against Iran in Syria. It has also deployed the even more advanced S-400 missile batteries to its own bases in Syria."

Kertoo brittien The Independent

https://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/russia-syria-missil...

Tuossa vaiheessa Syyriassa oli vasta yksi vanhempaa S-300 tojuntaohjusjärjestelmää ja Venäjän omien tukikohtien S-400 patterit. Tuosta voi hahmottaa että jos Suomeen kalustetaiisiin S400 järjestelmää ominaisuuksiltaan vastaava maan laajuinen torjuntajärjestelmä, se olisi pelote kaikille koneille ja sitä voitaisiin käytttää MYÖS ohjuksien torjumiseen.

Jos luit mitä kirjoitin, niin sanoin että Suomi on täynnä metsää. Kun Natolle tekee vaikeusia löytää Topolit pienestä Kalingradista, niin ei ole triviaali asia löytää liikkuvat ohjukset Suomen metsistä ja tuhota ne. Toisin kuin ne hävittäjät.

Tämän tietää vaikka ei olisikaan tiedustelija ja upseeri.

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #11

Syyrian tilanne ei kelpaa rinnastuskohteeksi Suomen maanpuolustukselle, koska eiväthän Israelin, Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden ilmavoimat siellä lennä tuhotakseen S-300 ja S-400 -ohjuspattereita miehistöineen, mikä olisi itsestään selvyys varsinaisessa valtioiden välisessä sodassa erotuksena sisällissodasta (myös Iranin osallistuessa siihen) sekä Isis-terroristijärjestön lyömisestä Syyriassa.

Totta kai paikallinen ja alueellinen ilmapuolustus tarvitsee it-ohjuksia Suomessakin, joskin ballististen ohjusten torjunta niillä ei välttämättä onnistu. Mutta montako ohjuspatteria tarvitset kattamaan Suomen 338 424 km² pinta-alan? Paljonko niiden yksikköhinta on, ja ohjusten hinta? Osumatodennäköisyyksiä ja häirinnän sietoa sekä omasuojajärjestelmien tehoa ei ole oikeassa sodassa voinut mitata kukaan vuosikymmeniin. Pelote ei ole sama asia kuin torjuntakyky.

Voitko nimetä yhtään ainutta kehittynyttä maata, joka olisi puolustuksessaan luopunut ylläpitämästä ilmavoimia ja luottaisi sokeasti vain it-ohjuksiin?

Janne Pohjala
Vastaus kommenttiin #13

Totta kai kelpaa. Ihan siinä missä Israelin Iron dome.

Suurin ero Syyriaan on se että meillä on metsää, Syyriassa ei ole. Ja se on ratkaiseva etu meille.

Voimme käyttää sitä kuin NL ohjukisiaan kylmän sodan aikana. Siirtää ja piilottaa. Ohjukset eivät vaadi lentokenttiä, ei ilmatukea ja kuten brittilehdestä voi lukea, niitä pelkää pilotti kuin pilotti.

Hävittäjien hankintahinnalla jos case Syyriaan verrataan saa 200 kpl S-400 laukaisualustaa 8/yksikkö jossa kaikki muukin tekniikka ja 2800 ohjusta.

Vaikka puolet ohjuksista ei osuisi niin 1400 pudotusta. 22 per jokainen ostettava hävittäjä. Sellaisiin lukemiin ei päästy edes Suomen koneilla keskiarvona 75 vuotta sitten, saati nyt.

Noilla pudottaisi 2/3 kaikista Venäjän hävittäjistä ja rynnäkkökoneista ja 2/3 USAn hävittäjistä.

Kaikki jos vain 30% menee ohi.

Sanoisin että mikään maa eli ole valmis uhraamaan Suomen takia noin paljon koneitaan, eli loistava puolustusase.

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #14

Ei Syyriassa käydä ilmasta maahan -sotaa ohjuspattereita vastaan, kuten Suomi mahdollisesti joutuisi käymään hyökkääjän ohjusjärjestelmiä vastaan estääkseen ilmatilamme käytön hyökkäyksiin meitä vastaan. Poliittinen asetelma tekee Syyrian esimerkistäsi vertailukelvottoman.

Metsämaasto suojaa ja piilottaa, siinä olet oikeassa – toki riippuen vastapuolen sensoreista ja tiedustelukyvystä. Hyvin riittää maantien suoriakin lentotukikohdiksi.

Mistä S-400 hintatietosi ovat peräisin? Sinä siis järjestät Suomen ilmapuolustuksen 200 laukaisualustalla, jolloin kullekin niistä jää keskimäärin 1 700 km² puolustettavaa? Vai ryhmitätkö ne jotenkin tietyllä tavalla?

Mistä SInä sen ohjusten pudotussuhteen tiedät, kun sitä ei ole missään kokeiltu todenmukaisissa oloissa? Kehnonlaisesti ovat arabimaat onnistuneet siinä Israelin ilmavoimia vastaan.

Ei tietenkään Venäjä möisi Suomelle it-ohjuksia jättämättä niihin takaportteja estämään omien koneidensa pudotuksen.

Janne Pohjala
Vastaus kommenttiin #15

Eli siis myönnät että hävittäjien takoitus on hyökkäysellinen ja mieluiten varmaankin ensi-isku?

Ei meidän ei tarvitse tuhota hyökkääjän ohjusjärjestelmiä hävittäjillä toisen valtion alueella (mikä on toki sitä mitä USA haluaa), vaan jos kyse on puolustamisesta, ampua hyökkääjän koneet ja ohjukset alas silloin kun ne ovat ilmatilassamme.

Tähän käy erittäin hyvin ohjusjärjestelmä.

Maantien suora ja lentotoiminta on aivan toisen luokan näkyvyyttä kuin metsässä piileskelevä laukaisualusta.

Hinnan otin Intian kaupasta 2018. Yhdtä alustaa kohden tasan jaettuna olisi 43 x 43 km ruutu. S-400 ohjuksen kantama on 40 tai 250 tai 400 km.

Kohteen tuhotumisen todennäköisyys (120 km versio):

High hit probability with one missile against fast, maneuvering targets.
Aircraft = 0.9; UAV = 0.8; Missile = 0.7.[16][66]

Lähde: Wikipedia

https://en.wikipedia.org/wiki/S-400_missile_system

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #16

Monitoimihävittäjiä voi käyttää sekä hyökkäämiseen että puolustamiseen, aivan kuten muitakin aselajeja. Ensi-isku on kovan luokan poliittinen päätös – kuka todennäköisimmin sellaisen käskee Pohjois-Euroopassa? Eräs, jonka käskystä Krim kaapattiin v. 2014?

Kyllä ne Iskanderit sekä S-400:t on paljon helpompaa ajoissa tuhota maahan kuin ampua ohjukset lennosta, mikä on 1) epävarmaa 2) tuhottoman kallista. Valtioalueilla rajoineen ei siinä tilanteessa ole rauhanaikaista merkitystä osapuolten sotilasoperaatioille.

Jos ryhmität ne 200 laukaisualustaasi 43 x 43 km ruutuihin, katat niillä n. 368 800 km² ellet missään limitä ruutuja päällekkäin. Laskennallisesti tuo teoriassa kattaisi Suomen alueen kunnes laukaisualustoja poistuu pelistä.

Hyviä 9M96E ja 9M96E2 ohjustyyppejä S-400 -järjestelmästä pystyy laukaisemaan, siitä ei epäilystä. Mutta onko lähde Ракетная техника todella päässyt testaamaan tuotteita nykyisiä läntisiä häirintä- ja omasuojajärjestelmiä käyttäviä häivehävittäjiä vastaan laskeakseen osumatodennäköisyyksiä, eppäillä soppii. Myykö Venäjä ulkomaille näitä järjestelmiä ilman teknisiä takaportteja estämään laukaisut sen koneita vastaan, uskokoon siitä kukin mitä haluaa.

Mutta parhaita järjestelmiä maailmassa, toki – eikä yksikään maa maailmassa jätä näiden takia hankkimatta hävittäjiä.

Janne Pohjala
Vastaus kommenttiin #17

Niin voi ja siihen USA kalusti meidän rahoillamme Hornetit,eli ristelyohjuksilla. Niillä ei maata puolusteta.

Sitten jos aiot alkaa tuhoamaan niitä Iskandereita maahan, niin saatat huomata että ne eivät ole enää maassa ennen kuin niitä pääsee tuhoamaan, vaan tuhoamassa hyökkääjän kohteita. Sama sääntö kuin globaalissa ydinsodassa eli MAD.

Eivätkä ne ole edes vältämättä ainoa ohjukset joita on sen jälkeen tulossa kohti.

Mikään maa ei ammuskele ohjuksia maihin jotka eivät edusta uhkaa eivätkä käy sotaa.

Lisäksi, ei niitä yksiköitä tarvitse jakaa tasaruutuihin. Jokun suon suojaaminen jossain Lapissa missä ei ole mitään suojattavaa on turhaa. Siellä voi ja tulee käyttää hyväksi ohjuksen 250 km tai 400 km kantamaa ja pudottaa tarvitteassa hyäkkäjän koneita.

Torjuntaohjukset tulee painottaa suojattavien kohteiden lähelle, ei tasan.

Lisäksi en tässä sano että Suomen tulisi juuri S-400 ostaa, vaan se tai sitä vastaava järjestelmä. Lisäksi kannattaa muistaa etä Venäjällä on ELSO -järjesltämä joka pimensi USS Donald Cookin Mustalla merellä.

https://www.independent.co.uk/news/world/europe/russia-weapon-us-navy-cr...

Eli ainakin tätä vastaan ohjuksia on kehitetty. Muiden maiden ohjusjärjestelmistä sitten toki aina valmistajan mukaan.

Lisäksi yrität jatkuvasta vääntää asiaa siihen että esittäisin että Suomen tulisi kokonaan luopua lentäjäsankarien puhallusputkista. En minä niin ole sanonut.

Vaan sanonut että Suomelle on järkevämpää hankkia ohjuspuolutus kuin laittaa valtava määrä rahaa kiinni koneisiin joilla ei tee mitään ilman ilmayliherruutta, eli Natoa. Tällä investoinilla menee itsenäinen puolustus.

Siksi jos Suomi tarvitsee jotain koneita ennen kuin ohjaajattomat hävittäjät kannattaa hakkia, siihen riittää 24 peruskunnostettua eli pre-owed F-16 hävittäjää jotka maksavat alle 500 milliä.

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #19

"USA kalusti meidän rahoillamme Hornetit, eli ristelyohjuksilla. Niillä ei maata puolusteta."

Et sitten ole koskaan kuullut Puolustusvoimien suorittamasta iskukykytutkimuksesta, joka tehtiin kai jo parikymmentä vuotta sitten? Sen suosituksesta Hornetiin hankittiin ilmasta maahan -suorituskyky, ja maavoimille raskaat MLRS -raketinheittimet.
– Väite ulkovallan tekemästä hankintapäätöksestä täyttänee kunnianloukkauksen tunnusmerkit, vai onko SInulla esittää siitä todisteet?

Iskanderien tai S-400:n ohjusten tuhoaminen onnistuu teknisesti helpommin maahan kuin lentoon, ja se voi tulla välttämättömäksi vasta jos niillä jo hyökätään Suomen aluetta vastaan, eli sitä päätöstä edeltää jo Venäjän aloittama sota. Mutta jos Sinä sissiluutnanttina osaat käydä tekemässä sen tuhotyön paremmin pusikon suojasta, niin mikä ettei...

Luuletko tosiaan, että Pääesikunnassa ei osata verrata keskenään it-ohjusjärjestelmien ja monitoimihävittäjien torjuntatehoa Suomen oloissa, eikä arvioida siitä aiheesta ulkomaisia tuoreimpia sotakokemuksia sekä sotateknologian kehityssuuntia? Ne eivät ole vaihtoehtoisia, vaan toisiaan täydentäviä asejärjestelmiä.

Venäjä väittää milloin mitäkin, mutta USS Donald Cook tuskin pyrki aktiivisiin vastatoimiin tuossa tilanteessa rauhan aikana.

Hornetille ollaan hakemassa seuraajaa, jolla on tarpeellinen suorituskyky vielä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Arvaapa, miten se käytännössä onnistuisi karkeasti alimitoitetulla määrällä museokoneiksi siirrettyjä loppuun lennettyjä F-16 -yksilöitä ja millä hinnalla ne pidettäisiin lentokelpoisina varaosien saatavuuden loputtua kauan sitten.

Maavoimien ratkaisutaisteluiden ilmatilassa on syytä olla paikallinen ja hetkellinen ilmaherruus, mutta meillä lienee eriävä käsitys siitä, kummalla osapuolella se on syytä olla?

Hannu Mononen

Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjälle tässä esitetty yksikköhinta 94 miljoonaa dollaria ei ole mikään lukkoon lyöty hinta, vaan pelkästään Kongressin Budjettitoimiston ennustama laskennallinen arvio pitkän tähtäyksen budjettisuunnittelua varten.

Suomen HX-hankkeen ehdokkaat antavat uutisten mukaan sitovan hintatarjouksensa alkuvuodesta 2019.