Lauantai 25.5.2019

Suomen autokanta häviää selvästi Ruotsille ja Norjalle – Valtion tutkimus: Maaseutu kärsii dieselveron korotuksissa

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Suomen autokanta on selvästi vähemmän arvokas kuin vertailumaissa Ruotsissa ja Norjassa, selviää uudesta tutkimuksesta.

Suomen muutokset autoverotukseen vuosina 2003, 2008 ja 2012 eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi uusien autojen määrään tai heijastuneen vanhojen autojen poistumiseen autokannasta, uusi tutkimus osoittaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Berkeleyn yliopiston tutkijat arvioivat auto- ja polttoaineverojen muutosten vaikutuksia Suomen, Ruotsin ja Norjan autokantoihin.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ajavat vanhemmilla ja vähemmän arvokkailla autoilla kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, mutta vuoden 2003 autoverouudistus pienensi tätä eroa hieman.

Veromuutokset näyttävät heijastuvan vähän myös uusien autojen hiilidioksidipäästöintensiteettiin, mutta muutokset päästöissä eivät ole suuria. Dieselautojen osuus puolestaan lisääntyi jyrkästi kaikissa kolmessa maassa hiilidioksidiperusteisten verojen käyttöönoton jälkeen.

"Autoveromuutokset heijastuivat myytyjen autojen määrään lyhytaikaisesti ennen muutosta ja muutosten jälkeen. Suomen vuosien 2003 ja 2012 verouudistusten jälkeen ensirekisteröityjen autojen lukumäärässä havaitaan myös muutoksia pidemmällä aikavälillä, mutta on epäselvää johtuvatko muutokset juuri autoveron muutoksista”, tiedote toteaa.

Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että kuluttaja maksaa dieselveron korotuksesta maalla enemmän kuin kaupungissa.

”Dieselveron korotuksesta hintoihin siirtyi suurempi osuus verrattain pienituloisilla ja alhaisen asuntovarallisuuden alueilla. Alimmissa alueellisissa tulo- ja varallisuusryhmissä veronkorotuksesta siirtyi hintoihin 15–20 prosenttiyksikköä enemmän kuin ylimmissä tulo- ja varallisuusryhmissä. Myös tiheämmin asutuilla ja kaupunkimaisimmilla alueilla veronkorotuksesta siirtyi hintoihin pienempi osa.”

Suurimpien tulojen, varallisuuden ja väestötiheyden alueilla sekä kaupunkimaisimmilla alueilla veronkorotuksen läpimeno oli noin 60 prosenttia, alimpien tulojen, varallisuuden ja väestötiheyden alueilla sekä maaseutumaisimmilla alueilla hieman alle 80 prosenttia.

Tutkimusta varten on kerätty vuosilta 2000–2014 laaja aineisto, jota käytetään ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiseen vertailuun Suomen, Ruotsin ja Norjan autokantojen ominaisuuksien välillä.

Tutkimukset on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit