Lauantai 25.5.2019

Vesterbackan jättihankkeelle yllättävä nyökkäys eduskunnasta: ”Vähintään tutkimisen arvoista – hintalappu massiivinen”

Luotu: 
20.12.2018 10:23
Päivitetty: 
20.12.2018 10:27
  • Kuva: FinEst Bay Area
    Kuva
    Peter Vesterbackan johtama FinEst Bay Area Development on kertonut tunnelihankkeensa saamasta alkuvaiheen ulkopuolisesta rahoituksesta, mutta samaan aikaan hankkeen yllä on suuria kysymysmerkkejä.
|

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen väläytti keskiviikkona eduskunnan keskustelussa varovaista vihreää tai keltaista valoa yksityiselle Helsinki-Tallinna-tunnelille. Kaikkonen kommentoi Peter Vesterbackan kiisteltyä suurhanketta keskusteltaessa liikenne- ja viestintäministeriön budjetista.

”Nämä Tallinnan tunnelihankkeet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat kyllä hintalapultaan hyvin massiivisia, oikein erityisen massiivisia, ja siinä mielessä kyllä mielenkiinnolla seuraan, miten tämä liikemies Vesterbackan hanke etenee. Kyllähän se tietysti valtion talouden kannalta kuulostaisi vähintäänkin tutkimisen arvoiselta, jos todella tunnelin voisi rakentaa pääsääntöisesti yksityisrahoitteisena”, Kaikkonen pohti.

”Eikä se nyt ehkä ihan utopiaa ole. Mutta katsotaan, miten hanke etenee ja voisiko se olla vaihtoehto. Totta kai, jos se on mahdollista, niin sitten mielestäni sille voi näyttää vihreää valoa.”

Kaikkosen puoluetoveri, liikenneministeri Anne Berner ilmoitti äskettäin, että Tallinna-tunnelin edistämistä jatketaan Suomen ja Viron valtioiden yhteistyönä. Hän korosti, että hankkeita voi olla vain yksi – samaan aikaan kun Vesterbackan johtama yksityinen hanke oli kertonut edistymisestään. Epäselväksi jäi toistaiseksi, mitä Bernerin linjaus tarkoittaa yksityisen hankkeen kannalta, sillä Vesterbacka ja Berner myös kertoivat tekevänsä yhteistyötä ja sen toimivan hyvin. Lue tarkemmin: Erikoinen käänne Tallinna-tunnelissa – Berner ja Vesterbacka kuin yhdestä suusta: ”Vain yksi hanke, teemme yhteistyötä”

Kaikkonen suhtautuu hyvin epäillen valtion mahdollisuuksiin toteuttaa tunnelihanke.

”Se, löytyykö valtiolta yhtäkkiä 10–15 miljardia euroa siihen hankkeeseen, on jo paljon vaikeampi kysymys. Mutta selvitetään ja katsotaan, ja ratkaisuja tehdään sitten varmasti ensi hallituskaudella tässäkin kysymyksessä”, hän totesi.

Kaikkosta skeptisemmin tunnelihanketta kommentoi kokoomuksen Eero Lehti.

”Jos investoinnit ovat 15 miljardia, mahdollisesti enemmän, yhtälö on mahdoton. Se, että Suomessa kahta hanketta tällä samalla saralla pohditaan, osoittaa, että liikennesuunnitelmia ja kannattavuuslaskelmia ei ilmeisesti ole tehty lainkaan”, Lehti sanoi.

Hän uskoo, että tunneli ei välttämättä ole Helsinki–Tallinna-välillä sellainen ratkaisu, jota ihmiset yleisesti kaipaisivat.

”Helsinki–Tallinna-välillä on vuosittain yli kaksi miljoonaa matkustajaa laivoilla. Se on vilkkain laivayhteys Suomesta, se voittaa jo Helsinki–Tukholmankin mennen tullen. Ihmiset, jotka menevät laivalla, eivät välttämättä näe sitä matkana muuten, kuin että siellä on kiva olla – ollaan perillä, kun päästiin laivaan: nautitaan ruuasta, ostetaan tuliaisia, mikä näkyy kyllä saapuvien varustuksessa, kun he laivasta ulos tulevat”, Lehti pohti.

LUE LISÄÄ:

”Merkittävä askel” – Vesterbackan ajama Tallinna-tunneli sai 100 milj.€

Vesterbacka paljasti jo: Helsinki-Tallinna-junalippu 50 €

Massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee – pian paljastetaan rahoitusta: ”Minä ja Peter olemme rahoittaneet tähän asti”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Kiiski

Vain yksityisellä rahalla ilman senttiäkään verorahoja

Kanaalin tunnelinkin kustannuksiin tavittiin varsin pian veronmaksajien rahoja edes toiminnaan ja liikenteen ylläpitoon, vaikka hanke oli paljon pienempi ja tunneli käytännössä Lontoota ja Pariisia yhdistävä valtasuoni.

Mikko Toivonen

Vaikka rationaalilla päättelyllä tunnelihankkeelle ei ole olemassa edellytyksiä ainakaan julkisena hankkeena, niin ei ole haitaksi jos sitä jossain muodossa yksityisellä rahalla suunniteltaisiin. Vaikka laskien offshore saarten kiinteistöihin ja liiketoiminnan varaan.
Pelkkä junatunneli ei kuitenkaan koskaan nähtävissä olevalla väestöpohjalla ole mahdollista kun hivenen hitaampana sama ja paljon monipuolisempi palvelu voidaan hoitaa kaupallisesti kannattavasti, murto osalla tunneli investoinnista 3-4 nopealla Eurooppalaisen kiskoleveyden junalautalla uusiin junalautta satamiin molemmin puolin lahtea. Satamiin joihin tulee Euroopasta se 1435 levyinen nopea kaksoisraide mikä sitten jatkaa muutamaan suureen jakelu ja uudelleenlastaus terminaaliin Suomessa.