Maanantai 27.5.2019

Näin TE-virkailijan uusi bonus laukeaa: +1061,24 €, jos pitkäaikaistyötön saa töitä

  • Kuva: Alma Media / Ossi Ahola
    Kuva
|

Jos TE-virkailija onnistuu tehtävässään ensi vuonna, hän voi saada yli tuhannen euron bonuksen.

Hallituksen linjaama TE-virkailijoiden tulospalkkiomalli on nyt valmistunut. Juha Sipilän (kesk) hallitus linjasi asiasta syksyn budjettiriihessä Martti Hetemäen johtaman kansliapäällikkötyöryhmän ehdotuksen pohjalta.

"Tämä on yksi niistä keinoista, joilla edistämme pitkään työttömänä olleiden työllistymistä ja panostamme TE-toimistojen tekemän työn vaikuttavuuteen", työministeri Jari Lindsdtröm (sin) sanoi tänään tiedotteessa.

Mallista ei tosin tullutkaan henkilökohtainen, kuten Hetemäen työryhmä ehdotti, vaan onnistumista seurataan toimistokohtaisesti. Työryhmä huomautti, että TE-toimistoissa oli 2000-luvun alussa käytössä toimistokohtainen malli, eikä sen vaikuttavuus ollut hyvä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä kuitenkin uskotaan nyt julkistetun mallin kannustavuuteen. Erityisasiantuntija Ville Heinonen kertoo, että vanhaa mallia on parannettu ja nyt mittareita on vähemmän. Lisäksi mukaan on tuotu tehokkaampi kilpailuasetelma vertailun avulla. Edellisessä mallissa oli pelkät absoluuttiset tavoitteet, nyt ne on sidottu edellisvuoden lukujen ja koko maan lukujen vertailuun.

"Tämä malli on kustannustehokkaampi ja mahdollinen toteuttaa seurantateknisesti lyhyellä aikavälillä. Näin koko henkilöstöllä on mahdollisuus saada palkkio", Heinonen perustelee mallin valintaa.

Oliko henkilökohtainen palkkiomalli siis liian kallis?

"Siitä ei varsinaisesti ole kyse. Olisimme joutuneet tekemään jonkinlaisia tietojärjestelmämuutoksia sitä mukaa, mitä tarkemmalle tasolle mennään. Tämä malli on yksinkertaisempi toteuttaa."

Näin bonus laukeaa
 
Tällä kertaa mittareita on kolme, ja ne painottavat pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Jos kaikki kolme kriteeriä täyttyy, TE-virkailijan tilille kilahtaa bonusraha täysimääräisenä. Palkkion suuruus on kolme prosenttia TE-virkailijan vuosipalkasta, mikä vastaa suunnilleen 1,5 viikon palkkaa. Käytännössä tätä pienempiä palkkioita ei makseta – paitsi silloin, palkkion saavia toimistoja on niin paljon, ettei määräraha riitä täyteen tulospalkkioon.

"Jos joku toimisto tai useampi on pärjännyt paremmin verrattuna koko maan keskimääräiseen muutokseen kaikilla kolmella mittarilla, toimiston koko henkilöstö saa tulospalkkion. Jos mikään toimisto ei saa kaikkia kolmea täyteen, palkkio voidaan maksaa kahdenkin kriteerin perusteella, mutta silloin todennäköisesti jakajia on enemmän, joten palkkion määrää pienennetään."

Yhteensä tulospalkkioita varten varataan miljoonan euron potti. Yhteensä Suomessa on 15 TE-toimistoa. Bonukset maksetaan ensi vuoden toiminnan perusteella, mutta bonukset menevät maksuun vasta vuoden 2020 puolella.

Jokaisessa mittarissa verrataan toimiston omaa kehitystä edellisvuoteen ja sen jälkeen vielä koko maan kehitykseen. Kolmessa kriteerissä palkkioiden maksu on sidottu pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, rakennetyöttömien määrään ja työttömyysjaksojen keskimääräiseen kestoon.

Ensin mainittu edellyttää, että pitkäaikaistyöttömiä työllistyy enemmän suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrään kuin edellisvuotena. Lisäksi yksittäistä aluetta verrataan koko maan kehitykseen. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vuoden verran.

Ratkaisevaa on henkilön työllistyminen tavalla tai toisella, saadun työn laatu ei vaikuta kriteeriin. Työllistymiseen voidaan vaikuttaa muun muassa tehostamalla palveluun ohjausta ja työllistämällä henkilöitä palkkatuella tai starttirahalla.

Toinen kriteeri viittaa rakennetyöttömien määrään keskimäärin ja kolmas kriteeri työttömyysjaksojen keskimääräiseen kestoon vuoden aikana. Näidenkin osalta tarkastellaan muutosta edellisvuoteen sekä verrataan lukuja koko maahan.

Rakennetyöttömät ovat pitkäaikaistyöttömiä laajempi joukko. Heihin kuuluu esimerkiksi ihmisiä, joille kertyy vähintään vuosi työttömyyttä erilaisina pätkinä niin, että työttömyys keskeytyy vain lyhytaikaisesti. Mukana on myös erilaisilta palveluilta työttömäksi siirtyviä henkilöitä.

Asiantuntija laski tarkan summan

Heinosen mukaan todennäköisimmin yhdestä muutamaan toimistoa pystyy täyttämään kaikki kolme kriteeriä.

"Odotettava määrä voisi olla 1–4, mutta se selviää toki lopullisesti vasta ensi vuoden lopulla."

Henkilöstöjohtaja Taina Vuorinen ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta kertoo, että TE-toimistojen vakituisen henkilöstön palkkaus koostuu vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Vaativuustasoja on 16.

Vuorinen laski Talouselämän pyynnöstä, paljonko TE-virkailija saisi euroissa bonusta, jos hän saa palkkion täysimääräisenä.

TE-toimiston palkkausjärjestelmään kuuluvan henkilöstön mediaanikuukausipalkka oli 2 829,08 euroa syyskuun tilanteen mukaan. Tämän perusteella määritelty vuosipalkkasumma olisi 35 374,82 euroa. Mediaanikuukausipalkan perusteella tulospalkan suuruudeksi saadaan enintään 1 061,24 euroa.

Ministeriön mukaan tulospalkkiomallin toimivuutta tullaan arvioimaan ja sen pohjalta tehdään ehdotuksia mallin kehittämiseksi ja suuntaamiseksi. Samalla arvioidaan myös sitä, sovelletaanko mallia tulevaisuudessa. Toistaiseksi on päätetty vain ensi vuoden määräaikaisesta tulospalkkauksesta.

LUE MYÖS:

TE-virkailijalle maksetaan pian bonus tietyistä työttömistä: Hallitukselta miljoona TE-toimistojen tulospalkkioihin

Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hactar incognit.o

Niin on myös kepit. Jokaiseen "kannustimeen" on aina liittynyt karenssin uhka.
Eli jos menet vapaaehtoisesti kokeilemaan sellaiseen työpaikkaan, joka ei oikeasti sinulle sovi, et voi lopettaa sitä ilman karenssia.
Eli parempi jäädä kotiin, siis tämä ei ole liioittelua, vaan arkipäivää.

Mika Lundgren

Eli työtön pakotetaan karenssien uhalla palkattomiin töihin. Yksi hyvä syy ottaa karenssi. Jos minä saan sain 9 euroa päivässä ja työkkärin virkaloinen saa yli tonnin siitä että menen palkattomaan työhön niin en varmana mene. Alle kahden tonnin palkan en ole menossa töihin.

Mikko Järvinen

Suuri massa ihmisiä käy jo erilaisissa palkattomissa töissä ja velkaantuu ennätysvauhtia. Alle työttömyysturvan tehtävä työ, kun siihen otetaan työmatkakulut mukaan, ei elätä ketään. Palkaton työ on on ihmiskauppaa. Tätäkö halutaan lisätä ?

Petri Kokko

No ilmankos ovat kiinnostuneita sairaslomalaisesta ja haluaisivat B-lausunnon tarkastettavaksi että konsultti voi sitten tarjota mielestään sopivia töitä. "Jos ihan muutaman tunnin vaan vaikka viikossa pystyisit jotain hommia tekemään..."
Alkaako nämä työkkärin virkahenkilöt jo kävelemään lääkäreittenkin asiantuntemuksen ja lausuntojen yli, jo on aikoihin eletty!

Risto Apajalahti

Ai, että annetaan bonusta siitä että tekee työnsä hyvin, jos ei tee mitään palkka juoksee vain normaalisti? Ällistyttävää, tunteet siitä, että elämme idioottien johtamassa maassa saavat yhä lisää todisteita. Antakaa ennemminkin se bonus sille työttömälle joka saa töitä, siinä olisi sentään jotakin järkeä.

Lars Nyman

Naapuri kertoi pääsevänsä eläketuelle lokakuussa 2019 (pois työkkärin ulottuvuudesta) ja epäili, että nytköhän ne vuoden 2019 alussa työkkärissä aktivoituvat ja ryhtyvät häntä työllistämään karenssien uhalla palkattomiin töihin. Hän kun on ollut työttömänä yhtä soittoa vuodesta 2009 alkaen ja nauttinut työtömyysturvaa katkottomasti ilman yhtään työkkärin työhönosoitusta ja koulutuehdotusta.

Petri Kokko

Tunnen useitakin ns. "pitkään putkeen" päässeitä. Aikaisrmmi 57 vuotiaat ja tätä vanhemmilla työttömäksi joutuneilla oli mahdollista jäädä katkeamattomalle ansiosidonnaiselle ilman työllistymisvelvoitetta (velvoite kyllä oli mutta sitä ei valvottu eikä toteutettu)
Myöhemmin "lex lindström" päästi näitä ihmisiä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kun pitkäaikaistyötön aktivoituu Aktiivimalli I:llä, niin hän saa pitää nykyisen suuruisen työmarkkinatuen. Jos tämä pitkäaikaistyötön ei aktivoidu Aktiivimalli I:llä, häneltä veloitetaan 4,65 % hänen työmarkkinatuestaan.

Tehdään vertailu: Vastaavasti TE-virkailija saa 1,5 viikon palkan aktivoidessaan pitkäaikaistyöttömän, ja jos TE-virkailija ei onnistu aktivoimaan pitkäaikaistyötöntä, niin häntä ei siitä sakoteta vaan hän saa pitää nykyisen palkkansa.

Reilua vai mitä?

Eli sillä, jolla on jo työ ja rahaa, niin hän saa aktivoinnista lisää rahaa, mutta ei menetä mitään nykyiseen verrattuna, jos ei aktivoinnissa onnistu. Ja se, jolla ei ole työtä eikä palkkaa - eli työtön - saa vielä lisäloven siihen pieneen tuloonsa, jos ei aktivoidu toisten sanelemien ehtojen mukaan.

Tässä asiassa ei voida puhua ihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta - ei ensinkään.

Kenen huono idea tämä on?

Topi Rantakivi

Kuulostaa vähän samanlaiselta kuin kirjassa "Verottaja Tappolinjalla", missä tuloksia varten tehtiin mitä tahansa. Kysymyksessä on suurempikin merkitys: Voiko ihmistä kohdella ihan miten tahansa, koska tämä tuloksentekijä saisi sen tonninsa?

Amir Näveri

Tämä on älytöntä. Virkailijan pitäisi työllistää työttömiä ja nyt siitä saa bonusta. Ehdotan että myös muille bonukset. Bussikuskin pitää ajaa bussia ja jos hän ajaa ensi vuonna annettakoon siitä 1000e bonus hänelle!! Hän onnistuu työssään.
Valtion viroista pois tällaiset!

Jorma Nordlin

Todella edullinen tapa motivoida tekemään paremmin. Maksaa vain miljoonan. Näin kannattaa tehdä. Tämä myös motivoi kehittelemään ruohonjuuritasolla uusia ratkaisuja ja lähtemään mukaan uusiin tapoihin, joilla työllistetään, kun voi saada siitä henkilökohtaisesti itse lisää rahaa.

Pieni rahallinen panostus toimintakulttuurin muuttamiseen.

Eeva Step

Mistä työstä TE-virkailija sitten saa sen kuukausipalkkansa? Luulin, että hänen tehtäviinsä kuuluisi tehdä kaikkensa työttömän työllistymiseksi jo ilman kannustintakin. Eli työpaikkoja on, jos virkailija saa porkkanan! Ei kai se noin voi mennä!

Pertti Ikonen

Kyllä te-viranomaisia on hoputettu iät ja ajat lähettämään työtarjouksia työttömille. Lisäksi heitä on kehoitettu tarkkailemaan, että hakevatko työttömät osoitettuja työpaikkoja. Tuon takia erittäin usein työhönosoitukset ovat menneet metsään (siis tarjoilijalle osoitetaan sairaanhoitajan paikkaa). Mutta tuo on johtunut siitä, että työkkärin johto on vaatinut isoja määriä työhonosoituksia per kk, eikä niinkään vaadittu laatua. Ilmeisesti tuo käytätntö on tekemässä paluutta oikein piiskarahan kanssa.