Sunnuntai 20.1.2019

Tätä Suomen työllisyysasteen nosto vaatii: ”Keskusteluun saattaa nousta jopa suomalaisen yhteiskunnan pyhä lehmä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.12.2018 10:29
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Työministeri Jari Lindströmin mukaan Suomen työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin ei ole mahdotonta.
|

Työministeri Jari Lindström (sin) kertoo olevansa ylpeä siitä, että Juha Sipilän (kesk) hallitus saavutti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta. 

Tilastokeskus kertoi perjantaina, että työllisyysasteen trendilukema saavutti marraskuussa ensimmäistä kertaa hallituksen tavoitteena olleen 72 prosentin tason.

”Sen saavuttaminen on vaatinut vaikeitakin päätöksiä ja jopa yleislakon uhan. Kun kaikki puolueet ovat näköjään sitä mieltä, että tämäkään ei Suomelle riitä, niin edessä tulevat olemaan vaativat ajat”, Lindström kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Hän sanoo, että työllisyysasteen nostaminen esimerkiksi 78 prosenttiin vaatii noin 200 000 uutta työllistä lisää nykyiseen tasoon. 

”Helppoa? Voin kertoa, että ei todellakaan. Palataan niihin keinoihin myöhemmin. Mutta pohtikaapa tuota lukua mielessänne, niin ymmärrätte tehtävän vaikeuden ja sen suuruuden. Ei se mahdotonta ole, mutta vaatii useita toimenpiteitä ja sopimista varsin merkittävistä asioista.”, Lindström toteaa.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist linjaa omassa katsauksessaan, että seuraavan hallituksen tulisi tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Samalla hän muistuttaa, että työllisyyden kasvu on hidastunut alkuvuoden jälkeen.

”Tehdyt politiikkatoimet tuovat nostetta työn tarjontaan vielä jatkossakin, ja työllisyyden voidaan ennakoida paranevan myös ensi vuonna. Avoimia työpaikkoja on yhä tarjolla erittäin runsaasti, mikä periaatteessa lupaa hyvää jatkon kannalta. Erityiseen henkselien paukutteluun ei silti ole syytä, sillä työllisyyden nousutahti on selvästi hidastunut vahvan alkuvuoden jälkeen, ja työmarkkinoiden kapasiteettirajat ovat alkaneet tulla vastaan. Avoimia työpaikkoja on auki poikkeuksellisen paljon suhteessa työnhakijoiden määrään, mikä kertoo työmarkkinoiden virityksen kiristymisestä”, hän kommentoi.

”Selvää lienee, ettei nyt tehdyillä toimilla päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen, jota seuraavan hallituksen tulisi lähteä tavoittelemaan julkisen talouden paikkaamiseksi. Korkeamman riman saavuttamiseen ei ole yhtä vippaskonstia, vaan tullaan tarvitsemaan laajaa patteria toimenpiteitä perhevapaista, koulutuspolitiikkaan ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Jossakin vaiheessa saattaa keskusteluun nousta jopa suomalaisen yhteiskunnan pyhä lehmä eli yleinen asevelvollisuus, joka omalta osaltaan laskee työllisyyttä”, Appelqvist jatkaa.

Hän arvioi, että parantuneen työllisyyden taustalla on sekä suhdannetekijöitä että rakennepolitiikkaa. Vuonna 2016 alkanut kotimainen noususuhdanne on Appelqvistin mukaan saavuttanut ”kypsän vaiheen”, jolloin pidempään jatkunut kasvu on riittänyt nostamaan ostovoimaa ja työllistämään ihmisiä. 

”Kokonaan työllisyyden paraneminen ei selity suhdanteilla, vaan hallituksen työllisyysasteen tavoitteen saavuttamisessa ovat auttaneet nykyiset ja aikaisemmatkin politiikkapäätökset. Ehkä eniten työllisyyttä ovat nostaneet ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen enimmäiskeston lyhentäminen, eläkeuudistuksen myötä kohoava vanhuuseläkeiän alaraja sekä kiistelty aktivointimalli”, hän luettelee.

Lue myös: 

Näkökulma: Sipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Hallitus iloitsee: ”Monessa kodissa joulua vietetään valoisemmissa tunnelmissa kuin aikaisemmin”

Sipilän hallituksen suuri tavoite täyttyi viimein: Työllisyysaste 72 %

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Nyt menee ekonomistilta puurot ja vellit sekaisin. Olen pitkään sanonut, että muidenkin yhteiskuntatieteilijöiden kuin ylipapiston roolin ottaneiden pankkien ekonomistien pitää ruveta avautumaan yhteiskunnan tilasta.
Asevelvollisuuden kytkeminen tähän on edesvastuutonta. Meillä ei ole kykyä eikä varsinkaan rahaa ammattiarmeijaan . Vierressä labiili, imperialistinen valtio.
Työperäistä maahanmuuttoa lisää ja vapaamatkustajat ulos.

Mikko Järvinen

Jari Lindström (sin) kertoo "työllisyysasteen nostaminen esimerkiksi 78 prosenttiin vaatii noin 200 000 uutta työllistä lisää nykyiseen tasoon. "
Samaan aikaan työttömiä on tilastokeskuksen mukaan 168 000
Nyt ei oikein luvut täsmää.

Antti Metsä

Mikä siinä ei täsmää? Suomessa on 28% väestä työn ulkopuolella eli noin puolitoista miljoonaa ihmistä. Eihän ministeri kait lausunut mitään siitä mistä nämä 200 000 työntekijää tulisivat. Työttömistä, eläkeläisistä, opiskelijoista, armeijassa olevista, sairaista, lapsista, ym, ym.

Kaarlo Kunnari

Mistä aiot ne verorahat taikoa? Raha ei tule taivaasta, vaan aivan totta se pitää hankkia tai vaihtoehtoisesti tehdä ja konstina on jopa verotus, mutta ketä verotat, meitä ansiotuloja saaviako, jos yrittäjille annetaan meiltä pakkkarahatkin?

Heikki Nevalainen

paras konsti nostaa työllisyyttä on että yritykset nostaa palkkoja noin 20 % niin saadaan kiky ja pekkasleikkaus vaikutus pois työllisyys on nostettu jo olemassa olevien työntekijöiden palkkojen alennuksella joka on yhtäkuin sisäinen devalvaatio

Timo Harju

Älä viitsi. Sinulla on täysin tiedossa, että tilastojen takana on armeija palkattoman työn tekijöitä, nollatuntilaisia, yhden viikkotunnin "työllistettyjä", käsipäivää-kursseille kätkettyjä ja "kuntouttavaan työtoimintaan" piilotettuja tosiasiassa työttömiä ihmisiä.
Eikö muuten sellainen sana kuin "työtoiminta" karahda vanhalle ay-miehelle korvaan? Hommaa ei viittitä sanoa edes työksi, niin siihen on lisätty tuo toiminta perään.

Sipilän hallinnolla ei ole minkäänlaista käsitystä yhteiskunnasta. Hänen höpinänsä sukupolvelta toiselle periytyvästä elämäntapatyöttömyydestä merkittävänä yhteiskunnallisena ilmiönä on ilmiönä on puhdasta paskaa, jonka ainut seuraus on muutenkin hädässä olevien syyllistäminen. Ja sinä olet sellaisen hallituksen työvoimaministeri.

Raimo Hakala

Olisiko sinisten joilla ei ole äänestäjien mandaattia eduskunnassa olo ja ministeriys sitä kikkailua? Miten olisi kelpaisiko tilaston työllisyyden muutos jossa 1 tunti viikossa työtä riittää siirtämään henkilön työllistettyjen kategoriaan? Ja palkaton työn teettäminen onko se hallitusohjelman mukaista työllistämistä? Sekä sosiaalitukien käyttö palkan maksuna. Sekö on hallituksen kärkihanke? Ja kuuluko yrittäjien lakisääteisten maksujen siirto työntekijöiden maksettavaksi siihen lupaukseen jolla mandaatit menettivät merkityksensä?

Lauri Kiiski

Kyllä käy vasurien koneisto omituisen valheellisella tasolla !

Jos joku höpsäkkä näistä viitsisi edes nyt ottaa selvää kakanjauhannan sijaan palkkasummien mukaista työtilaisuuksien kasvua reaalisesti Suomessa sitten v. 2015 ?

Johannes Sivula

Palkkasummilla ei luonnollisesti ole juurikaan tekemistä työtilaisuuksien kasvun kanssa. Tosiasiat voi tietysti kieltää ja kääntää päälaelleen Mr. Trumpin tyyliin. Laten kannattaisi katsoa millaisilla liksoilla esimerkiksi keikkatyötä pk-seudulla on tarjolla ja miten sillä mahtaa pärjätä pk-seudulla.

Mikko Järvinen

Miksiköhän "työllisten" määrä kasvaa, mutta työttömyyskorvausta saavien määrä ei vähene lähellekkään samaa vauhtia. Se pysyttelee suunnilleen 340 000 tienoilla.
Toimeentulotukea maksetaan yli 400 000 henkilölle.
9 euron orjapalkalla töitä tekee noin 500 000 henkeä vuositasolla.

Ilkka Tähtinen

En ole ministeri Jari Lindströmin kanssa samaa mieltä monestakaan asiasta (eikä oma ymmärrykseni tai tietoni aina riitä, ministeri voi hyvinkin olla oikeassa monessakin asiassa mistä olen toista mieltä) mutta kunnioitan häntä siitä, että osallistuu omalla nimellään keskusteluihin. Moni Uuden Suomen poliitikko blogisti kyllä kirjoittaa varsinkin näin vaalien alla, mutta ei osallistu keskusteluihin.

Siitä pisteet.

Arto Savolainen

Hallitus luottaa tilastoihin, kuten työministeri Jari Lindström kertoo. Koska hallitus uskoo tilastoihin nojautuen 120 000 uuden työpaikan syntymiseen kuin lapsi joulupukkiin, niin hämmennetään vähän tätä lapsenuskoa.

Työvoimatutkimuksessa tehdään tilasto myös työtunneista. Sen mukaan vuosina 2015-2018 työtunnit lisääntyivät 7,5 tunnin työpäiviksi muutettuna siten, että olisi syntynyt 50 880 uutta työpaikkaa. Ei hallituksen kertomaa 100 000 – 120 000 uutta työpaikkaa.

Uusia työpaikkoja näyttäisi siis syntyneen vain puolet hallituksen kehumasta määrästä.
Tilastothan eivät valehtele, kuten työministerikin todistaa. Tässä nähdään, että työvoimapolitiikka on mitä suuremmassa määrin politiikkaa. Kun hallitus on asettanut itselleen tavoitteen, niin sopivasti joulun alla se piti todistaa saavutetuksi. Tilastoilla voi todistaa ihan mitä tahansa, kun valikoi sopivasti.

Kari Aaltonen

Aivan mahtavaa Lindsröm ja sipilä ovat kahdestaan nostaneet Suomen nousuut, samat herrat ovat nostaneet työllisyyasteen 72%, jos mailma taloudella,sekä Suomalaisilla yrityksillä olisi ollut jotain tekemistä asian kanssa olisi tuo prosentti varmasti yli 200.