Tiistai 21.5.2019

Lakimiehen huomio kaivoslaista: ”Juuri tämä on niin pahasti pielessä - Poliitikon on tietysti mukava paistatella tuloksella”

Luotu: 
29.12.2018 11:09
  • Kuva: Talvivaara
    Kuva
    Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen luonnehtii Suomen nykyisen kaivoslain perustuvan edelleen 1700-luvulta periytyvään valtausmalliin. Arkistokuvassa Talvivaaran kaivos.
|

Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen sanoo, että nykyisellä toimintatavalla suomalaiset veronmaksajat maksavat tosiasiassa todella kalliisti kaivostoiminnan tuomista työpaikoista. Aaltosen mukaan kyse on kuitenkin laajemmasta, kuin pelkkää kaivostoimintaa koskevasta ongelmasta.

”Juuri tämä on niin pahasti pielessä suomalaista aluepolitiikkaa ja joskus vähän muutakin suomalaista elinkeinopolitiikkaa ohjaavassa ajattelussa. Tähtäimen pitäisi olla koko ajan pitemmän aikavälin kansallisessa kokonaisedussa, eikä siinä saadaanko paikkakunnalle X ensi vuodeksi 100 työpaikkaa. Poliitikon on tietysti mukava paistatella jälkimmäisen kaltaisella konkreettisella tuloksella, mutta jos sen vuoksi uhrataan paljon noiden työpaikkojen tuomaa hyötyä paljon suurempi kokonaisetu, sellainen on loppujen lopuksi tappiollista toimintaa meille kaikille. Pitemmällä aikavälillä se on tappiollista myös sille paikkakunnalle X”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan

Poliitikot reagoivat tällä viikolla laajassa rintamassa australialaisen kaivosyhtiö Dragon Miningin toimintaan. Kokoomuslaiset kansanedustajat Pauli Kiuru ja Timo Heinonen ovat tehneet tapauksesta kirjallisen kysymyksen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoo selvityttävänsä asian. Vihreistä on vaadittu uutta kaivoslakia Suomeen Dragon Miningin tapauksen seurauksena. 

Myös Valtteri Aaltosen mukaan kaivoslaki olisi tärkeä korjata niin, että lyhytnäköisen pistemäisen talousajattelun sijaan katsotaan laajemmin kansallista etua. 

”Kaivostoiminnan kuuluu olla elinkeinotoimintaa muun elinkeinotoiminnan rinnalla. Sitä on aina punnittava suhteessa ympäristölle ja alueen muille elinkeinoille aiheutuviin haittoihin. Ennen kaikkea Suomen on alettava toimia uusiutumattomien luonnonvarojensa suhteen niin kuin useimmat muut maat. Niiden pitää ensi sijassa kuulua valtiolle, joka sitten myöntää lupia niiden hyödyntämiseen riittävää korvausta vastaan esimerkiksi kaivosveron tai kaivosoikeuksien huutokauppaamisen tms. muodossa. Ennen kaikkea on ymmärrettävä, ettei meillä ole velvollisuutta sen enempää kuin mitään hyvää syytäkään antaa maaperämme rikkauksia ilmaiseksi kelle vain haluavalle. ”

Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Anni Huhtala sanoo, että valtion kannattaa aina ottaa niukkojen luonnonvarojensa käytöstä korvaus.

”On selvää, että yritykset eivät jätä kannattavaa investointia tekemättä kaivosveron takia”, hän toteaa Helsingin Sanomissa.

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä puolestaan toteaa, että hallitus laiminlyönyt vastuujärjestelmän kehittämisen. Määtän mukaan valtausjärjestelmän pitäisi olla kaivoslain muuttamisen keskiössä.

Myös Valtteri Aaltonen luonnehtii Suomen nykyisen kaivoslain perustuvan edelleen 1700-luvulta periytyvään valtausmalliin. 

”Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 2011. Se on siinä mielessä varsin poikkeuksellinen, että Suomen valtiolla ei laissa katsota olevan mitään etuoikeutta Suomessa sijaitseviin kaivannaisesiintymiin, vaan kuka vaan voi tulla ja hyödyntää niitä. Tämä on nykyään suht poikkeuksellinen tapa käsitellä mineraalien tapaisia arvokkaita uusiutumattomia luonnonvaroja. Useimmissa verrokkimaissa valtio omistaa tämän kaltaiset luonnonrikkaudet ja myöntää lupia niiden hyödyntämiseen”, hän kirjoittaa.

Suomen toimintatavan ”absurdiuden” voi Aaltosen mukaan ymmärtää miettimällä esimerkiksi tilannetta, jossa kuka tahansa voisi mennä Norjaan tai Venäjälle, ilmoittaa vallanneensa sieltä jonkin öljyrikkaan alueen ja aloittaa öljynporauksen omaan laskuunsa ilman, että valtiolla on mitään sanomista asiaan. 

”Siltä varalta, että joku haluaisi yrittää, niin voin kertoa ettei onnistu”, hän toteaa.

Lue myös:

Nyt puhuu kaivosyhtiö Dragon Mining: ”Valituskikkailu on täysin perusteeton väite”

Tapaus Dragon Mining: ”Mellastus Suomessa nostaa niskakarvat pystyyn – härskiydessä menty uudelle tasolle”

Kansanedustaja: Näin kohuttu kaivoslaki syntyi – ”Monella saattoi olla jo vaalit mielessä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Valtteri Aaltonen
Valtteri Aaltonen
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Yritys

Suomessa ei ole pääomia aloittaa mitään mittavia investointeja ja jos saa pääomaa ulkomaisilta sijoittajilta niin kuin Pekka Perä Talvivaaraan niin seuraavaksi kaikki toverit ja vihervasemmisto hyökkäävät kimppuun ja jarruttavat kaikkia lupa ja mitä vain anomuksia eikä siinä paina 5000:n välilillisen työpaikan mahdollinen menetys koska Talvivaaran hallituksessa ei ollut yhtään suojatyöpaikkaa poliitikoille tai AY toveri miljonääreille! Nyt on lupa kaivaa ja jalostaa uraania ja ympäristöluvat ja kaikki muu tulee ilman mitään ylimääräistä jumppaa! Suomessa on todella raskas vasemmistolainen tausta joka tähtää totalitääriseen yhteiskuntaan jossa valtio ja byrokratia on eliitin hallinnassa! Hyviä esimerkkejä samankaltaisista toverien kaappauksista ovat Keihäsmatkat,Virohotellin rakentaminen,Vesi-Sepon kaato,Talvivaara jned.listaa voi jatkaa väsyksiin saakka.

Risto Salonen

"Tähtäimen pitäisi olla koko ajan pitemmän aikavälin kansallisessa kokonaisedussa" Tämä lause sopii hyvin Hakaniemeen. Sdp voi kertoa tämän, kun seuraava lakkokierros alkaa, arvatenkin ensi syksynä.

Entä hyväksyykö Sdp Rinteen johdolla myös lauseen "Lyhytnäköisen pistemäisen talousajattelun sijaan katsotaan laajemmin kansallista etua"?

Pekka Pyykkö

Minun on vaikea uskoa VATT:n ylijohtaja Anni Huhtalan väitteeseen siitä, että kaivosvero ei vaikuttaisi kaivosinvestointien toteuttamiseen. Tässä on pari asiaa mitkä eivät sovi yhteen.

1) Jotta kaivosprojektin ennustettu kassavirta ei oleellisesti muutu, pitäisi veron olla matala. Investoivalla yrityksellä pitää myös olla vankka usko siihen, että vero säilyy matalana kaivoksen eliniän. Silloin vero ei vaikuta kannattavuuslaskelmien tulokseen (paljon). Seurauksena matalasta verosta kaivostoiminnan aikaansaamat verontulot eivät merkittävästi kasvaisi nykyisestä. Nyt verotuloina yhteisöverot ja työntekijöiden sekä alihankkijoiden palkkojen verot + veroluonteiset maksut ja energiaverot ym.
2) Jos halutaan merkittävästi nostaa kaivosten aikaansaamaa verotuloa, on veron oltava niin suuri, että se pudottaa selvästi investoinnin ennustettua kassavirtaa. Silloin vero heikentää kotimaisen kaivosprojektin mahdollisuuksia suhteessa muihin suuriin projekteihin, joita yrityksellä on kehitteillä. Toteuttamiseenhan ei riitä, että projektilla on hyvä kannattavuus. Kaivos on suuri investointi eivätkä suuretkaan yritykset tee montaa sellaista samaan aikaan. Jotta kaivos Suomeen toteutuu, sen on käytännössä oltava paras suuri projekti mitä yrityksessä on kehitteillä. Hopeasijasata saa kehuja, mutta investointimiljoonat menevät muualle.

1 + 2 = VATT:n ylijohtajan kommentti ei ole uskottava.

Kyseinen kommentti on kai roolin mukaista tiedottamista, minkä tavoitteena on luoda uskoa siihen, että maksetuilla veroilla ei ole haittavaikutuksia. Jos vero on niin tuntuva, että se toisi yhteiseen kassaan merkittävästi rahaa, se pudottaa kaivoksen kannattavuutta ja tämä vaikeuttaa investointien saamista Suomeen.

Uuden kaivoksen avaaminen Suomessa on jo ilman ylimääräistä veroakin erittäin harvinainen tapaus.