Maanantai 21.1.2019

Haukutun kaivoslain valmistellut Mauri Pekkarinen vastaa ryöpyttäjille: ”Ei nyt ihan noinkaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.12.2018 18:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain valmistelua johti silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
|

Nyt voimassa olevan, vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain valmistelua johtanut silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) arvioi, että laki paransi erittäin merkittävästi naapureiden, maanomistajan ja kunnan oikeuksia jo ns. valtauksen yhteydessä ja myös lopullisesta kaivosluvasta päätettäessä. Lisäksi valitusoikeutta laajennettiin Pekkarisen mukaan nykyaikaiselle tasolle.

”Julkisuuteen on syntynyt viime päivinä käsitys, että uusi laki on vanhaa huonompi, että se heikensi paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia uusissa kaivoshankkeissa. Samoin, että ulkomaalaiset kaivosyhtiöt saisivat uuden lain mukaan kaivoslupansa kuin ”apteekin hyllyltä”, vievät malmin korvauksetta ja jättävät jäljet hoitamatta. Ei nyt ihan noinkaan”, nykyisin eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Pekkarinen sanoo sunnuntaina julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa.

”Uusikin laki perustuu valtausmenettelyyn, joka voi antaa vasta oikeuden etsiä malmia malminetsintäluvan nojalla. Senkin saamiseksi hakijayhtiön pitää osoittaa osaamisensa sekä sen, että yhtiöllä on varoja tutkimukseen käytettävissä. Yhtiön pitää myös asettaa vakuus vahinkojen varalle sekä raportoida vuosittain viranomaiselle tutkimusten tulokset. Vanhan lain mukaan vakuuksia ei vaadittu, ei tutkittu hakijayhtiön edellytyksiä eikä vuotuista raportointia”, hän jatkaa.

”Saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia etsintään”

Pekkarisen mukaan valtausmenettely eli se, että yhtiön tekemät tutkimuspanostukset nauttivat etuoikeussuojaa on edelleen vallitseva menettely kaikissa läntisen Euroopan ja läntisen maailman maissa, joissa kaivostoimintaa harjoitetaan. 

”Sillä saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia, jopa satoja miljoonia euroja, etsintään tietämättä johtaako etsintä koskaan varsinaiseen kaivoshankkeeseen”, hän kommentoi.

Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen on Pekkarisen kanssa täysin eri mieltä ja pitää nykyistä kaivoslakia ”varsin poikkeuksellisena” juuri valtausmallin vuoksi.

”Suomen valtiolla ei laissa katsota olevan mitään etuoikeutta Suomessa sijaitseviin kaivannaisesiintymiin, vaan kuka vaan voi tulla ja hyödyntää niitä. Tämä on nykyään suht poikkeuksellinen tapa käsitellä mineraalien tapaisia arvokkaita uusiutumattomia luonnonvaroja. Useimmissa verrokkimaissa valtio omistaa tämän kaltaiset luonnonrikkaudet ja myöntää lupia niiden hyödyntämiseen”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Suomen toimintatavan ”absurdiuden” voi Aaltosen mukaan ymmärtää miettimällä esimerkiksi tilannetta, jossa kuka tahansa voisi mennä Norjaan tai Venäjälle, ilmoittaa vallanneensa sieltä jonkin öljyrikkaan alueen ja aloittaa öljynporauksen omaan laskuunsa ilman, että valtiolla on mitään sanomista asiaan. 

”Siltä varalta, että joku haluaisi yrittää, niin voin kertoa ettei onnistu”, hän toteaa.

Lue lisää: Lakimiehen huomio kaivoslaista: ”Juuri tämä on niin pahasti pielessä - Poliitikon on tietysti mukava paistatella tuloksella”

Mauri Pekkarinen korostaa tiedotteessaan, että kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan sitten erikseen kaivoslupa. Sen saamisen edellytyksiin kuuluu muun muassa lainvoimainen kaava. 

”Kaavamonopolillaan kunta voi käytännössä estää kaivostoiminnan, jos niin katsoo. Uraanin kyseessä ollen, mahdollisuus kieltoon on aukoton.”

”Sisältöön eivät ole kajonneet enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitukset”

Pekkarinen huomauttaa, että kaivostoiminnan edellytyksenä olevista ympäristövelvoitteista ei määrätä kaivoslaissa, vaan ympäristölainsäädännössä, jota toimeenpannaan ympäristöministerin johdolla. 

Hän kommentoi myös lain houkuttavuutta perustaa uusia kaivoksia Suomeen, ja sanoo, ettei ensimmäistäkään kaivosta ole perustettu vuoden 2011 kaivoslain nojalla. 

”Siis ei ensimmäistäkään! Pieniä teknisiä seikkoja lukuun ottamatta sen sisältöön eivät ole kajonneet enempää Kataisen, Stubbin kuin Sipilänkään hallitukset. Mieluusti kuulisinkin, missä vuoden 2011 kaivoslaki on vanhaa huonompi? Yhtä mieluusti olen halukas alaa koskevan ympäristölainsäädännön tarkistamiseen ja pohdintaan muun muassa kaivosverosta.”

Pekkarisen mukaan on harmi etteivät suomalaisyritykset ole vuosikymmeniin olleet juurikaan kiinnostuneita sijoittamaan kaivostoimintaan. 

”Elinkeinoministerinä yritin juosta kokoon valtion omistamaa kaivosyhtiötä. Teollisuussijoituksen toki sain asialle. Yksityisiä sijoittajia en. Tänä päivänä valtio on kuitenkin osaomistaja Terrafamessa ja Outokummun kaivoksessa sekä Keliber Oy:ssä.”

Kaivoslaki on noussut uuteen keskusteluun joulun jälkeen, kun julki tuli australialaisyhtiö Dragon Miningin näkemys toiminnasta Suomessa. Iltalehti kertoi jouluna Dragon Mining -yhtiön ”leveilleen” Hongkongin pörssissä sillä, että se aikoo ”tyhjentää” Valkeakosken kultakaivoksen ennen kuin hankkeesta tehdyt valitukset ehditään käsitellä tuomioistuimissa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on ilmoittanut teettävänsä selvityksen asiasta. Kokoomuslaiset kansanedustajat Pauli Kiuru ja Timo Heinonen ovat tehneet tapauksesta kirjallisen kysymyksen. 

Lue tarkemmin: Nyt puhuu kaivosyhtiö Dragon Mining: ”Valituskikkailu on täysin perusteeton väite”

Lisäksi julkisessa keskustelussa on profiloitunut erityisesti kansanedustaja Ville Niinistö (vihr), joka on vaatinut uutta kaivoslakia. Hän on viikonloppuna joutunut ryöpytykseen, koska ympäristönsuojelulaki uudistettiin vuonna 2014 Niinistön toimiessa ympäristöministerinä. Lain nojalla on luvitettu myös Dragon Miningin Valkeakosken kaivos. Niinistön mukaan ongelma on kuitenkin juuri kaivoslaissa.

”Ympäristönsuojelulakia uudistettaessa 2014 juuri lisättiin viranomaisen oikeutta ja velvollisuutta puuttua ympäristöongelmiin ennalta. Se on kunnossa. Kaivoslaki on kuitenkin kattolaki: se määrittelee mitä sallitaan yleisesti ja siksi se pitää muuttaa. Ympäristönsuojelulaki kun on ”alisteinen laki” sillä voidaan määritellä vain toiminnan ehdot ympäristön kannalta, ongelmatilanteisiin. Jos kaivos ei noudata laillisia velvoitteitaan esim. oikeudessa, on se kaivoslain valvonnan asia. Kaivoslain valvonta ja luvitus ihan retuperällä”, hän tviittasi lauantaina.

Lue myös: 

Uusi sanaharkka kaivoslaista – Ristituleen joutunut Ville Niinistö: ”Ehkä joku ei halua tästä puhua”

Nyt puhuu kaivosyhtiö Dragon Mining: ”Valituskikkailu on täysin perusteeton väite”

Kansanedustaja: Näin kohuttu kaivoslaki syntyi – ”Monella saattoi olla jo vaalit mielessä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Rissanen

Ja Pekkarinen (kesk)myi EU:n AINOAT ja strategiset fosforivarat Norjaan.

"EU:n sisällä fosforia tuotetaan ainoastaan Suomessa. Maamme ainoa toiminnassa oleva kaivos ja tuotantolaitos sijaitsevat Siilinjärvellä. Siellä louhiva Yara Suomi suunnittelee myös fosforikaivoksen avaamista Soklissa.

Suomen tunnetut fosforivarannot ovat GTK:n mukaan keskittyneet lähes kokonaan Savukosken Sokliin, Siilinjärvelle ja Etelä-Pohjanmaalle."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/80298-kriittinen-raaka-aine-jota-ei-voi...

"Viimeisin kaivostoimintaan liittyvä valtion osakkeiden myynti tapahtui 2007, jolloin Matti Vanhasen hallitus myi valtion hallussa olleen Kemira GrowHow´n osakkeet 208 miljoonalla eurolla lannoitealan jätille Yaralle. Kaupan myötä Siilinjärven fosfaattikaivos ja Savukoskella sijaitseva Soklin fosfaattiesiintymä siirtyivät norjalaisyhtiön omistukseen."

Seppo Simonen

Kas kas punavihervasemmisto kaikuu sosialisoinnin elkeet jälleen. On surkuhupaisaa tämä fariseuselaisuus nyt kun kaivokset on antaneet työtä ja toimeentuloa tuhansille perheille.
Maaperässämme on erilaisia metalleja mutta ne on täysin arvottomia ellei niitä kannata louhia siis täysin arvottomia.
Kaivoslakimme vuodelta 2011 on sosialidemokraatti taustakseen presidentti Tarja Halosen allekirjoittama joten se on aikansa laki.
Meillä on kymmenittäin lopetettuja kaivoksia ja todellakin kaivoslaki vaatii päivitystä todellakin jätemalmin käsittelyssä sekä luoda edellen mahdollisuus pohjoisen kultahipujen koneelliseen kaivuun.

Ralf Karlsson

Tarja Halonenko tuon lain sääti? Simosella on taas hyvin valikoiva muisti. Tuo laki säädettiin Vanhasen kakkoshallituksen aikana jolloin Matti itse tietysti oli pääministeri, Pekkarinen elinkeinoministerinä ja Lehtomäki ja Tiilikainen ympäristöministeriössä. Puhut potaskaa ja kuvittelet ettei kukaan viitsi kaivaa Keskustan vanhat munaukset esille.
TEM valmisteli kaivoslain esitystä 2009. Aiempi kaivoslaki oli vuodelta 1965. Esitys tuli eduskuntaan syksyllä 2009. Tukes on vastannut kaivosten turvallisuudesta. Lakimuutosesityksessä Tukes vastaa kaikesta kaivostoiminnan valvonnasta malmienetsinnästä alkaen koko elinkaaren ajan sisältäen luvat ja turvallisuuden valvonnan. Lakiesitykseen sisältyivät ympäristöasiat, maanomistajan oikeudet ja kunnan vaikuttamismahdollisuudet. Valtausoikeudet korvautuisivat valtausluvalla. Valtaajan velvollisuuksista ja oikeuksista säädettäisiin tarkemmin. Kaivoksen perustamiseen tarvittaisiin kaivoslupa. Kaivoslakimuutoksen oli tavoite valmistua viimeistään vuonna 2011.

Mikko Toivonen

Kannattaisi Seppo sinunkin välillä valita uusia ilmauksia. Esimerkiksi jokaisen leimaaminen vihervasemmistolaiseksi joka näkee jonkun kepu asian eri tavalla kuin sinä saattaa olla suoraan loukkaavaa aidoille vihervasemmistolaisille.

Esimerkiksi minä saan lunta tupaan vassareilta, vihreiltä, persuilta jakepuleilta. kokoomuslaisetkaan eivät ole läheskään joka asiassa samaa mieltä kanssani.

Jos esimerkiksi minua haluaa oikein huolellisesti loukata niin ei kannata väittää vassariksi eikä fasistiksi vaan tanan kepulaiseksi

Mikko Toivonen

Mauri onkin YYA ajan lapsi.
Kukaan ei ole sosialisoinut yhteisiä rahojamme enempää kuin kapulaiset.
Punaiset ja virheet ovat taas aina vallassa ollessaan kykyjensä mukaan lahjoittaneet meidän rahamme täysin hyödyttömään kehitysapu käyttöön.
Toisaalta myös kokoomus on lahjoittanut yhteistä perusyhtiöomaisuuttamme purettuna ulkomaille pilahinnalla ja "kavereilleen". Viittaan nyt Kemiran eri pilkkeisiin.

Kaija Tiilikainen

No onhan se täysin Hölmölän hommaa myydä oman maan maaperän rikkaudet ulkomaalaisille. Meille jää loppupeleissä vain raiskattu luonto saasteineen... Työpaikatkaan eivät ole pysyviä ja tuotot menevät ulkomaisille yrityksille ja osa veroista myös.. VAIN SUOMESSA VOIDAAN TEHDÄ TÄLLAISIA HÖLMÖJÄ PÄÄTÖKSIÄ..

Kari Haapakangas

Öljy on niin strateginen raaka-aine, että useimmat valtiot ovat monopolisoineet sen valtion omaisuudeksi. Muu kaivostoiminta puolestaan... no, enemmän kait pitäisi puuttua verosuunnitteluun kuin säätää taas yksi uusi vero kierrettäväksi.

Mauno Vilminko

Voisin ilmoittautua vastaväittelijäksi siittä kumpi kaivoslaki on parempi,
vuoden 1965 vaiko 2011 laki.Pahin "junttura" tehtiin vuoden 1965 lakiin
1 luku 1§ kohdalla,sekä 4§ ja 18§ kohdilla.Pyytäisinkin edustaja Pekkarista
lukemaan vielä vuoden 1965 lain 1 luvun 1§ tarkoin miten oli.

Kun muutin suomeen1976 kaivoksille ulkomailta.Ensimmäinen tehtäväni oli lukea ja opiskella voimassa olevaa suomen kaivoslakia,niin että
juostessakin sen kaiken tärkeimmät kohdat osasin.
Nuo edellä mainitut kohdat ovat juuri niitä kohtia joita me "vanhan liiton" miehet eniten "kaivelee" .Lain 1 luvun 1§ muutos näkyy olevan
se mikä kansalaisia nyt eniten jurnuttaa,koska seurauskset siittä ovat
ilmeisiä,lakia tutkistelemattakin.

Mauno Vilminko Vuori-insinööri.

Mauno Vilminko

Petri Rissanen: Kirjoitit aivan oikein tuosta "lahjoituksesta" Norjalaisille.
Siilinjärven apatiittiesiintymä on Euroopan huomattavin esiintymä.Kaupan
myötä lähti myös Soklin apatiitti norskeille.Hyvä kolleekani oli tutkinut
Soklin esiintymää,mutta totesivat sen kannattamattomaksi ja aivan oikein.
Mutta kun tuli uusi omintaja, Jara Norjasta niin hepäs tekivätkin sittä heti kannattavan.No miten se tapahtui ? Jara nostikin apulantojen hinnan liki 4-kertaiseksi,hupsita vain siittä tulikin kannattavaa,saatikka
Siilinjärven apatiitti,jonka kannattavuus nousi pilviin.Kyllä siinä maan-
viljelivät olivat ihmeissään ja se ihme jatkuu tänäkin päivänä.
Kaiken lisäksi Norjalaisen vaativat että Suomen pitäisi rakentaa rautatie
Sokliin tai ainakin myntää rahoitusta heille noin 200 miljoonaa euroa.
Suomihan saisi työpaikkoja siinä.
Tällaisia kauppamiehiä ne poliitikot olivat silloin.Vastaavia löytyy useita
kohteita mm Kittilä,Pyhäsalmi ja monta muuta.

Mauno Vilminko. Vuori-insinööri