Keskiviikko 23.1.2019

Raju väite Suomen hävittäjähankinnoista: ”Tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa käytäisiin täysimittaista sotaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.12.2018 10:39
  • Kuva: Puolustusvoimat / Ilmavoimat
    Kuva
    Suomi on korvaamassa Hornet-laivueensa uusilla koneilla. Arkistokuvassa Suomen nykyisiä Horneteja.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Uudenmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Antero Eerola jatkaa Suomen suunnitteleman hävittäjähankinnan arvostelua. Hän pitää ”mielenkiintoisena”, että 64 koneen vaatimusta on julkisuudessa perusteltu turvallisuustilanteen muutoksella. 

Esimerkiksi Suomen Hornet-hävittäjien korvaajaehdokkaat kilpailuttavan HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen on sanonut, että turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos puhuu pikemminkin koneiden määrän lisäämisen kuin vähentämisen puolesta.

”Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa”, hän perustelee HX-hankkeen sivuilla.

Lue tarkemmin:Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Myös vuoden 2017 puolustusselonteossa todetaan, että ”Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut”.

”Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää?”

Antero Eerola myöntää, että kun Hornet-hankintoja tehtiin 1990-luvun alussa, turvallisuustilanne oli kiistatta toinen. Hän huomauttaa kuitenkin, että jo tuolloin päädyttiin 64 hävittäjään.

”Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää? Vielä kylmän sodan vuosina Suomi tuli toimeen kahdella hävittäjälaivueella, vaikka Suomi oli kooltaan tiettävästi yhtä suuri kuin nyt”, Eerola kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Kyse ei Eerolan ole siitä, etteivät hävittäjähankintojen arvostelijat tietäisi, mihin perustuu vaatimus 64 koneesta.

”Asiaa seuraavat ymmärtävät, että kenraalit perustelevat määrää niin sanotulla ilmavoimien taistelutavalla. Yksinkertaistettuna: sen mukaan Suomi jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen ilmapuolustusalueeseen, kumpikin pituudeltaan 500 kilometriä. Sotatilanteessa ilmavoimat menisivät taisteluun neljän koneen parvissa, joista kaksi toimisi pohjoisessa ja kaksi etelässä. Lisäksi neljä parvea olisi joko matkalla taisteluun tai sieltä pois. Neljä parvea olisi tankkauksessa ja asetäydennyksessä. Lisäksi ainakin neljäsosa on jatkuvasti huollossa ja siksi maassa. Kun nämä ynnää yhteen, saadaan summaksi 64.”

Eerola moittii tätä ajatusmallia teoreettiseksi.

”Oletus on paitsi teoreettinen, myös tarkoitettu sellaiseen maailmaan, jota ei kukaan järjissään oleva ihminen voi haluta. Se tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa (ja samalla maaperällä) käytäisiin täysimittaista sotaa. Käsillä olisi eurooppalainen suursota, jonka osapuolilla on ydinaseita. Sellaisessa voi tuskin olla voittajia.”

Eerola linjaa, että tulevilla hävittäjillä pitää olla sama tehtävä kuin Horneteilla: että niitä ei ikinä käytetä ns. tositoimissa.

”Samalla on selvä, että Suomi tarvitsee suorituskyvyn oman ilmatilansa ja alueensa koskemattomuuden valvomiseen ja suojaamiseen. Itsenäisellä maalla pitää olla itsenäinen ja uskottava puolustus. Koska Suomi ei ole Natossa eikä menossa sinne, pitää uskottavuutta olla omasta takaa. Puolustuksen on oltava niin vahva, että Suomen valtioalue pysyy kaikkien sitä koskevien sotilaallisten spekulaatioiden ulkopuolella. Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kenraalit saavat tuosta vaan kaiken rahan, jota he pyytävät”, hän kommentoi.

”Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi”

Hävittäjien määrä nousi keskusteluun aikaisemmin tässä kuussa, kun taloustieteen professori Roope Uusitalo kysyi, tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää ja millä perustein. Suomi on korvaamassa nykyisiä Hornet-hävittäjiään 7–10 miljardin euron HX-hankkeella. Ilmavoimien mukaan uusia koneita tarvitaan 64, kuten Hornetejakin on. Samaa mieltä ovat useimmat eduskuntapuolueet, mutta Vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen. 

Lue myös:Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok) linjasi omassa Puheenvuoron blogissaan muutama päivä sitten, että nykyinen 64 hävittäjän määrä on itseasiassa käytännössä kutakuinkin minimi koko maan puolustamiseksi. 

”Järjestelmä perustuu tiettyyn määrään parvia ja siihen, että osa koneista on kaikissa tilanteissa poissa ilmasta. Vain ilmassa olevat koneet kuitenkin lopulta tuovat torjunta- ja iskuvoimaa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi. Tämä osaltaan puoltaisi nykyistä korkeampaakin hävittäjämäärää. On toki totta sekin, että tulevat hävittäjät ovat nykyisiä tehokkaampia, mutta niin ovat myös mahdollisen vihollisenkin koneet. Ja vielä kolmanneksi olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, eli pahimmallakin hetkellä me kannamme itse lopullisen vastuumme maamme turvallisuudesta”, hän perustelee.

Roope Uusitalon esittämä hävittäjien määrän pudottaminen 47 koneeseen tarkoittaisi Heinosen mukaan sitä, että Suomessa luovuttaisiin koko maan puolustamisesta. 

”Toisaalta säästökään ei olisi suoraan suhteessa konemäärän laskuun. Hinta muodostuu toki määrästäkin, mutta myös kokonaisuudesta itse koneiden ympärillä. Tämä osaltaan on myös poistanut spekuloinnit siitä, josko hankkisimmekin esimerkiksi kahta eri hävittäjää. Tehokkuuden näkökulmasta sitä voisi toki perustellakin, mutta ei missään tapauksessa taloudellisuudella.”

Suomen hallitus tekee hävittäjäkoneen valintapäätöksen vuonna 2021 puolustusvoimien esityksen pohjalta. 

Lue lisää aiheesta:

Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa arvostelleelle Li Anderssonille: ”Tässä on se suurin harha”

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Jussi Niinistö: Hävittäjien määrällä ja tyypillä spekulointi turhaa – voi vaarantaa koko prosessin

Puolustusministeri Niinistöltä tylytys VU:ssa: ”Professori tekee itsestään pellen” hävittäjäväitteellä

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Matti Nivala

Antero Eerola ja muu vasemmistoliitto näkyy tekevän hävittäjistä vaaliteemaa. Tämä on arveluttavaa politiikkaa ja ajaa muiden kuin Suomen ja suomalaisten etuja. Toivottavasti SDP ei lähde vasemmistoliiton mukaan, eikä vaadi sen ottamista samaan hallitukseen. Suomalaiset yleensä luottavat ammattilaisten asiantuntemukseen asiassa kuin asiassa. Myös kenraalit ovat oman alansa ammattimiehiä. Heidän vastuullaan on huolehtia maamme turvallisuudesta. Eikö siis luoteta heidän asiantuntemukseen. Niin toimivat vastuuntuntoiset poliittiset päättäjät! Populistit ovat erikseen..

Hannu Mononen

No, onhan tästä se hyöty, että äänestäjät näkevät itse, kuinka räikeän irvokkaasti Vasemmistoliitto haluaa mahdollisina pahoina päivinä Suomelle vaikeuksia, houkuttelee ulkovaltoja ilmatilamme loukkauksiin ja asettuu poikkeusoloissa ilmaiskuja tekevän hyökkääjän puolelle, jotta kansallemme aiheutuisi niistä mahdollisimman raskaat tappiot.

Ei voi olla kenenkään edun mukaista äänestää valtaa käyttämään viidettä kolonnaa toimimaan hyökkääjän puolella meitä vastaan.

Janne Pohjala

Suomi ei edelleenkään tarvitse ilmayliherruushävittäjiä, koska meillä ei ole eikä tule yliherruutta.

Suomi tarvitsee koko maan kattavan ilmatorjuntaohjusjärjestelmän joka voi pudottaa 3000 konetta ja piileskellä metsissä.

Hävittäjiksi riittää 24 käytettyä F-16 hävittäjää jotka ostetaan peruskunnostettuna, hinta alle 500 miljoonaa. F-16 olisi ollut Suomelle oikea kone eikä kallis tukialushävittäjä F-18.

Kun Hornetit poistetaan ostetaan droneja jotka toimivat sekä maataistelukoneina että hävittäjiä. 2030 -luvulla dronet ja ohjukset korvaavat hävittäjät puolustuksessa.
Hävittäjät ovat kuin lentotukialukset, niitä tarvitaan vain muihin maihin hyökkäämiseen.

Ilmatorjuntaohjusten lisäksi maavoimat tarvitsevat kannettavaa ilmatorjuntaa (MANPAD).

On yhtä järjetöntä laittaa miljardit muutamaan hävittäjän jotka ammutaan alas saman tien, se on kuin kahden pansaarilaivan rakentaminen samaan aikaan kun maavoimlla ei ollut tykkejä ja panssarintorjuntaa.

Maanpuolustuksen piti olla maan puolustamista eikä aselajien egon hoitoa tai ulkomailla sotimiseen miljardivehkeiden ostamista samaan aikaan kun maavoimlla ei ole ilmatorjuntaa eikä yhtäkään maataistelukonetta, mutta pilvien viekot lentää USAssa harjoittelemassa hyökkäyssotaa.

Tässä oikeasti tarvitaan eduskunnassa palautus takaisin Suomen puolustamiseen ja järkeviin hankintoihin.

tom brunila

Ilmatorjuntaohjuksilla ei torjuta maajoukkojen tekemää hyökkäystä! Taistelukoneilla sen sijaan voi iskeä sopivia ilmasta maahan ammutavia ohjuksia käyttäen hyökkääjän maajoukkoja vastaan jopa niiden ryhmittelyalueilla kaukana rintamalta!
Ilmatorjuntaohjuspatterit eivät kykene liikkumaan tarpeeksi nopeasti sinne mihin vihollinen iskee. Lentokone siirtyy huomattavasti nopeammin lentäen kuin it-patteri tietä pitkin! Lisäksi it-patteri on haavoittuvainen vihollisen vastaiskuille.
Ilmatorjunnalla ei ole yhdessäkään tapauksessa menestyksekkäästi estetty vihollisen ilmatoimintaa tai häiritty sitä siinä määrin, että se olisi vaikuttanut lopputulokseen!

Jaakko Aalto

Kun kirjoittajan poliittisen kannan tietää, niin hänen mielipiteensäkin tietää ja tietää, että se mielipide ei perustu tietoon. Mutta rajuja väitteitä on helppo esittää, itse asiassa tavattoman paljon helpompaa kuin tietoon ja ymmärrykseen perustuvia.

Kalevi Salonen

Eerolan ajattelussa on paha looginen virhe: ”Oletus [taistelutavasta]on paitsi teoreettinen, myös tarkoitettu sellaiseen maailmaan, jota ei kukaan järjissään oleva ihminen voi haluta. Se tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa (ja samalla maaperällä) käytäisiin täysimittaista sotaa. Käsillä olisi eurooppalainen suursota, jonka osapuolilla on ydinaseita. Sellaisessa voi tuskin olla voittajia.”

Siis Eerolan mukaan vain tunnistuslentoihin kykenevät ilmavoimat voisivat toimia hyökkääjälle pelotteena. Ei ole uskottavaa.

Mikko Toivonen

Kyllä meillä on aina oltava tehokkaat ilmavoimat hillitsemään Itäisen naapurimme mahdollista jonkun hetken uudelleen miehityshalua. Vasemmisto on sitä ilmeisesti alitajuisesti haluamassakin tekemällä puolustuksemme niin heikoksi, että meistä tulee Idälle kertakaikkiaan vastustamaton kohde.
Tarja Halonen hoiti tehokkaimman maapuolustusemme aseen pois vaikka venäläiset jättivät eli maamiinat/jalkaväkimiinat, Li Andersson on jatkuvasti nokkinut puolustusta.

Onneksi me riittävän isänmaalliset kansalaiset tulemme antamaan sen määrän puolustustarvikkeita ja kykyä puolustusvoimillemme mikä katsotaan tarvittavaksi hinnaksi estämään mieleenjuolahdushyökkäyksiä ja harkitsemaan pitkään himottuakin vielä pitkään.
Minä ainakin olen osaltani valmis rahoittamaan nuo hävittäjät ja jopa ne Amiraalien itsetunto korvetit vaikka tiedän että sillä rahalla saataisiin paljon tehokkaampaakin meripuolustusta.
Ilmapuolustuksen suuri rooli on myös nostaa hyökkäyksen hintaa kykenemällä vastaamaan niillä n. 500 km kantaman kovan panoksen risteilyohjuksilla tai vastaavan tapaisella maasta ilmaan ohjusmäärällä.

Pasi Käyhkö

Tuskin sellaista sotaa tuleekaan, että vain Venäjä ja Suomi taistelisivat keskenään. Joten Venäjä joutuisi hajauttamaan joukkojaan suurelle alueelle. Suomelle on tärkeää kuulua länsimaiden ryhmään ja ehkäpä myös Natoon. Eikä Venäjän armeija ole mitenkään vahva eikä varustukseltaan mitään huippuluokkaa..

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #34

Tuota lopulta varsin yksinkertaista päättelyä missä venäjällä on tuhansittain kilometrejä hyvin epävakaisia rajoja "puolustettavana" monissa aikavyöhykkeissä noin 800 ilmaherruushävittäjän voimin ei osata tehdä.
Jos tuo päättely tehtäisiin oikein niin silloin Venäjä ei todellisen konfliktin sattuessa kykenisi tai haluaisi varsin stabiilin Suomen rajan yli hyökkäämiseen käyttää noin 100 hävittäjää maksimillaan. Kuolan niemimaan hävittäjätkin tarvitaan siellä hallinnion suunnitelmia joko toteuttamaan tai puolustamaan.
Sitten voimatasapainoa heikentävät meidän eduksemme sekä kaluston lentotoimivuus ja henkilökunnan koulutus eli osaamistasi huippuyksilöt poisluettuna.
60 hävittäjää on näin reaalielämälle laskettuna erittäin suuri vastavoima venäjälle ja 100 olisi jo vähintäinkin tasapuntit tuolla rajalla. Tasapunttien tai lähes tasapunttien vallitessa venäjä ei aloita miehitysyritystä

Hans Hulvanto

Lenskarit kalliita kapistuksia, joita pidetään hangaarien suojissa eivätkä taistelussa ole kaikki ja alasampumisia myös. Ennen taistelua kasarmien ruokaloihin tasa-arvon nimissä,päästetyt kaksoiskansalaiset ovat panneet sotilaat paskatille. Kannattaisi Ruotsin kanssa hankkia osasto Gripeneheitä yhteisiksi.

Hannu Vallas

HX-hankinta näyttää saavan jatkuvasti puoluepoliittisia kannanottoja, joissa esitetty logiikka ei toimi. Viimeksi vasemmistoliiton edustaja Antero Eerolan arvostelu hävittäjien lukumäärästä kohdistuu siihen, että eri ajankohtana ja erilaisen turvallisuusympäristön tilanteessa hävittäjien lukumäärä olisi sama.

Suomen itsenäinen ja uskottava puolustus on määritelty koko maan kattavaksi. Kun sotiminen on matematiikkaa, kuten nyt on taas kertaalleen osoitettu ilmavoimien hävittäjien minimimäärillä, niin vasemmistoliiton politiikka tähtää siten vain Suomen puolustuksen uskottavuuden vähentämiseen.

Jos maamme puolustuksen palokunnan tehoa oltaisiin vähentämässä vasemmistoliiton näkemyksin, tulisi samassa yhteydessä esittää vastaavalla logiikalla koko muunkin maanpuolustuksemme vähentämistä, jotta ajatukselle olisi jokin kokonaisuus. Nyt on kuitenkin vallalla käsitys, että suurella poliittisella enemmistöllä Suomen puolustuksen strateginen kehittäminen on jo saanut perustan: Laivue 2020 on jo tilattu merivoimille ja koko maanpuolustuksemme tarvitsee minimissään 64 uutta monitoimihävittäjää. Niiden uudella suorituskyvyllä koko Suomea puolustetaan ja maanpuolustuksemme kokonaiskykyä nostetaan uudelle tasolle, jossa sodankäynnin kehittyminen otetaan ennakoidusti huomioon.

HX-hankkeen koneiden suorituskyvyllä on varmasti tarkoitus lisätä myös puolustuksemme JOINT-kykyä, siis sitä, että eri puolustushaarojen yhteinen sodankäyntikyky tehostuu – Suomen uskottavuus kohentuu. Omaa uskottavuutta me edelleen tarvitsemme lisääntyvässä määrin, kun emme näköjään ole kansallemme varsinaiselle liittoutumisella sotilaallista selkänojaa hankkimassa. Kumppanuus on vain kumppanuutta, jonka realisoitumisesta emme mitään varmaa tiedä.

Suomen puolustus on ollut vuosikymmeniä poliittisen spekuloinnin kohteena, etenkin laitavasemmiston taholta, vaikka asiantuntemuksella ja sodan matematiikalla on puolustussuunnitteluun tehty erilaisia esityksiä. 1960-luvulla maamme sotilaallinen kyky todettiin uskottavuuden näkökulmasta surkeaksi. NL:n nootin johdosta maahamme hankittiin pikaisesti MiG-21-laivue Neuvostoliitosta tyhjiötä täyttämään.
Tuolloin 60-luvulla laadittiin puolustuksemme kehittämisestä, ehkäpä hätätilasuunnitelmaksikin luonnehdittava, K-ohjelma, joka sisälsi ehdotuksen kolmen hävittäjälaivueen hankinnasta. Lisäksi listalla oli ilmatorjuntaa ja ohjuksia sekä ilmavalvontaa suurkantamatutkin. Hanke vesittyi poliittisesti.

Meille ei riitä, että me julistamme uskottavaa puolustusta vain itsellemme. Se pitää tunnistaa ja kokea niiden taholla, joilla voi olla kykyä ja mahdollisia aikomuksia sitä testata. Eli, kuten Eerola itsekin lopuksi toteaa, että Suomen valtioalue pysyy sotilaallisten spekulaatioiden ulkopuolella!

Markku Lehto

Eerola:
"Vielä kylmän sodan vuosina Suomi tuli toimeen kahdella hävittäjälaivueella, vaikka Suomi oli kooltaan tiettävästi yhtä suuri kuin nyt”

Niin silloin meillä kylmänsodan aikana oli voimassa YYA -sopimus Neuvostoliiton kanssa. Ohessa lainaus sen 1 artiklasta:

"Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa."

"Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään. "

Eli Suomella oli taustalla mahdollinen Neuvostoliiton sotilaallinen tuki, jota ei kuitenkaan Suomen puolella haluttu niin korostaa.

Toisaalta 50 - 60 -lukujen vaihteessa Neuvostoliitto selkeästi osoitti Suomelle, että sen on laitettava ilmapuolustuksensa kuntoon. Tähän liittyi punatähdillä varustettujen hävittäjien lennot Suomen ilmatilassa ilma Suomen antamaa lupaa. Siinä vaiheessa Suomen ylinkin johto ymmärsi, että Suomen ilmapuolustus on laitettava kuntoon.

Tokihan Suomi oli tuohon aikaan hyvinkin Kremlin talutusnuorassa niin hallitusten ministerien nimityksissä, sisäpoliitiikassa kuin presidentin valinnassakin. Ja jos Suomi ei heti ymmärtänyt Kremlin viestejä, riitti että bilateraalisen kaupan neuvottelut pysäytettiin kuin seinään. Sitten presidentti lähti "lomamatkalle " Neuvostoliittoon ja katso: Kauppaneuvottelut lähtivät taas käyntiin kuin taikaiskusta. Eli ei yksin Neuvostoliiton kyljessä olevaa Suomea tarvinnut sen enempää painostaa, puhumattakaan sotilaallisesta painostamisesta, jotta Suomen poliittinen johto saatiin takaisin Moskovan ruotuun.

Nyt elämme toisenlaisia aikoja.

Vesa Kiljunen

Sinänsä koomista heittää,että naapuri kokee suurempaa uhkaa ja ärsytystä lähialueillaan ja Suomi mukana lisää sitä veljeilemällä amerikkalaisten ja "muitten" uhkien kanssa ja järjestelee sotaharjoituksia. Aika läpinäkyvää perustella naapurin ärsyyntymistä ja perustella kaluston hakintoja.No,niin makaa kun petaa!!

Erkki Vainionpää

Sotilasliitoon kuulumattomana maana Suomen täytyy yksin vastata uskottavasta puolustuskyvystä. Siksi koneiden määrällä on oma merkityksensä. Itse ostaisin ensin 48 kpl Super Horneteja ja 24 kpl F-35 konetta. Sitten optiona 2030-luvun lopulla 40 kpl F-35 konetta lisää. Jos politiikan suhdanteet pääsevät vaikuttamaan asiaan, niin saattavathan päättäjät valita myös Eurofighterin tai Jas Gripenin.

Lauri Viitaja

Vasemmistoliitolta hyvin argumentoitu.
Kannattaa seurata Suomen puolustusvoimien käyttäytymistä ja häipyä paikalta mahdollisimman kaus kun Suomi hyökkää...
Kenraalien ja ylipäällikön kommenti kummastuttaa kansalaisia...

Tapani Niittyaro

Eerola on kommunistien jälkeläinen, onhan Vasuriliitto SKP:n (SKDL) jakojäännös kommunismin varsinaisesti romahtaessa. Heidän kuuluu esiintyä niin, että naapuri (itäinen) saa mahdollisuutensa Suomen kiristämiseen ja he samalla lisää valtaa.

64 on siis minimi ja 100 olisi parempi!

Juri Sivonen

Suomi on niin iso maa, että koko maan puolustamiseksi olisi parempi olla tuplamäärä hävittäjiä eli 128 ennemmin kuin 64 tai vitsiltä kuulostava 47 hävittäjää. Puolustuksen tulee olla uskottava, jolloin saadaan provokaatiot ennalta-ehkäistyä. Sotilaallisella tyhjiöllä on tapana täyttyä.

Tapio Kärkkäinen

Älynväläys entisen SKDL:n edustaja Eerolalta. Jos toisen valtion sotakoneita tunkeutuu vihamielisesti Suomen ilmatilaan, ne halutaan torjua kaikkia keinoja käyttäen. Tämä on ilmasotaa!. Jos äärivasemmisto yrittää heikentää oman maan puolustuskykyä se voitaneen katsoa toiminnaksi mahdollisen vihollisen hyväksi ja se onkin jo vakavampi asia.

Tapio Mäkeläinen

Näitä naapurin kommunistien pikku apureita piisaa. Lenin hyväntahtoiset idiootit.
Viides kolona elää ja voi hyvin.
Tunnen monia kunnollisia vasemmistolaisia mutta näitä maanpuolustahtoa kohtaan hyökkääviä nilkkejä kohtaan ei ole muuta tuunetta kuin häpeä.
Olisi mielenkiintoisra kuulla Eerolalta miten paljon naapurimaa idässä heivaa nk puolustustaan.
Kaksi hyökkäystä naapuriin ja Valko-Venäjä hollilla. Such a nice neighbourg. Öljyä ja kuningasrapuja tuottava ”suurvalta” ?Bkt Tilastossa Etelä-Korean takana. Sija15. Kalifornia yksinään 7.
Jälkimmäinenkin oli töppä kun ravut pääsivät karkuun. As usual. Nyt tuhoavat jäämerta.
Supersoonisia ohjuksia väitetään olevan mutta pelko on pienehkö tuntien venäläisten saranaa monimutkaisemman laitteen toimivuuden.

Hyvää Uutta Vuotta sinne trollien juhliin.

Jorma Hietamäki

Kevään eduskuntavaaleihin on tarjolla ison luokan valintaprobleemeja. Eräs vaikeimmista tullee olemaan linjanveto tuossa hävittäjähankintakysymyksessä. Pelkään vain pahoin, että keskustelussa ei ylletä sille syvyystasolle, mitä asian vaativuus edellyttäisi. Itse näen asiassa seuraavanlaisia näkökulmia, mitkä pitäisi riittävän perusteellisesti käsitellä.
1. Kuten Janne Pohjala otti esiin, maamme puolustuksessa olisi syytä satsata ilma- ja ohjustorjuntaan maasta käsin. Jos oletetussa sotatilanteessa esim. 50 hävittäjäämme tuhotaan, millä sitten puolustaudumme? Miljardien sijoittaminen voisi olla järkevämpää johonkin muuhunkin kuin alas ammuttaviin koneisiin. Nyt pitäisi valtion alkaa kiireellä käyttää hyväkseen maamme digi- ja teknologiaosaamistamme ja tuottaa itse sellaista puolustusmateriaalia, että sitä osaisivat säikkyä niin venäläiset kuin natolaisetkin ;) Rivien välistä lukekoon, ken taitaa, mihin kaikkiin uusiin atominhalkaisutekniikoihin tässä viittaan. Vain uusilla innovaatioilla voimme saavuttaa aidosti uskottavan koskemattomuuden budjettiemme rajoissa.
2. Meidän on myös syytä muistaa, että parasta puolustuspolitiikkaamme on ystävällisten suhteiden ylläpitäminen toisiin valtioihin. Tässä olemme melko hyvin onnistuneet, mutta EU-yhteys on meille ongelmallinen, koska läntinen maailma ei osaa lukea venäläistä ajatuksenjuoksua ja siksi rakentaa jatkuvasti vastakkainasetteluja omalla ymmärtämättömyydellään. Ukrainankin tilanne olisi pitänyt hoitaa aivan toisin kuin mitä tehtiin. Nyt Juncker ei osaa neuvotella edes Brexitistä! Suomalaisina me hyödymme kyllä EU:sta mutta meidän pitäisi osata hyötyä myös Venäjästä. Liittoutuminen USA:n kanssa on ylivoimaisen enemmistömme mielestä vaarallista. Tässä suomalaiset ovat geopoliittisesti viisaita. Itse ihmettelen usalaista retoriikkaa, jossa sikäläiset demokraatitkin pitävät Venäjää "vihollisvaltiona". Kyllä maailmaan tarvittaisiin paljon lisää psykologista tunneälyä.

J.a. Tauriainen

Kyllä minusta Jorma Hietamäki on selvästi Ryssän, ryöstäjän ja valloittajan asialla.
Ryssä nielaiseen palan palalta sieltä mistä haluaa. Koko historian ajan ryssillä on ollut samanlainen toiminta tapa. K A S A K K A VIE KAIKEN, MIKÄ EI KYNSISSÄ KILJU !

Juha-pekka Naukkarinen

Natoon liittyminen olisi ainut oikea ratkaisu,kun se on vielä mahdollista,toinen vaihtoehto olisi oma ydinasepelote,joka olisi varmin turvallisuuden takaaja,se nähtiin Pohjois-Korean tapauksessa,mutta näyttää siltä,että suomalaiset eivät ole kiinnostuneita omasta itsenäisyyden turvaamisesta,vaan perustavat näkemyksensä tunteisiin,se on sääli,koska Nato olisi nimenomaan ennalta ehkäisevä toimi,jos Venäjä hyökkää,niin Suomi on tuhottu,eikä sitä koskaan saada takaisin tai entiselleen,joten luiulisi,että kaikki käytettävissä olevat mahdollisuudet otettaisiin käyttöön,eikö Venäjän arvaamattomuus ole todistettu selvästi?

Tapio Mäkeläinen

Eikös sitä Hietamäen toivomaa ystävällistä läheiseloa ole harrastettu itään ja länteen. Oli oikein YYA sopimuskin. Kävi vaan niin. että sopimuskumppani kupsahti. Seuraajamaa jatkaa samaa imperialistista menoa Mustanmeren tuntumassa.
Katsotaan miten maa makaa kun Ruotsi littyy Natoon?

Ilpo Halonen

Kiinnostuin syksyllä Kanadassa ollessani Amerikan pohjoisosan tutka-asemien North Warning System -puolustusjärjestelmästä. Sitä ollaan uudistamassa kvanttiteknologiaan perustuvilla ratkaisuilla. Tavoitteena on tunnistaa kaikki, myös häiveteknologiaan perustuvat ilma-alukset. Puolustusjärjestelmään kuuluvilla ohjuksilla ne on myös mahdollista tuhota.
En ryhdy kertaamaan edeltävissä kommenteissa jo esitettyjä asioita. Totean vain, että jokin numeraalinen määrä hävittäjiä on pelkkä katseenvangitsija, joka estää ajattelemasta asiaa useammalta kuin yhdeltä kannalta.
Selvää on, että puolustuksen on oltava kokonaisuus jonka osaset sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan. Lopputuloksen on oltava paras mahdollinen.
Ilmasta ilmaan tapahtuva toiminta on yksi osa. Hävittäjät kuuluvat siihen. Ne ovat kuin oopperoiden primadonnat, jotka pyörivät tapahtumien keskellä ja saavat suuren huomion.
Maasta ilmaan tapahtuva toiminta ei ole ehkä yhtä näyttävää kuin hävittäjien esitykset. Mutta rajojen valvontaa ja ilmasotatoimia ajatellen tutkan, ohjusten, it-tykistön ja muun ilmatorjunnan merkitys on oleellinen.
Itse uskon digitaalisen teknologian tuovan suuria muutoksia itseohjautuvien ilma-alusten ja ohjusten kehityksessä. Suurimmat muutokset saattavat tapahtua kuitenkin ilma-alusten havaitsemisessa, jäljittämisessä ja tuhoamisessa. Viittaan USA:n ja Kanadan NWS-puolustusjärjestelmään.
Noilla mailla on suuri tarve vähentää ja poistaa Pohjois-Korean ja myös Venäjän toteuttamien mahdollisten ydiniskujen uhkaa.
Minusta olisi paikallaan ottaa keskustelussa huomioon kaikki näkökohdat, jotka liittyvät puolustustoimien kokonaisuuteen. Kansalaisena ja veronmaksajana haluan varmistaa, että rahat suunnataan oikein.
NATO:on liittyminen on minusta harkinnan arvoinen asia. Olen elämäni aikana äänestänyt vasemmistoa, keskustaa ja RKP:tä. Olen mielipiteineni yksin, enkä minkään puolueen asialla.

Markku Lehto

"Itse uskon digitaalisen teknologian tuovan suuria muutoksia itseohjautuvien ilma-alusten ja ohjusten kehityksessä. Suurimmat muutokset saattavat tapahtua kuitenkin ilma-alusten havaitsemisessa, jäljittämisessä ja tuhoamisessa. Viittaan USA:n ja Kanadan NWS-puolustusjärjestelmään.
Noilla mailla on suuri tarve vähentää ja poistaa Pohjois-Korean ja myös Venäjän toteuttamien mahdollisten ydiniskujen uhkaa.
Minusta olisi paikallaan ottaa keskustelussa huomioon kaikki näkökohdat, jotka liittyvät puolustustoimien kokonaisuuteen. Kansalaisena ja veronmaksajana haluan varmistaa, että rahat suunnataan oikein."

Uskoisitko, että myös Puolustusvoimissa eri alojen ammattilaiset seuraavat sekä tutkivat aseteknologian kehitystä ja uhkakuvien sekä niiden kehityksen suuntia ?