Keskiviikko 17.7.2019

Tiedelehti tylyttää Suomen hanketta: ”Viimeinen naula ydinvoiman arkkuun”

Luotu: 
3.1.2019 08:08
Päivitetty: 
3.1.2019 08:12
  • Kuva: TVO/Hannu Huovila
    Kuva
    Pahasti viivästynyt Olkiluoto 3 rakennusvaiheessa vuonna 2010.
|

Olkiluoto 3:sta on tulossa viimeinen naula suurten ydinvoimaloiden arkkuun. Näin tylysti arvioi suomalaista suurhanketta tiedelehti MIT Technology Review vuoden 2019 ensimmäisessä saksankielisessä numerossaan, Tekniikka&Talous kertoo.

Olkiluoto 3:n piti lehden mukaan aloittaa niin sanottu ydinvoimalarenessanssi, mutta toisin on käymässä. Lehti ennustaa suurten ydinvoimaloiden rakentamisen hiipuvan maailmanlaajuisesti.

Olkiluoto 3:n piti valmistua neljässä vuodessa, mutta rakentaminen on kestänyt 14 vuotta tähän asti. Olkiluoto 3:n hinta-arvio on lehden mukaan nyt yhdeksän miljardia euroa. Hinta-arvio on hinta, jonka laitos maksaa laitostoimittajalleen Arevalle.

Lehden hinta-arvio ei ole siis 5,5 miljardia euroa, jonka Suomen TVO ilmoittaa maksavansa laitoksesta Arevalle. Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa.

Normandiaan Flamanvilleen rakennettavan epr:n hinta on 10,9 miljardia euroa alun perin kaavaillun 3,3 miljardin sijaan.

Tänä vuonna pitäisi Britanniassa käynnistyä kahden epr-reaktorin rakentaminen Hinkley Pointissa. Niiden hinta-arvio on 23,2 miljardia euroa, jos ne valmistuvat aikataulunsa mukaisesti vuoteen 2025.

MIT Technoloy Reviewin jutussa haastatellun ydinvoimalatekniikan asiantuntijan Thomas Walter Trommin mukaan Olkiluodon kalleus ja rakentamisen ongelmat liittyvät reaktorin sydänsieppariin.

Sydänsiepparin pitäisi varmistaa, että mahdollisessa vakavassa häiriötilanteessa reaktori ei vaaranna ympäristöään. Trommin mukaan sieppari ei pysty varmistamaan turvallisuutta kovin pitkää aikaa. Olkiluodossa on ollut ongelmia saada sydänsiepparin betonin laatu kuntoon.

Tromm työskentelee Karlsruhen teknologiainstituutissa ydinvoimala-asiantuntijana.

Lehden mukaan on kyseenalaista, tuleeko Olkiluoto 3 tuottamaan sähköä koskaan kannattavasti. Viivästyminen ja kulujen kasvu nostavat sähkön hinnan kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta, jos voimala on käytössä 60 vuotta. Se vastaa merituulivoiman hintatasoa.

Trommin mukaan suurien ydinvoimaloiden ongelmaksi tulee sekin, etteivät ne sovi enää energiajärjestelmiin, joissa kasvatetaan hajautettua tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa. Suuren mittakaavan perusvoimaa ei tarvita, hän väittää.

MIT Technology Reviewin mukaan jopa Kiina on luopumassa suurista ydinvoimaloista. Kiinassa on rakenteilla useita reaktoreita ja sillä on suuret tavoitteet kasvattaa myös ydinsähkön tuotantoa, mutta Kiinassa ei ole aloitettu uusien rakentamista vuoden 2016 jälkeen.

MIT Technology Review ei mainitse jutussaan Suomen Fennovoiman hanketta lainkaan, eikä se käsittele pieniä ydinreaktoreita.

Lue lisää aiheesta:

Areva-Siemens päivitti aikataulun – TVO: OL3 myöhästyy 10 vuotta

TVO saamassa jättikorvauksen Olkiluoto 3:n viivästymisestä: ”Kattava sovintosopimus on tervetullut”

TE: Tuleeko Fennovoimasta uusi Olkiluoto 3? Aikataulu pettää jo

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

Jo kymmenen vuotta (ja ylikin) sitten teollisuus oli vailla olkiluoto kolmosen lisäksi kahta samantehoista (1600 MW) ydinvoimalaa, joista kukin siis tuottaa vuodessa energiaa 13 TWh. No yhtään lisäydinvoimaa ei ole tullut, ja aurinko nousee edelleen. Mihin nämä arviosi energiantarpeesta (kokoluokka) siis perustuvat?

Markku Lehto

Juuri tällä hetkellä, kun pakkanen paukkuu ja eikä kovin tuule, Suomen sähkön kulutus on 13 244 MW. Sähköä tuodaan ( netto ) nyt Suomeen 3 461 MW teholla, joka vastaa reilua kahta OL3 -voimalan tehoa. Tästä noin puolet tulee Venäjältä ja toinen puoli Ruotsista.

Suomen tuulivoiman 1 800 MW nimellistehosta saadaan irti tällä hetkellä 567 MW.

Lähteet:
https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra... , 3.1.2019 klo 12:20

https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransjen/tall-og-data-fra-kra... , 3.1.2019 klo 12:20

Suomen tuulishähkön tuotantoon mm. äskeisen Aapeli-myrskyn aikana voi tutusta oheisen linkin kautta:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tu...

Päivämääriksi ylläoltvaan sivustoon voi laittaa vaikkapa 1.1.2019 - 4.1.2019

Tuosta huomaa ( musta käppyrä ), että tuulivoiman tuotantoa ei voitu reippaasta tuulesta huolimatta hyödyntää 100 %:sti, vaan tuotannon tehoa piti rajoittaa maksimaalisesta nimellistehosta 1 800 MW:sta n. 1 400 MW:iin. Tämä johtuu siitä, että tuulimyllyt eivät kestä yli mylly tyypistä riippuen 20 - 25 m/s tuulen nopeuksia ja ne pitää pysäyttää kun tuulen nopeus ylittää sallitun maksimin.

Jarkko Mynttinen
Vastaus kommenttiin #6

Eli ymmärtääkseni tuossa on kyse hetkellisestä huipputehoista, ei energian kokonaismäärästä? Toki tuo huipputehon tarvekin on varmaan tärkeä tietyissä kriittisissä tilanteissa , mutta energia (+ympäristö-, ilmasto- jne..) -politiikan kokonaisuuden kannalta hetkellistä huipputehoa ("sulakkeen kokoa") vieläkin merkityksellisempää lienee kuitenkin energian kokonaistarve esim. vuodessa vuodessa(TWh) kun mietitään ydinvoiman lisärakentamisen tarvetta? Lisäenergian tarpeen kasvulla, energian omavaraisuudella ja energian alemmalla yksikköhinnalla, jne... näitä ydinvoiman lisätarpeita on perusteltukin, ei huipputehon tarpeella säätövoimaksi. Siksi kysyinkin, mistä ja miten se lisäenergian tarve ydinvoimalla tuotettuna on laskettu, kun on arvioitu energiatarpeen kolminkertaistuvan 10 vuodessa, mutta näin ei kuitenkaan lähimainkaan ole toteutunut. Energiaomavaraisuuskaan ei saane olla mikään itsetarkoitus, jolla voi perustella lähes mitä ja minkä suuruista energianlisätarvetta tahansa, vaikka kuinka ja strategisesti tärkeää olisikin?

Ji Ris

Sähkön tuotantoa ei voi yksinomaan arvioida töpselin suunnasta. Olkiluoto 3:lla on erityisen huonot lähtökohdat toimia sen jälkeen, kun nappia painetaan. Se on prototyyppi, jonka rakentaminen on heikkoa laatua.

Kun Kiina-ilmiö tapahtuu, reaktorin sydänsieppari on murenevaa betonia, siis lahobetonia eli Siporexia.

Suurimman ongelman luo koko laitoksen tietojärjestelmä, joka on luokkaa Minitel. Oletettavasti järjestelmä on yhdistetty Internetiin ja laitteissa on USB-väyliä.

Se mitä nyt tarvitaan, on viranomaisten julkaisemia ydinlaskeumakarttoja, jotta vallitsevien tuulten alapuoliset ihmiset voivat varautua myymään talonsa (tomppeleille), varaaman matkalippuja ulkomaille ja hyvästelemään kotiseutunsa niin kuin silloin ennen.

Joulukuusikauppiaat saavat lisäbisnestä myymällä pari kuusenvarpua ja Yves Saint Laurentin sadeviitta 5,5 miljoonalle ihmiselle, kuten armeijassa laskeumatapauksessa opetettiin.

Tässä ensimmäinen julkinen ydinlaskeumakartta nimeltään "Missä olet silloin, kun presidentti painaa nappia?":

- https://kritiikkiblogi.wordpress.com/risku-concepts/3674-2/

Ainut hyvä puoli tilanteessa on se, että ranskalaiset pornoautot, siis Renaultit, saadaan pois vapailta markkinoilta.

Muuten töpselisähkö on hyvää.

Mikko Toivonen

Kannattaa ihan aluksi rehellisesti ja ilman tarkoituspolilitikointia analysoida mikä aiheutti OL 3 hannkkeen näinkin pitkän viiveen. On aloitettava Ihan Matti Vanhasen ydinponnesta millä yritettiin tappaa ydinvoima Suomesta ja pitkäksi aikaa, riittävän pitkäksi jotta sekä rakennus, että valvontakulttuuri ja osaaminen ehti kadota. Tilaajan ahneus hankkia suurin mahdollinen laitos kerrankin saadulla luvalla ja päälle vielä muuten erittäin tunnettujen ja luotettavien toimijoiden, Areva-Siemens, prototyyppi.
Nyt samaa valvontaosaamattomuutta ja projektiosaamattomuutta yritetään jatkaa perinteenä Fennovoiman kanssa.

Maamme kuitenkin tarvitsee aivan vuorenvarmasti vähintäin noin 5 GW ydinvoimaa lisää sen lisäksi että OL3 ja Fennovoima saadaan linjaan.
Tämän uuden polven ydinvoiman pitäisi olla ja onkin taajamakelpoista ja moduulityyppistä voimaa jota voidaan sarjana tuottaa ja nopeasti moduulina hajasijoitetusti pystyttää. Rautalangasta selvitettynä; kyetään tuomaan tehtaassa valmiiksi viimeisteltynä ja kuljettaa toimintapaikalleen etukäteen sinne rakennettuun kaukolämpö tai sähköinfraan kytkettäväksi. Kuljettaa siisjoko lähestulkoon normaalinupin vetämänä tai tarvittaessa painavana erikoiskuljetuksena.

Meille kyllä mahtuisivat normaalikokoiset suuret linjatuotetut 1.2-1.4 GW reaktoritkin Loviisan uusiksi korvausreaktoreiuksi ja mahdollisestu OL4 hankkeena, joka torpattiin piiloon kun OL3 alkoi osoittaa viiveen merkkejä.
Myös STUK on joko korvattava tai ohjelmoitava täysin uusiksi. Muuten se ei pysy uusiutuvan ydinvoimaan vaatimuksissa mukana vaan jatkaa eräänlaisena tsaristisena esteenä, hidasteena ja hinnan nostajana

Markku Lehto

"On aloitettava Ihan Matti Vanhasen ydinponnesta millä yritettiin tappaa ydinvoima Suomesta ja pitkäksi aikaa, riittävän pitkäksi jotta sekä rakennus, että valvontakulttuuri ja osaaminen ehti kadota. "

Matti Vanhasen ( kesk ) II -hallituksen aikana , vuonna 2010, eduskunnassa runnottiin lävitse silloisen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ( kesk ) rakentama ja silloisen työministeri Tarja Cronbergin ( vih ) tukema Tuulimyllut tukiaiset I -laki ( tuulisähkön syöttötariffi ) . Sillä valtio takasi tuulisähköfirmoille 83,5 €/MWh tuoton. Tuo laki tulee maksamaan julkiselle sektorille lain voimassaoloajalta , 12 vuotta , sähkön markkinahinnasta riippuen 3 500 milj. - 4 000 milj. euroa.

No , viimevuonna sitten Sipilän ( kesk ) hallituksen TEM ministerit Lintilä ( kesk ) ja Tiilikainen ( kesk ) rakensivat uuden Tuulimyllytukiaiset II:n ( teknologianeutraali uusiutuvan energian preemiojärjestelmä ).

ks. esim. https://www.energiavirasto.fi/preemiojarjestelma

Tämän tukiautomaatin hinnaksi julkiselle sektorille on arvioitu varovaisesti 12 vuoden jaksolle olevan "vain" 1 000 miljoonaa euroa. Viimevuoden puolella sitten eduskunta hyväksyi tämän lain läpihuutojuttuna. Ja samaan aikaan meillä tuskaillaan kun rahat eivät riitä liikenneinfran, SoTe:n , koulutuksen ja turvallisuuden edes välttämättömän tason ylläpitämiseen.

Todettakoon vielä, että 1/3 Suomessa toimivista tuulisähköfirmoista on ulkomaalaisomisteisia. Että ulkomaille menee osa suomalaisten kustantamista tuulimyllytukiaisista.

Risto Salonen

Sattumapääministeri Matti Vanhanen on ollut kallis mies Suomen energiataloudelle: ensin esti ydinvoimaloitten jatkorakentamisen aikana, jolloin oli vielä osaavia myyjiä enemmän ja toiseksi päsmäröi ja pekkaroi sekä risu- että tuulisavotat.
Töpeksihän pääministeri eläkejärjestelmän uudistamisen töksähdyksellään lapin hangilta.

Markku Lehto

Saksan sähkön tuotantoon voi tutustua oheisen Fraunhofer ISE -instituutin linkin kautta.
https://www.energy-charts.de/power.htm?source=all-sources&year=2018

Saksassa vuonna 2018 sähköstä tuotettiin 24,1 % ruskohiilellä ja 13,9 % tuotettiin kivihiilellä.
https://www.energy-charts.de/energy_pie.htm?year=2018

Kivihiili näyttää Fraunhofer ISE:n tiedostojen mukaan muodostavan tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon vaatiman säätövoiman. Säätövoimaa tarvitaan tasaamaan kulutustarpeen ja tuotannon vaihteluista johtuvaa sähköntuotannon epätasapainoa. Tuuli- ja aurinkosähköhän eivat noudata kulutustarpeita, vaan ovat täysin riippuvaisia sääolosuhteista.

Todettakoon, että vuonna 2017 Suomessa 80 % sähköstä tuotettiin hiilidioksidineutraalistai ( Energiateollisuus ry )
Lähde: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/tilastot/sahkotilastot , ks. sivu 12/29.

Em. lähteestä ilmenee myös se, että Suomessa sähkön tuotantoon käytettiin vain 9,2 % sähköstä. Ruskohiiltä ei Suomessa käytetä.

Mikko Toivonen

Ja jopa siinä tapauksessa, että meillä olisi tuo täällä hetkellä akuutisti puuttuva ydinvoima eli karkeasti 3.5 GW olemassa ja myös sähköautojen tarvitsema minimillään 1 lisä Fennovoiman kokoinen laitos niin emme mitenkään kykenisi niitä latauspaikkoja järjestämään kaupunkien katuparkkeihin joissa valtaosa autokannastamme on parkkeerattuna.

Hyvin toimivan teollisen hyvinvointivaltion edellytys on, että sillä on omaa stabiilia ja edullista energiaa enemmän kuin sen hetken yhteiskunta ja teollisuus tarvitsee. Se kun takaa koko ajan tapahtuvaa energiaintensiivisen teollisuuden ja palveluiden uusia investointeja.
Me olemme jo pitkään olleet hyvin onnettomassa, lähes kehitysmaatason tilassa missä oma energiantuotantomme on vain noin 75% akuutista käytöstä.
Johtajamme ovat valinneet ostaa sähkön kansainvälisisltä markkinoilta sen Suomessa tuottamisen sijaan. Sinne lirahtaa koko ajan melkoinen määrä vientitulojammekin.
Hölmöläisen hommaa sanoisin.
Ja kaikki siksi että jokunen metsäjussi saisi lisää rajaa metsänsä ja suonsa polttamisesta

Tapio Mäkeläinen

Olin 2005 pari maailmanluokassa merkittävän laitetoimittajan vientijohtajan kanssa päivällisellä. Kysyin saitteko jotain OL3 ekassa tarjouskilpailussa:
Ei onneksi, kuului vastaus.
Oli karsea virhe lähteä ranskalaisten kelkkaan.
Toivonen mainitsi tuosta ydinosaamisen hiipumisesta. Sen huomasin omassa 11v sitten työpaikassani kun alan tarkastusinssi sanoi että kun hän ja Manu lähtee ei yhtään sertifioitua kaveria Suomessa..
Mutta Loviisat ja OL 1-2 on loistavia.
Vanhasen munausta vastaavaa on ollut vihreiden anaalioppositio jätteenpolttoa vastaan. Ruotsissa 33 ja meillä 8 laitosta. Sakki heivaa mehupilleistä ja muovikasseista jotteivät joudu Hawaijin jätepyörteeseen... kaikki saa siis äänestää.

Mikko Toivonen

Jos minulta kysyisit niin olen pitkään ajellut ranskalaisella autolla jonka vaihtaisin ainoastaan aitoon vanhaan V-8 jenkkiin.
Ranskalaisten teollisuustuotteet ovat muutenkin hyvin tunnetttuja ja luotettuja maailmalla.
Se mitä en ostaisi on OL3 tapauksessa täysin puhtaan prototyypin vaan olisin ostanut sen sijasta esimerkiksi Korea Hydron 1.4 GW sarjatuotantovoimalan tai muun tunnetusti valmiiksi kehitetyn voimalan kuten AP 100 malliin perustuvat voimalat tai VVER tyyppiset voimalat. Myös Arevan vanhat voimalatyypit ennen tätä 1.8 GW EPR voimalaa protona. Katson ettei meillä ole varaa ostaa niin kalliita protoja vaan se on jätettävä suuremmille kansoille.
Ymmärrän kuitenkin asetelmana TVO halua hankkia kerrankin saadulla luvalla maksimaalinen määrä tehoja
Luvan saanti meillä olisikin pitänyt olla helpompaa ja suoraan hallituksen päätösvallassa.