Keskiviikko 22.5.2019

Vuosi 2018 oli taas huippulämmin – Lämpimimmät vuodet kasautuvat 2010-luvulle

Luotu: 
3.1.2019 09:53
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin.
|

Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon, kertoo Ilmatieteen laitos.

Viime vuosi oli 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10—15 vuodessa.

”Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015”, tiedotteessa kerrotaan.

”Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Kesä oli paitsi hyvin lämmin myös kuiva. Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi.

Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta.

Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011, tiedotteessa kerrotaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Jääskeläinen

Missä on nyt se Suomen ilmastolämpökatastrofi? Vähäsateisuus toki vähensi satoja, mutta esimerkiksi vehnästä on kerrankin saatu Suomessa laadukasta viljaa, proteiinipitoisuuden poikkeuksellisen korkeita, jopa yli 15%.
Uutisesta on jäänyt mainitsematta sekin, että talvikylmällä ihmisiä kuolee paljon enemmän kuin kesällä. Jos ei ole kylmää, kuolleisuuskaan ei niin kohoa.

Mikko Toivonen

Kyllä lämpöjä, sateita, kylmiä ja kuivia toistuu sekä lyhyissä että pitkissä jaksoissa. Tutkijoidenkin vaan olisi oltava rehellisiä, eikä poimia erilleen heidän ideologiaansa tukevia tekijöitä ja laskemaan niiden pohjalta vääriä kokonaisuuksia ja ennusteita
On selvää, että ihmisen toimillakin on osuutensa. Kukaan ei edes lähellekään kuitenkaan tiedä kuinka suuri se on luonnon omaan toimintaan verrattuna.
Siksi ihmisen pitäisi keskittyä ilmiselvään omaan vaikutukseensa ja parantaa sitä suuren mittakaavan toteuttamiskelpoisilla toimilla joista suurimmat ja vaikuttavimmata tämän hetken teknologian kanssa ovat ydinvoiman lisääminen teollisuus ja suursaastuttaja maissa sekä liikennepolttoaineen muuntaminen nopeassa aikataulussa metaanikaasuille maa-ja meriliikenteen osalta ja lakata hyödytön hymistely takuutoivottoman autojen sähköistämisen kanssa. Myös tuulivoima pitäisi alkaa purkamaan siksi että se aiheuttaa huomattavaa vahinkoa sen vuoksi pakosta rakennettavan stabiilin voiman taloudelle ja toimintahyötysuhteelle.

Voimme myö alkaa hoitamaan metsiämme paremmin ja pikkuhiljaa vähentämään pahiten ilmastoa rasittavan lihan ja meijerituotteiden tuotantoa ja korvata sitä vaihtoehdoilla, joita on

Timo-Pekka Mustakallio

Samaan aikaan auringon aktiivisuus laskee, ja yläilmakehä on hyvin kylmä enteillen kylmää kautta, jopa "mini-jääkautta". Kuinkahan AGW-uskovaiset sen sitten selittäisivät, kun heidän varmat ennusteensa menevät pieleen? Noh, "ilmastomuutos"-tiede on monellakin tavalla kyseenalaista (vaikkapa ennusteiden dramatisointi, toisinajattelijoita vastaan käyty ankara parjauskampanja), eli sen kaatuminen Pinocchio- nenälleen tuottaisi suurta iloa ja naurua. Sääli vaan niitä triljoonia jotka on jo tuhlattu tuohon AGW-hömppään, kun niille olisi ollut hyödyllisempääkin käyttöä.