Perjantai 18.1.2019

Näin Juhana Vartiainen ratkaisisi Suomea vaivaavan ongelman: ”Matalapalkkatyön verotus alas tai pois”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.1.2019 11:59
  • Kuva: Jenni Gästgivar
    Kuva
    Juhana Vartiainen sanoo, että sosiaaliturvalla parannettu matalapalkkatyö on lähes aina kaikille osapuolille parempi vaihtoehto, kuin ettei olla työssä ollenkaan ja eletään kokonaan tulonsiirroilla.
|

Kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen (kok) puuttuisi matalapalkkatyön verotukseen ja sosiaaliturvaan korjatakseen talousahdingossa elävien suomalaisten tilannetta. Vartiaisen mukaan sosiaaliturvan taso voi olla korkeampi, jos se velvoittaa työmarkkinoille.

”1) matalapalkkatyön verotus alas/pois, 2) mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva, 3) jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita, 4) kilpailun avulla hintoja alas”, hän luettelee Twitterissä.

Vartiainen sanoo, että sosiaaliturvalla (esimerkiksi asumistuella) parannettu matalapalkkatyö on lähes aina kaikille osapuolille parempi vaihtoehto, kuin ettei olla työssä ollenkaan ja eletään kokonaan tulonsiirroilla. 

”Millään taikasauvalla me emme voi ihmisten tuottavuutta (markkinapalkkaa) nostaa. Heikosti koulutetun ihmisen vaihtoehdot ovat yleensä matalapalkkatyö tai työttömyys. Ei kenelläkään ole mitään ”vimmaa saada matalapalkkaisia”. Mutta palkoissa on jakauman alapääkin, ja on parempi ,että ollaan matalapalkkatyössä kuin työttömänä ja syrjäytyneenä.”

Vartiaisen kommentit ovat reaktio Helsingin Sanomien uutiseen vähävaraisuudesta. Lehti kysyi lukijoiltaan, miten vähävaraisuus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Vastauksia tuli yli neljätuhatta. Vastauksista kuvastui itsetuhoisuutta, epätoivoa ja vihaa sekä yhteiskuntaa että päättäjiä kohtaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen vertaa HS:n niukkuuskyselyn tuloksia vastaaviin onnellisuutta mittaaviin kansainvälisiin tutkimuksiin. 


”Näyttää siltä, että Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin”, hän kommentoi lehdelle.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rissanen

Jordan Petersen esitti kysymyksen kuinka toimia heikkolahjaisten kanssa. Veronmaksuveltoitteen poistaminen pienistä tuloista tasaa heikkolahjaisen menestymistä yhteiskunnassa. Kaikki eivät voi olla huippu kirurgeja tai insinöörejä.

Kauko Aalto

Olisiko perustettava heikkolahjaisten insinöörilinja, jossa opiskellaan heikkolahjaisille suunnitellulla matematiikalla. Ajatus ei ole uusi, onhan meillä satoja heikkolahjaisille tarkoitettuja virkoja esim. kulttuuritulkit. Toinen mahdollisuus olisi antaa kaikille oikeus saada vastikkeeton toimeentulo, joka kattaa kaikki elämän alueet. Suomen sosiaaliturva olisi päivitettävä koskemaan koko universumin biomassaa, mukaan lukien myös suomalaiset, jotka ovat sen työllään luoneet.

Reima Hunaja-Aro

Pertti, raksa-apulainen ja lääkäri eivät voi saada samaa palkaa, vaikka kuika toivoisit.
Maailma vain on sellainen. Tässä maassa tarvitaan kumpaakin, sille ei voi mitään.
Tarvitaan paljon väkeä alemman palkan töihin, koska yhteiskunta ei muuten pyöri.
Se ei tarkoita mitään orjatyöluokkaa, vaan tosiasiaa, mikä on pakko tunnustaa.
On vain huolehdittava siitä, että kohtuullinen toimeentulo saavutetaan työnteolla. Palkan on oltava siis riittävä normaaliin elämiseen alemmillakin palkkatasoilla. Vartiaisen ehdotus on hyvä tai ainakin oikean suuntainen, mutta on oltava tarkka, ettei hän ehdota pian ylemmän verotason alentamista alempiin verratuna. Olen huolestunut tasaverojen yleistymisestä varsinkin alv kaltaisten myötä. Progressio on oltava ja säilytettävä tasaamassa tuloeroja, eikä sitä saa enää yhtään vähentää, mieluimmin vähän kasvattaa. Suurituloisilla on usein mahdollisuus saada etua pääomatulo- ja sinkoverojen rajatummasta veroprosenttitasosta. Näiden tason tulee kuitenkin pysyäkin alempina, koska erillaisten investointien osuus palvelee koko yhteiskunnan etua.

Lotta Lehmusvaara

Minua kiinnosti jutussa yksinhuoltajien tilanne, heiltähän on viety vuosien varrella monia tukia. Eduskunnan naisten pitäisi herätä vaatimaan niitä takaisin. Toinen kiinnostava asia on se että huolimatta kaikista tutkimuksista ja Suomen saamista nuhteista vähimmäisturvan tason nostaminen ei näytä kaikkia kansanedustajia kiinnostavan. Ja kolmas kiinnostava asia on se että vaikka äänestäjät pitävät nuorten syrjäytymistä vaalien ykköstavoitteena ei asialle tehdä riittävästi,mikä on lyhytnäköistä. Nostan hattua jutussa esiintyvälle yksinhuoltajaäidille, hänen pojilleen ja jutun kirjoittaneelle toimittajalle.

Reima Hunaja-Aro

"Eihän pienipalkkaisimmat nytkään maksa palkastaan veroa juuri lainkaan. Poistamalla juuri lainkaan veron määrä, ei vähävaraisia auta tosiasiassa minkään vertaa."
Kyllä maksaa. Sitä sanotaan piiloveroksi, kun maksat jokaisesta ostoksesta arvonlisäveroa 24% ja elintarvikkeista 14%. Tämä on tasaveroa, jota jopa vasemmisto suosii, -käsittämätöntä. Tasaveroja ovat kunnallisvero ja sen lisäksi makeis- alkoholi- tupakka-polttoaine-auto-( jne.) verot. Progressio koskee vain valtionveroa ja sitä välttämättä kaikki pienituloiset eivät maksa.
Toimeentulo on oltava kohtuullinen työstä, mutta sille ei voi mitään, että kulutustottumukset ovat erillaisia. Eikä se aina ole paikkakunnasta kiinni. Kaupungeissa ei välttämättä tarvi autoa, mutta ainakin pk-seudulla monet palvelut on kalliimpia.

Reima Hunaja-Aro

Käsittääkseni verovähennys tulisi perusvähennysosan lisäämisestä. Sitä on nyt jonkinverran nostettu tälle vuodelle ja se esim. vähentää kunnallisveroa suoraan kun verotettava määrä vähenee. Kunnat sitten nostaa veroprosenttia korvatakseen vajeen.

Mikko Järvinen

Matalapalkkatyön verotus on jo todella alhaista. Matalapalkkatyön verotuksen laskeminen tuskin auttaisi asiaa. Täytyy muistaa että asumistuki ei voi koskaan kattaa asumismenoja kokonaan. Asumistuki ja osa tuloista sataa suoraan vuokranantajan pussiin
.
Tilastoista poimittua
Pienituloiset velkaantuvat ennätysvauhtia koska heillä rahat ei riitä enää elämiseen ja nälänhätä uhkaa. Leipäjonot ovatkin syystä pidempiä kuin koskaan. Syntyvyyskin on jo nälkävuosien tasolla. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä on kasvanut ennätysvauhtia jo kahtena vuonna peräkkäin. Itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut ennätysvauhtia jo kahtena vuonna peräkkäin. Asunnottomien määrästä ei ole edes enään saatavilla luotettavaa tietoa. Kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten levenee. Täysin tulottomia nuoria on jo yli 100 000 määrä on tuplaantunut alle kymmenessä vuodessa... Tässä on vasta jäävuoren huippu koko totuudesta.

Mikko Järvinen

Tilastoista poimittua
Pelkällä sosiaaliturvalla töitä tekee jo yli 500 000 henkilöä vuositasolla.
Toimeentulotukea maksetaan yli 400 000 henkilölle.
Työttömyyskorvausta maksetaan yli 320 000 henkilölle.
Työttömiä on hallituksen mukaan 168 000 ?

Hallitus kertoo luoneensa 100 000 – 120 000 uutta työpaikkaa.
Uusia työpaikkoja on oikeasti syntynyt vain puolet Sipilän hallituksen kehumasta määrästä siis niitä kokopäiväisiä työpaikkoja, joista saadulla palkalla elää.
Palkkatyö vähenee ja yhä suurempi osa toimeentulosta kustannetaan sosiaaliturvalla.
2015 / Q3 -2018 / Q3 työllisyyden lisäys työsuhteen tyypin mukaan
Jatkuva kokoaikatyö 46%
Jatkuva osa-aikatyö 16%
Määräaikainen kokoaikatyö 22%
Määräaikainen osa-aikatyö 16%

On syytä olla todella huolissaan kehityksen suunnasta.

Mikko Järvinen

Keneltä otetaan ja kenelle annetaan, ohessa tilastotietoa päätelkää itse.

Tilastoista poimittua

Kalevi Sorsan hallitus aloitti talousarvion teon vuonna 1984.

Sorsa IV hallitus 6.5.1983- 30.4.1987 SDP
1987 bkt asukasta kohden oli alle 15 000 €, samaan aikaan
valtion velka 9,539 mrd.
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 26 720 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 167 950 €.

Holkeri Kokoomus + 65. Aho Keskusta 30.4.1987 - 13.4.1995
1996 bkt asukasta kohden oli noin 26 000 €, samaan aikaan
valtion velka 52,988 mrd €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 16 490 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 184 440 €

Lipponen SDP 13.4.1995 – 17.4.2003
2004 bkt asukasta kohden oli noin 38 000 €, samaan aikaan
valtion velka 61,676 mrd €.
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 31 650 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 411 410 €

Vanhanen+Jäätteenmäki+Kivimäki Keskusta 24.6.2003-22.6.2011
2012 bkt asukasta kohden oli 47 416 €, samaan aikaan
valtion velka 92,658 mrd €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 23 840 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 483 300 €

Katainen+ Stubb Kokoomus 22. 6.2011 – 24.-29.5.2015
2016 bkt asukasta kohden oli 43 433 €, samaan aikaan
valtion velka 102.352 mrd €
Pienimmän kymmenesosan velat ylittivät varat
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 966 800 €.

Sipilä Keskusta 29. 5 2015 - nyt
Nyt bkt asukasta kohden noin 46 000 €
valtion velka nyt 107.240 mrd €
Pienimmän kymmenesosan velkaantuminen yltyy
Suurimman kymmenesosan varallisuus on keskimäärin 1 ### ### €

Kuinka pitkään vielä tällaisen kehityksen annetaan jatkua ?

Mikko Järvinen

Afrikassa ihminen voi olla täysin omavarainen ja elää pelkästään luonnosta. Ilmasto on suotuisa myös asumiseen. Suomessa ihmisen on paljon vaikeampi elää luonnosta ja asua pitkän talven vuoksi . Suomessa tarvitaan rahaa ja paljon jotta eläminen on ylipäätään mahdollista. Suomen kaltaisessa maassa tarvitaan tulonsiirtoja ja hyvinvointivaltio järjestelmä. Hyvinvointivaltio järjestelmän tuhoaminen on suoraan verrattavissa kansanmurhaan .

Jaakko Karki

Avoimien rajojen politiikka yhdessä entitlement-politiikan kanssa tulee tuhoamaan Suomen hyvinvointivaltio järjestelmän ennen pitkää aivan varmasti. Suomessa asuu vain 0.073% maailman asukkaista ja näin pienillä hartioilla ei koko maailman hyvinvointia voi ylläpitää, ei bvaikka kuinka halua olisi.

Kalervo Niementaus

Kun jatkuvasti saamme lukea miten suurituloiset elättävät meidät sospummit jo pelkästään maksamillaan veroilla, niin ehdotan että kaikkien pienituloisten palkat nostetaan samalle tasolle "waalruusien" kanssa. Näin toimien maksaisimme kaikki isoja veroja ja näin elättäisimme koko porukan.

Kaisa Krannila

Vartiainen ei nyt ota huomioon sitä, että suuri osa talousahdingossa elävistä suomalaisista ei kelpaa työnantajille, ei vaikka ilmaiseksi annettaisiin. Eikä useinkaan ole kysymys puuttuvasta koulutuksesta, vaan ihan siitä että ikää on liikaa tai työttömyys on kestänyt liian kauan.