Maanantai 21.1.2019

Ex-ministerin sote-tunnustus hämmentää – Li Andersson: ”Kertoo tämän maan alennustilasta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.1.2019 18:37
Päivitetty: 
7.1.2019 18:45
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Entinen sote-ministeri Juha Rehula kertoi Ylelle palaneensa loppuun ministerinpestin paineen ja kiireen alla. Samalla hän kertoi markkinoiden vaikutusvallasta.
|

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tarttuu blogissaan keskustalaisen ex-ministerin Juha Rehulan julkiseen paljastukseen sote-uudistuksen vallankäytöstä.

Rehula toimi sotesta vastaavana peruspalveluministerinä vuodet 2015–2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus piti saada toteutettua jo hänen kaudellaan, mutta se siirtyi Rehulan seuraajalle Annika Saarikolle (kesk.).

Rehula kertoi ennen vuodenvaihdetta Ylen haastattelussa pestin raskaudesta ja ministerin epätoivosta esimerkiksi silloin, kun taisteltiin valinnanvapauteen liittyvästä yhtiöittämisestä.

”Huomasin olevani vain nappula pelissä, jota muut ohjailivat. Peli ei ollut politiikkojen näpeissä, vaan sitä johtivat muun muassa markkinavoimat”, Rehula sanoi Ylelle.

Li Andersson katsoo Rehulan myöntävän nyt avoimesti sen, että ”Sipilän hallituksen sote-projektin ohjenuorana on alusta alkaen ollut sote-markkinoiden avaaminen voittoa tavoitteleville yrityksille mahdollisimman laajasti”. Sote-palveluiden valinnanvapaus ja yksityisten terveysyritysten roolin kasvattaminen on ollut hallituksessa etenkin kokoomuksen lempilapsi.

”Kertoo tämän maan alennustilasta, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava ministeri kokee olevansa bisneksen pelinappula, kun kyse on Suomen historian suurimmasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Valta on parlamentaarisessa demokratiassa vaaleissa valituilla päättäjillä, ei kokoomuksen terveysbisneksen palkkalistoilla olevilla lobbareilla. Tai ainakin pitäisi olla”, Andersson kirjoittaa.

Andersson: Kaupallisuus näkyy uusissakin lakiesityksissä

Andersson kertoo, että hallitus tuo tällä viikolla uusia sote-lakeja eduskunnan käsiteltäväksi. Joukossa ovat esitykset uudesta poikkeuksesta terveydenhuoltolakiin koskien leikkaustoimintaa sekä ensihoidon järjestämistä. Varsinainen sote-uudistuksen lakiesitys on yhä valiokuntien arvioitavana.

”Esitykset seuraavat tuttua kaavaa: lakiluonnokset on kirjoitettu yksityisten terveyskonsernien ehdoilla ja niiden aseman vahvistamiseksi”, Andersson väittää.

”Kysymys kuuluu, kokeeko myös ministeri Annika Saarikko olevansa vain pelinappula markkinavoimien ohjaamassa uudistuksessa? Sama kaupallisen soten linja jatkuu nimittäin edelleen.”

Anderssonin mukaan esimerkiksi esityksessä ensihoidosta vastuu ensihoidosta siirretään maakunnille, joiden tulee koordinoida toimintaa viidellä yhteistyöalueella. Esitys toisi yksityiset terveysyritykset osittain mukaan markkinaan, jossa esityksen itsensä mukaan ”nykyään palveluntuottajina ei ole yksityisiä markkinoilla toimivia yrityksiä”.

”Ensihoidon todetaan olevan viranomaistoimintaa ja siten ei-taloudellista toimintaa, jota julkinen valta hoitaa, MUTTA ensivastetoiminta, jota pelastuslaitosten lisäksi on hoitanut Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat sekä Suomen Punainen Risti, voidaan jatkossa hankkia yksityisiltä yrityksiltä. Ensivastetoiminta on ensihoitoon kuuluvaa ensiapua, jonka tarkoitus on antaa potilaalle ensiapua kunnes ambulanssi ja ensihoitohenkilökunta saapuu”, Andersson kirjoittaa.

Ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot hankittaisiin ensisijaisesti kilpailuttamalla, mikä esityksen mukaan laajentaisi yksityisten palveluntuottajien osuutta potilassiirroissa merkittävästi. Esityksessä todetaankin, että tarkoitus ”jatkossakin mahdollistaa monituottajamallin säilyminen ensihoitopalvelussa”.

”Taas kerran käy itse lakiesityksestä hyvin selväksi, mikä hallituksen politiikkaa ohjaava voima on. Lakiesityksen mukaan se on ’laadittu siten, että ensihoitopalveluun kuuluvat yksityisiltä palveluntuottajilta hankittava täydentävä palvelu sekä ensihoitopalveluun kuulumattomat potilassiirrot yhdessä turvaavat yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tarjota merkittävän määrän palveluita perustettaville maakunnille.’ Hallitusta ohjaa kaupallisuuden ihannointi ja terveysbisnes eikä suomalaisten oikeus terveyteen ja hyvään hoitoon”, Andersson ihmettelee.

LUE MYÖS:

Kansanedustajan brutaali sote-ennuste: ”Asiakasmaksut nostetaan maksimiin ja peritään viimeistä senttiä myöden – lopulta alkaa alasajo”

TE: Sote-uudistus voi kaatua, mutta 19 000 €/kk -palkka juoksee jo kehitysyhtiössä

Kokoomuksen konkari sote-yritysten keskittymisestä: ”Enkös minä sanonut”

Sote-markkinoilla käy kova rytinä – yrityskauppa joka neljäs päivä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Ei tämä Li Anderssonin tai Rehulankaan itsehavaino mitään uutta ole. Se oli selvä ihan alkusävelistä että nyt Kokoomus oli lähtenyt ajamaan Pörssiterveyshuollon etua ja julkisen rahan siirtämistä yhtiöille joiden toimivaa johtoa se oli jo miehittänyt puolueen kasvateilla.
Vapaavalinta on koko ajan ollut säälittävän näkyvä huijausyritys; eräänlainen terveysvarastuksen valcopesu. Kepu taas innoissaan nielaisi koko kalan saadessaan vastakauppana isäntien maakuntahallinnon ja illuusion että Suomi ja yhteiskunta kasvaisi maalle päin, mitä se ei tietenkään tule tekemään vaan voimakas taajamoituminen jatkuu.

Tämä soteryöstö on yksi syy miksi esimerkiksi minä en nykykokoomusta voisi harkita äänestäväni. Toinen syy on kokoomusjohdolla tehdyt erittäin pahat yhteisen omaisuuden paloittelut ja pilahinta kauppaamiset ulkomaille ja kavereille. (Kemira mm.) Kokoomuksen nykyinen johtohenkilöstökin on ollut Kataisesta lähtien minulle liian monelta osin vastenmielinen ihan henkilöinäkin.
On siellä edelleenkin onneksi joitain hyviä vanhoja ja ennenkaikkea hyviä uusia ja nuoria.

Mutta itse asia on se, että tämä soteviritys olisi saatava täysin peruttua ja uusi parannus todellisen parannustarpeen pohjalta ja taatusti ilman maakuntahallintoa

Markku Koivisto

Mikähän autuus siinä julkisessa hoidossa on, pitkiä jonoja muodostava ja kallis ettei kansantalous kestä. Suuri "kestävyysvajeen" muodostaja.
Mikä julkisen puolen kutistumiselta säästyy, riittää varmasti yksityispuolen tehokkuuden rahoittamiseen. Ihmisten jonoissa roikkuminen johtaa vain vaivojen ja sairauksien kroonistumiseen ja tarpeettomiin kustannuksiin hoitojen monimutkaistuessa. Vähintään yhtä laadukas henkilökunta yksityisillä on kuin julkisellakin puolella.
Osansa silläkin on, kun sairastamisaikoja saadaan lyhennettyä vähintään jonotusaikojen verran. Itseisarvo on hoitojen saatavuus, ei se, mikä instanssi hoidot antaa.

Rauno Halme

Global Burden of Disease -ryhmä on tehnyt kattavia tutkimuksia 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauksien vuoksi menetetystä terveydestä.

Tutkimusten takana on usean sadan tutkijan maailmanlaajuinen verkosto, joka kerää, yhdistää ja analysoi kaiken saatavilla olevan tiedon terveydestä ja terveydenhuollosta. Verkostossa on kehitetty terveydenhuollon laatua mittaavia indeksejä ja uusimpana tutkimuksen kohteena on terveydenhuollon rahoitus.

Tutkimusen mukaan olemme nykyisellä järjestelmällä Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla.

Danie LStenberg

Monessa olen Li Anderssonin kanssa eri mielta, mutta tassa han puhuu totta. On saali kun nyt jo Suomen terveydenhuolto on ajettu Euroopan hantapaan tilaan, eli surkeaksi. Nyt sita ollaan lopullisesti tuhoamasssa, eika paluutacvalitettavasti ole. Jos kansaltavkysyttaisiin ei menisi lapi. Mutta kun tassa maassa ei ole demokratiaa. Alkaa aanestako naita rottia enaan valtaan ja jos haluatte muutosta antakaa aanet pienillevpuolueille. Ei kokoomukselle, keskustalle, Sdp lle vihreille. Sinisista ei tartte valittaa.

Kalle Mäkelä

Oli Rehula tai Andersson mitä mieltä tahansa, niin yksityinen pystyy hoitamaan terveyspalvelut julkista tehokkaammin ja asiakkaalle paremmin. Ainakaan nykyistä huonommaksi ei voi mennä. Aatelkaapa millaista olisi, jos olisi vain julkisia ruokakauppoja, julkisia ruokaloita, julkisia katsastusasemia, julkisia busseja, kolhoositiloja, jne. Kannatan ehdottomasti vapaata yksityistä kilpailua asiakkaiden suosiosta. Potilas keskiössä!

Jari-Jukka Annala

Meillä on julkinen terveydenhuolto viranomaistoimintaa. Meillä ei ole kielletty perustamasta yksityisiä terveyspalveluita. Jos ne olisivat noin paljon parempia kuin julkiset, ne täyttyisivät jo nyt asiakkaista ja julkisella ei olisi yhtään jonoa. Koska muuten olet itse käynyt terveyskeskuksessa? Minä kävin kuukausi sitten ja ensi viikolla on uusi aika. En tosin mene sinne silloin kun pierettää ja pissattaa. Turhia terveyskeskuskäyntejä tulee siitä, kun lapsi juoksutetaan tai mennään itse lääkäriin ensimmäisen yskäisyn jälkeen. Mielellään vielä päivystysaikana. Sitten suureen ääneen ihmetellään kun kipeämmät menevät ohituskaistalla eteen. Ja ystävät ja kadunmiehet siunailevat, että kyllä on huonosti asiat. Kerran kun sairastuu kunnolla, ymmärtää, kuinka hyvä terveydenhuoltojärjestelmä meillä on.

Mikko Virta

”Sote-menojen bkt-osuus Ruotsissa on kaksi prosenttia korkeampi, ja rahamääräisesti menot ovat kasvaneet nopeammin kuin meillä”, sanoo Elina Lepomäki, kokoomuksen sote-toisinajattelija.

Ruotsissa on valinnanvapaus + maakuntamalli.

Teijo Myllylä

Niin tain näin. Sotesekoilu on ajanut kouvolan terveydenhuollon kaaokseen ja kustannukset nousee vauhdilla. Tämä hallituksen avustuksella kun on soteilemaan jo etuajassa. Varmaan muu suomi seuraa perässä...palvelut huonenevat ja etääntyvät. Tasosta en viitti sanoa mitään. Hinta kuitenkin nousee.

Mikko Pitkänen

Tottahan kilpailu pakottaa kaikki osapuolet parantamaan ja kehittämään palvelujaan - siitä huolimatta kunnalliset terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan jatkossakin muutakin rahoitusta, kuin käyntimaksujen korotuksia. Sit kun kaikki on lopulta yksityistetty - jääkö tavallinen pulliainen kadulle vaikkapa sydärin saatuaan, jos vakuutukset tai pankkitilin saldo ei oo kohillaan ja ei sen takia pääse edes ambulanssiin tai tarvitsemaansa hoitoon, jos ajaudutaan jenkki-tyyliseen systeemiin. Vai kuinka?

Veli-Jussi Jalkanen

Sairaaloiden kustannustehostamisessa olisi suuri potentiaali, eikä siihen monimutkaista sotea tarvita.
Suurin kustannussäästö tulisi kansallisesta laajasta ENNALTAEHKÄISY- OHJELMASTA, jolla säästettäisiin miljardeja sairaanhoidon n. 25 miljardin kustannuksista.
Miksi siitä ei puhu tai suunnittele kukaan?