Keskiviikko 22.5.2019

Orpo ja Sipilä iskivät MT-vaalitentissä – Sanna Marin: ”Edes Suomen johtavat ilmastotieteilijät eivät ole kyenneet vastausta antamaan”

Luotu: 
9.1.2019 13:51
  • Kuva: Jenni Gästgivar / Alma Media
    Kuva
    Arkistokuvassa sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin, joka tuurasi Antit Rinnettä Maaseudun tulevaisuuden ja MTK:n vaalitentissä. Marinia hiillostettiin puolueen metsähakkuukannasta.
|

Suurimman oppositiopuolueen sdp:n kantaa metsähakkuisiin tivattiin tänään Maaseudun tulevaisuuden ja MTK:n vaalitentissä. Tentin juontajat, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja uutispäällikkö Niklas Holmberg piikittelivät sdp:n varapuheenjohtajaa Sanna Marinia ja pian kritiikkiin liittyivät myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Marin tuurasi tentissä sdp:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä, joka on parhaillaan sairauslomalla ja toipuu keuhkokuumeesta Espanjassa.

Maaseudun tulevaisuus on käsitellyt useassa jutussa sdp:n kantaa metsähakkuiden tasoon. Rinne kommentoi syksyllä pariinkin otteeseen, ettei hakkuita voida lisätä nykyiseltä tasolta. Tämä on herättänyt huolta sellutehtaiden kohtalosta. LUE LISÄÄ: Sivallus Antti Rinteelle: ”Minne haluat siirtää Suomen biotaloussektorin työpaikat?”

Vaalitentin juontajat nostivat sdp:n hakkuukannan epävarmuuden esille kysyessään asiasta Marinilta.

”Kaikkein oleellisinta kun keskustellaan hakkuista on se, että Suomeen luodaan vaikuttava maankäyttösektorin nielupolitiikkaa. Tarvitaan maankäyttösektorin kokonaisnäkemys ja -politiikka, ja nämä hakkuut liittyvät tähän oleellisesti. Olen kysynyt tutkijoilta ja Suomen ilmastopaneelilta lukuisia kertoja, että voitteko kertoa, mikä on se oikea hakkuutaso ilmaston ja luonnon moninaisuuden näkökulmasta, ja he eivät ole pystyneet vastaamaan. Joten minäkään en nyt pysty antamaan eksaktia kuutiomäärää siihen, mikä on oikea hakkuutaso. Tärkeintä on se, että Suomen nielut kasvavat. Tämän puitteissa voidaan katsoa, mikä se oikea hakkuutaso on – voidaanko kasvattaa, pitää nykyisellään vai vähentää. Jos edes tutkijat eivät tällä hetkellä pysty arvioimaan, että mikä on oikea hakkuutaso, niin kuinka minä pystyn tässä kertomaan teille sen oikean hakkuutason?” Marin vastasi.

Tämän jälkeen sdp:n kanssa gallupien kärkipaikasta kisaavan kokoomuksen puheenjohtaja Orpo iski.

”Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Suomessa on varaa jonkun verran lisätä metsähakkuita jo sen tiedon varassa, mitä meillä tällä hetkellä on nielujen koosta. Siksi tämä sdp:n kanta – joka on siis edelleen minulle ainakin epäselvä – on ongelmallinen, koska meillä on käynnissä suuria investointeja eri puolilla Suomea. Ja jos ei ole selvää näkemystä siitä, että se tämän hetken näkemyksen mukainen hakkuiden kasvattaminen on mahdollista, niin ne menee jäihin. Tämä on erittäin iso kysymys”, Orpo sanoi.

Keskustan puheenjohtaja Sipilä yhtyi kritiikkiin.

”Kyllä meidän poliitikoiden pitää pystyä tekemään päätöksiä sillä tiedolla, mikä meillä tällä hetkellä on, tässä ja nyt. Meidän poliittisten päättäjien pitää pystyä vastaamaan kyllä tai ei tällaiseen kysymykseen. Myöskin sdp:n”, Sipilä sanoi.

Tämän jälkeen Marinilta tentattiin vielä uudelleen sdp:n kantaa.

”Kyllä minä ymmärrän, että täällä on selvästi tarvetta väärinymmärtää sdp:n kanta. Kanta on se, että me haluamme että nielut kasvavat ja hakkuumäärä katsotaan sen pohjalta. Jos nielut kasvavat, hakkuita voidaan kasvattaa”, Marin sanoi.

Marin toi myös esille sen, että Luonnonvarakeskus Luken luvut eivät ole avoimia, ja Marinin mukaan ”taustaoletukset lukujen takana ovat olleet ongelmallisia”.

”Olen huolestunut siitä, että täällä ei haluta selvittää, mikä todellinen tilanne on”, Marin sanoi.

Jo aiemmin tentissä oppositiopuolue vasemmistoliiton Li Andersson tarttui myös Luken laskelmiin.

”Minäkin olen tutkijoiden kanssa moneen otteeseen keskustellut, ja tämähän ei ole mikään helppo laskentaharjoitus myöskään alan tutkijoille. Yksi kysymys, mikä on noussut esille, mikä minua vähän yllätti oli se, että ilmeisesti tämä Luken käyttämä laskentakaava ei ole avoin. Sitä ei ole mahdollista muiden tutkijoiden arvioida”, Andresson sanoi.

Anderssonin mielestä keskustelua voisi viedä eteenpäin se, että luvut avattaisiin muillekin tutkijoille.

LUE MYÖS:

St1:n Mika Anttonen: ”Oli vaikeaa huomata, että biopolttoaineet eivät ole ratkaisu”

Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarlo Kunnari

Mistähän tuo väite on peräisin. Ainakin minä olen lukenut lehdistä Luken arvioita vuotuisesta kasvusta. Oletko lukenut lehtiä huonosti tai tuo oli tahallinen kusetus, jota aina tapaa.
Tiedoksi että Nobel palkittu tutkija väittää hiilidisoksidiongelman olevan huuhaata ja tahallista hysteeristen kansalaisten kusetusta. Maapallon ilmakehän lämpeneminen ei hänen mielestään johdu ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisestä, vaan yksistään auringon lämpösäteilyn muutoksista, joita on vuosituhanten aikana tapahtunut paljonkin ja tulee tapahtumaan riippumatta hiidioksidin ta muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta.

Pertti Kostiainen

Metsät ovat uusiutuvia, niitä voidaan hyödyntää.
Kuinka paljon noita nieluja on siellä Brysselin kulmilla?
Pitäiskö Suomen verottaa ylikansoitettuja maita siitä että maamme putsaa heidänkin saastuttamat ilman ja sitoo sitä ja ei saisi sitten muka sitä hyödyntää.

Matti Loikkanen

Suomen metsien ei tarvitse niellä koko Euroopan päästöjä. Riittää kunhan "nieluja" on kattamaan omat päästöt. Missään sopimuksessa ei määrätä Suomea koko maailman pelastajaksi.

Suomen metsät kasvavat n. 107 milj.kuutiometriä vuosessa ja tämän hetkiset hakkuut ovat (muistaakseni) n. 70 milj. kuutiometriä. Hakkuita voidaan ilman tunnonvaivoja lisätä 100 milj.kuutiometriin vuodessa jo silti metsien puusto lisääntyy.

Matti Loikkanen
Vastaus kommenttiin #20

Suomessa metsien hakkuit voidaan nostaa 100 milj.kuutiometriin vuodessa -- ILMAN OMANTUNNONTUSKIA.

Kun metsät hoidetaan hyvin ne kasvvat hyvin ja samalla "hiilinielukin" toimii hytvin.

En ymmärrä miksi Suoemssa pitää murehtia koko maailman ongelmista. Riittää kunhan pidämme oman pesämme puhtaana ja muut tehkööt samoin.

Erkki Malinen

Eiköhän se hakkuiden raja ole siinä, että hakkuukelpoista puuta on jatkuvasti otettavissa. Se tarkottaa täysikasvuista tukkia ja harvennus puuta. Mutta se metsien kyntäminen on järjetöntä, sielä ei ihminen pysty kävelemään ja se maahan sitoutunut hiili lentää taivaan tuuliin.

Mikko Toivonen

Tuota tosiasiaa on aivan turha yrittää nykyisen metsänhoitomme tuotoksille selittää vaikka se on ilman mitään oppeja, valetilastoja suoraan jokaisen omin silmin nähtävissä jos missä tahansa maanosassamme metsää haluaa mennä katselemaan.
Kyllä hakemalla löytää vielä jopa muutaman tukkipaksuisenkinn rungon ja korpiplänttejä jotka oikeasti olisivatkin harvennuksen ja hoidon tarpeessa.
Mutta yleistaso on todella kynnettyjä erittäin vahingollisia avohakkuita ja sitteen puupeltoja joitka kasvavat ranteenpaksuista oksaista riukua.

Mutt itse asia että metsäteollisuudelle on saatava puu riittämään on oikea ja siihenhän on mahdollisuuksia jos metsiä alettaisiin hoitaa oikein ja pääosin lopetettaisiin metsien kaupallisteollinen energiakäyttö erilaisissa lämpölaitoksissa ja niitä alettaisiin koosta ja tarpeesta riippuen operoimaan vaihtoehdoilla joita ovat esimerkiksi hajautettu modulaarinen ydinvoima, kassuvoima ja isoissa laitoksissa jopa hiilivoima.

Kaikesta puusta, myös risusta saadaan hyvällä halulla ja osaamisella jotain jalostusarvoa irti pelkkää haittaa tuottavan polttamisen sijasta.

Sellu ja muun metsäteollisuutemme olisi myös parannettava jalostusastettaan ja vientimyyjiensä tasoa jotta kyettäisiin viemään korkeammalla hinnalla enemmän jalostettuja puusta lähteneitä tuotteita, jolloin käytetyn puun määrääkin saatettaisiin kyetä vähentämään.
Silloin tarkoitetaan tietysti koko kuitutuotepaletin tuotekehitystä, sahojen tuotekehitystä niin että ulos ei lähde pelkkää sahatavaraa vaan käsiteltyjä tai jalostettuja puutuotteita. Siellä hiukan sama ongelma eli parempia myyjiä tarvitaan. Sellaisia jotka osaavat muutakin kuin poliisiruotsia.
Puukemiassa on maailmalla suuria markkinoita joita ei meikäläinen teollisuus juurikaan ole hyödyntänyt.
Kun tukkia tai laaturunkoa ei tällä hetkellä juurikaan ole kaupallisesti järjelliseen hintaan kotimaan markkinoilta tarjolla niin sahojen ha puusepänteollisuuden kannattaisi harkita ihan tukkipuun tuontiakin sieltä missä sitä laadukkaana on saatavissa ja todellisuudessa ei edes tarvitse kauas mennä laatupuuta laatumetsistä löytääkseen.
Sitä löytyy ihan suurista keskieuroopan teollisuusmaistakin kuten Saksa-Puola.Itävalta, Sveitsi, Belgiakin josta ostetaan raakapuuta esimerkiksi Saksalaisille sahoille

Meidän yksityis talousmetsiemme tila on kuitenkin kokonaisuutena surkea ja sen puun tasoa pitäisi nostaa antamalla päätehakkuun keski iän nousta ainakin 20 vuotta nykyisestä.

Puuta varmaan riittää metsäteollisuudellemme ja sen voi hakata ja jollei riitä niin tuoda raakapuuta sen verran kuin tarvitaan täkäläisten tehtaiden käynnissä pitämiseksi.
Polttaminen kaikessa muodossa vaan olisi rajoitettava mahdollisimman vähiin eli lähinnä kotitarvekäyttöön sekä loppujämän poltto vain metsäteollisuuden omissa kattiloissa

Risto Salonen

Tänään hesari hehkuttaa, että selluyhtiöt tekevät parempaa tulosta kuin Apple, liikevoitto oli kolmannella kvarttaalilla jopa 34% (UPM), 30 % (Större) tai 27% (Metsä Fibre) vs Apple 26%.
Eipä paljoa pysty parantamaan.
Tosin Apple tekee valmiita tuotteita, selluyhtiöt puolivalmisteita.

Seppo Simonen

En oikein tiedä mitä tälläiseen kommenttiin vastaisi mutta kuitenkin vastaan. Metsänomistaja tekee tilinvasta päätehakkuussa ja se on aukkohakku muu yläharvennus on kannattamatonta toimintaa.
Vai on yksityismetsät surkeassa tilassa no voi pyhä yksinkertaisuus miten se on mahdollista kun laki veilvoittaa uudistamaan jos on tehty aukkohakku.
Meidän metsiemme kohtalo on epäoikeuden mukainen ryöstöverotus kuten yllä jäi sanomatta keneltä on peritty vero tuplana kuten on peritty päätehakkuun myyjältä.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #15

Jos ei tiedä miten vastata niin parempi silloin jättää vastaamatta. Fakta nimittäin on ja se kuten tiedämme ihan professoritasolta havaittuna, että joka kerta kun avohakkuu tehdään on vahinko jo tehty ja sen korjaamiseen lakisääteisellä istutuksella meneekin sitä aikaa runsaasti.
Sama koskee ns. puupeltoja metsien ja puunlaadun irvikuvina. Todellisena sellumetsänä monokulttuurilla missä ei edes kani kakalla käy.
Koko metsänhoito koulutusta myöten on surkeassa tilassa ja pitäisi perusteellisesti uusia.
Jos se älyllisesti ja moraalisesti oikein tehtäisiin niin laatupuuta riittäisi sahoille, sellupuuta patoihin ja metsän edelleenkin tunnistaisi metsäksi kun siinä ei enää ainakaan avohakkuita olisi

Kaikkihan me haluamme metsäteollisuutemme etua, vai haluammeko, vai haluaako joku kenties puhtaasti omaa etuaan toisten kustannuksella. Meillä nimittäin sattuu olemaan niin että se metsäluonto on yhteinen vaikka siitä sälöjä olisi pirstottu itse maapohjan ja tuoton yksityiseen omistukseen perinnöllisesti joistain suurjaon ajoista lähtien.
Siellä metsässä asusteluu myös sen metsän alkuasukkaita joilla myös on oikeus sen siedettävään kuntoon ja käyttöön.

Ilkka Paananen
Vastaus kommenttiin #18

Äläpä nyt uhriudu. Kyllä täällä saa oman mielipiteensä ilmaista, vaikka ei varmaa tietoa olisikaan. Niinhän sinäkin teet. Suomalaisen metsän tilasta sinulla ei ole kokonaiskuvaa ja metsänhoidosta sinulla ei kirjoitustesi perusteella ole osaamista muuhun kuin ranteenpaksuisen pajunköyden suoltamiseen. Suomessa on maailman parhaimmat jokamiehenoikeudet, mutta sosialismilla ei Suomen metsien tila parane. Jatketaan vain hyvässä hengessä debattia.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #24

Jokamiehen oikeudet on aivan eri asia kuin metsien järjellinen hoito tai sen puute, mistä minä yksiselitteisen selkeillä silmähavainnoilla kauuta Suomen metsiä kirjoitan.
Jokamiehen oikeudet ovat aina olleet kunnossa. Sosialismillä taas ei ole mitään yhteistä sen kanssa että haluaa asiat järjellisesti ja oikein hoidettavaksi silloin kuin ne on päin risua hoidettu, kuten "Viitasaarella"
Kepulaiset metsätorpparit vaan eivät tunne muita argumenttejä kuin punavihreä tai sosialisti yrittäessään epätoivoisesti puolustaa vääriä toimiaan ja huonoa maan ja metsän hoitamista

Seppo Makkonen

Pitäisi ottaa rauhallisemmin tämä ilmastonmuutos. Suomi ei voi tehdä mitään, kääntääkseen lämpötilan muutoksen puoleen tai toiseen. Vaikka koko teollisuus suljettaisiin, liikenne kiellettäisiin ja tapettaisiin koko porukka sillä ei olisi vaikutusta globaaliin ilmaston muutokseen. Ilmaston muutos menee niin kuin menee, ihmiskunta ei siihen pysty vaikuttamaan, koska yksimielisyyttä ei löydy. Reagoidaan sitten kun tarvis on. Vahvimmat selviää niin kuin aina.

Jari Eeva

Suomen pitäisi kitenkin aivan ensin huolehtia, että maailman puhtaimman pohjaveden mahdollistamia soraharjujamme ei kuskattaisi enää maanteiden pohjiksi tai rakennusten perustuksiin. Menetetty harju = Menetetty pohjavesi. Vain 0,5 % maapallon makeasta vedestä on helposti ihmisen saavutettavissa. Jäätiköissä sitä on, mutta taitavat sulaa meriin nekin.

Antti Kettunen

En ymmärrä tätä hiilinieluajattelua ollenkaan. Ainoastaan metsässä seisova puu toimii hiilinieluna? Ja heti kun se puu vetäistään nurin se sitoutunut hiili karkaa siitä "haavasta" ilmeisesti pihalle?

Itse olisin kuvitellut että hoidettu metsä on tehokkain mahdollinen hiilinielu. Ja se tarkoittaa että sitä metsää myös kaadetaan, ensin harvennuksella ja lopuksi päätehakkuuna. Kysehän on siitä mitä sille puulle tapahtuu kaadon jälkeen. Jos se poltetaan niinkuin mullikoiden suurin mahdollinen toiveuni on, voidaan hiilinielulla pyyhkiä takapuoli.

Seppo Simonen

Punavihervasemmisto olisi rajoittamassa yksisityisten metsänomistajien puunmyyntiä. Metsän omistaminen ei nyt ole erityisenkannattava bisnes ensinnäkin 100 vuotiasta tukista olet ensiksi maksanut pinta-alaperusteistavero metsänkasvutyypinmukaisesti vuoteen 2005 saakka. Nyt sitten maksat.
pääomaveroa elikä joka kolmannenpuun vie verottaja.

Tuossa Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori (luke) Jussi Uusivuori ehdottavat hiilikorvauksen maksamista metsän kasvattajille, nyt potin kerää valtio joka on epäoikeuden mukaista. Tämä antaisi ytyä säilyttää metsiä 100 vuotiaiksi. Ja vielä kun puurakentamin elpyisi puun hiilpäästöä voidaan pitkittää.

Jaakko Aalto

Olin vähällä kirjoittaa, että politiikan konkarit nyt kiusaavat Rinnettä tuuraamaan joutunutta aloittelijaa. Mutta kun näin tuon pompöösin mutta sisällyksettömän fraasikokoelman "Kaikkein oleellisinta kun keskustellaan hakkuista on se, että Suomeen luodaan vaikuttava maankäyttösektorin nielupolitiikkaa. Tarvitaan maankäyttösektorin kokonaisnäkemys ja -politiikka, ja nämä hakkuut liittyvät tähän oleellisesti" minusta alkoi tuntua, että taisivat päästää tuon Marinin turhan helpolla.

Veikko Hintsanen

viite. https://yle.fi/uutiset/3-10586506 ja siitä politiikkojen keskustelu aikavälillä 10:32-10:40

Hei,

Jälleen kiva keskustelu , kiitokset ylelle seuraamisesta.

Yksi ihan pieni kysymys:

Milloin Yle aikoo ottaa liikenteen päästöt politiikkojen keskustelu agendalle, koskien kaikkia liikenteen päästöjä ?

Nyt kerta toisensa jälkeen medioissa keskustellaan päästöistä ja toimenpiteistä koskien vain ja ainoastaan 60% osuutta liikenteen aiheuttamista päästöistä .

Ottamatta huomioon, että maamme maantieliikenteen päästöistä tulee 40% raskaasta liikenteestä . siitä syystä mm EU on sopinut jo vuonna 2011 että maantieliikenteen volyymejä tulee siirtää vesille ja raiteille. Meillä aloitettiin vasta 1.11.2018 ensimmäiset tutkimukset miten maantieliikennevolyymejä voidaan siirtää vesiliikenteeseen(ja ainoastaan Saimaan alueelle ja Venäjältä-kaikki muu on yhä tutkimatta) ja ne valmistuvat 10 vuotta liian myöhään eli vasta vuonna 2021 kun kyseinen EU sopimus täyttää kymmenen vuotta .

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en
ja
http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-wat...

Voitaisiinko kysyä politiikoilta miksi näin on päästetty käymään.

Jyrki Uotila

Tällä hetkellä metsänomistajat saavat puusta todella hyvää hintaa. Tämä tieto perustuu metsäyhtiöiden ja mtk:n infoon. On oikein kuten Sanna Marin sanoi, että tutkijoiden tietoon perustuisi poliittinen päätöksenteko. Sipilä ja Orpo olivat aika surkeita mielipiteineen. Piti vain yrittää jotain epätoivoista Marinia vastaan.

Erkki Malinen

Eiköhän tuota kysymystä esitetty ihan väärälle porukalle, poliitikoilla ei pitäis olla mitään tekemistä hakkuumääriin. Metsänomistajat on se oikea porukka, niiltä pitää kysyä kuinka suureksi ne arvioi myytävän puun määrän. Kukaan järkevä metsänomistaja ei myy keskenkasvuista puuta, sillä sen hakkuu kustannukset on suuremmat kun siitä saatava tulo.

Jouni Halonen

Sinänsä aivan turhaa kahistelua, kun tutkijatkaan eivät tiedä hiilinieluista tai oikeastaan edes hiilidioksidin vaikutuksesta yhtään mihinkään. Hiilidioksisi ei ole ongelma.

Sellufirmoille, anteeksi biotuotetehtaille puun saatavuus ei ole minkäänlainen ongelma, tuovat kuitupuuta Venäjältä melkein tuplahinnalla verrattuna siihen mitä kykenevät maksamaan kotimaisesta puusta. Ja Venäjällähän puuta piisaa.

Veikko Hintsanen

Olisikohan kyse hankintalogistiikasta. Venäjällä hankinta ja kuljetuskustannukset halvemmat mitä Suomessa. Ja Suomeen tuodaan esim. laivoilla puuta. Silloin kun logistiikka on halpaa raakapuun myyjällekin voidaan maksaa enemmän. Mitä jos Suomessakin otettaisiin laskimet käteen ja katsottaisiin kartasta se miten ja mistä kannattaisi milläkin liikenne ja logistisella järjestelmällä puuta kerätä ja minne minkinlaista liikenneverkkoa rakentaa … toisikohan se metsän myyjille paremmat kantohinnat....

Mikko Toivonen

Asiahan on tuolta kokonaiskustannuksen jakaumalta aivan selvä. On jopa maita joiden talous toimii lähestulkoon sillä marginaalilla minkä saavat suurkuljetuksista.
Meikäläisille torppareille sellainen on kuitenkin liian suuri yhtälö ratkaistavaksi, kun se on osin vaikeaa jo hallinnolle ja metsäteollisuudellekin.

Lauri Kiiski

Mistähän maailmasta tämä Marin on ?

Lupaili nyt nousukauden huipulle viimein kitukasvuisesti kivunneen Suomen ihmelääkkeeksi malariaan ja kuppaan perinteisiä demareiden toimintatapoja:

Suoria veronkorotuksia ja siirrettyjä veronkorotuksia nykyisille vauvaikäisille ( lisätty julkinen velka ).

Marin ei osannut sanoa juuta tai jaata maan kaikkein suurimmille ongelmille:

1 Yksityisrahoitteisten työpaikkojen pula
2. Väestön ikääntyminen ja sen seuraukset