Torstai 17.1.2019

”CETA ei estä Suomea säätämästä uutta kaivosveroa” – Nyt puhuu kansanedustajien lobbariksi syyttämä asianajaja

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.1.2019 15:21
Päivitetty: 
10.1.2019 15:27
  • Kuva: Veera Korhonen / Alma Media
    Kuva
    Tuorein kaivoskeskustelu käynnistyi, kun Iltalehti uutisoi Dragon Mining -yhtiön kertoneen Hongkongin pörssissä ehtivänsä tyhjentää Valkeakosken kultakaivoksen ennen valitusten käsittelyä. Australialaisyhtiöllä on lisäksi kultakaivokset Orivedellä sekä Huittisissa, mistä kuva on.
|

Kanadan ja EU:n välillä solmittava vapaakauppasopimus CETA ei estä Suomea säätämästä uutta, erillistä kaivosveroa, arvioi pitkän linjan kaivosjuristi, asianajotoimisto Boreniuksen toimitusjohtajana toimiva osakas Casper Herler.

”Ei tämä CETA-sopimus estä kaivosveron käyttöönottamista ja säätämistä Suomessa”, Herler sanoo Uudelle Suomelle.

Kaivosverolla tarkoitetaan louhittavista malmeista erikseen perittävää veroa. Lisäksi julkisuudessa on keskusteltu louhittuun kiviainekseen perustuvasta louhintaverosta ja kaivosyhtiön tuloksesta laskettavasta kaivosverosta. Lue lisää:  ”Suomeen tarvitaan vero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnalle”

Herler painottaa, että CETA-sopimusta aiemmin uuteen veroon vaikuttaisi Suomen ja Kanadan verosopimus. Verotuksen takarajana toimii perustuslaillinen omaisuudensuoja ja eurooppaoikeudellinen oikeuskäytäntö, joka estää mielivaltaa lähentelevän niin kutsutun konfiskatorisen verotuksen, joka käytännössä siirtää varallisuutta verottajalle.

CETA-sopimuksen investointisuoja sen sijaan ei estäisi Suomea kehittämästä kaivoslakia tai tuomasta uutta veroa, Herler katsoo.

”Vaikea nähdä, etteikö Suomi pystyisi muovaamaan omaa luonnonvaraoikeudellista järjestelmäänsä tulevaisuutta silmällä pitäen. Mutta siinä on perusoikeudellisia kysymyksiä, jotka liittyvät omaisuuden suojaan ja elinkeinovapauteen. Ne ovat meillä olemassa jo nyt. En näe, että se CETA itsessään loisi tähän jonkin uuden rajoitteen. Se ei kohtele eri tahoja eri tavalla”, Herler toteaa.

CETA-sopimuksen investointisuojaa on modernisoitu merkittävästi suhteessa sellaisiin kauppasopimuksiin, joilla on pyritty turvaamaan investoinnit epävakaissa valtioissa. Herler katsoo, että investointisuojan huono maine periytyy juuri tällaisten sopimusten niin kutsutuista stabilisaatiolausekkeista. Näillä on pyritty vakauttamaan toimintaympäristö sellaiseksi kuin se investointihetkellä on.

”Ehkä sieltä vähän kumpuaa sellainen ajatusmaailma, ettei voi kehittää lainsäädäntöä. Mutta minulla on se käsitys, että yleisesti ottaen nämä lausekkeet ovat vastatuulessa. On nähty, että kyllä kansallisvaltiolla pitää olla suvereniteettia ja vapautta kehittää omaa lainsäädäntöä. Tällaisia sopimuksia ei enää solmita. Se on vähän taaksejäänyttä aikaa”, Herler toteaa.

”Ja kun katsotaan CETA-sopimusta, se on vielä pidemmälle viety ja sellaista ajatusmaailmaa on moneen kohtaan levitetty, että sopimuksen osapuolilla on kattava mahdollisuus kehittää omaa sääntelyä ilman, että se muodostaisi loukkauksen sijoittajansuojaan”, hän jatkaa.

Lobbari? ”En näe tässä kritiikissä juurta”

Herler ja Borenius ovat joutuneet tiukan poliittisen arvostelun kohteeksi viime päivien kaivoskohussa työ- ja elinkeinoministeriölle laatimansa selvityksen vuoksi. Kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ovat molemmat tiukasti arvostelleet Boreniusta siitä, että yhtiö olisi profiloitunut ”kaivosyhtiöiden edun ajamisessa”.

”Minä en näe tässä kritiikissä oikein juurta siten kuin minä ja me asianajoalalla sitä esteellisyyttä arvioimme”, Herler sanoo.

”Tässä toimeksiantajana oli työ- ja elinkeinoministeriö. Selvitimme esteellisyydet, että onko tässä sellaisia seikkoja, jotka estäisivät meitä toteuttamasta objektiivista juridista analyysiä tästä aihepiiristä, emmekä sellaista ole nähneet”, hän jatkaa.

Lue tarkemmin: ”Uskomatonta röyhkeyttä” – Kansanedustajat: Sipilän hallitus tilasi kaivoslain selvityksen yksityiseltä alan lobbarilta

Hän ei kiistä, etteikö yhtiö olisi tekemisissä kaivosalan yritysten kanssa, vaan päinvastoin korostaa, että yhtiö on tekemisissä yritysten kanssa miltei päivittäin. Verkkosivuillaan Borenius kertoo myös avustaneensa Kaivosteollisuutta tämän lobatessa uutta, vuonna 2011 voimaan astunutta kaivoslakia.

Herler on vahvasti profiloitunut kaivoslain asiantuntijana. Hän on väitellyt ympäristövastuista oikeustieteen tohtoriksi, tutkinut kaivosoikeutta ja ollut mukana valmistelemassa aiempaa kaivoslakia silloisessa kauppa- ja teollisuusministeriössä ja toimii kansainvälisen asianajajaliiton kaivoslakijaoston ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

”Minä en itseäni lobbarina näe, vaan olen asianajaja, joka päämiehilleen tarjoaa oikeudellisia palveluita ja niitä ajan. Minulla ei ole mitään poliittista agendaa. Minä ja edustamani toimisto olemme tämän alan juridiikan asiantuntijoita ja meiltä on ostettu juridista asiantuntemusta ja näkemystä tähän asiaan”, Herler painottaa.

”Ei ole epäselvää ministeriölle tai kenellekään, joka toimii kaivosalan parissa, että Borenius ja minä asiantuntijana päivittäin neuvomme kaivosyhtiöitä. Ei tämä ole ollut työ- ja elinkeinoministeriölle joku yllätys, joka jälkikäteen olisi käynyt ilmi, vaan nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriö on käsittääkseni halunnut hakea tätä asiantuntemustamme ja näkemystämme”, hän jatkaa.

LUE MYÖS: Petteri Orpo: ”Kansalaisten kaivoshuoleen pitää reagoida – Suomelle kuuluu kohtuullinen osuus”

”Ulkoministeriön asiantuntijat yhtyvät selvityksen johtopäätöksiin”

Paitsi että Alanko-Kahiluoto ja Arhinmäki kyseenalaistavat yhtiön riippumattomuuden asiassa, he arvostelevat yhtiön tekemää selvitystä CETA-sopimuksesta yksipuoliseksi ja suppeaksi. Alanko-Kahiluoto katsoo jopa, ettei Boreniuksen selvitys ”millään tavalla vastaa eduskunnan huoleen siitä, että tuleva CETA-sopimus saattaa estää kansallisen lainsäädännön kehittämisen”.

Herler viittaa Boreniuksen selvitykseen, jossa todetaan suoraan, ettei CETA-sopimuksen hyväksyminen ”näyttäisi kaventaneen lainsäätäjän mahdollisuuksia toteuttaa kansallista sääntelyä tulevaisuudessa”.

”CETA-sopimuksen artiklassa 8.9 todetaankin, että osapuolilla on CETA-sopimuksen investointisuojasääntelystä huolimatta oikeus toteuttaa alueellaan sääntelyä oikeutettujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kansanterveyden, turvallisuuden, ympäristön tai yleisen moraalin suojelemiseksi, sosiaalista suojelua tai kuluttajansuojaa varten sekä kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseksi ja suojelemiseksi”, Herler ja hänen kollegansa kirjoittavat selvityksessä.

He täsmentävät, että investointisuojaa eivät riko sellaiset lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat kielteisesti sijoitukseen tai laskisi sijoittajan voitto-odotuksia.

Kaivosveron ohella selvityksessä ei yksityiskohtaisesti käyty läpi muita julkisuudessa esitettyjä muutosehdotuksia. 14-sivuinen raportti onkin luonteeltaan yleinen katsaus CETA-sopimuksen vaikutuksiin. Esimerkiksi julkisuudessa kritisoitua valtausoikeutta eli lain pykälää etuoikeusjärjestyksestä selvityksessä ei käsitellä.

Lomamatkaltaan tavoitettu Herler ei lähde arvioimaan, voisiko CETA-sopimuksen investointisuoja betonoida nykyisen valtausoikeuden. Kysymystä hän pitää oikeudellisesti monitahoisena. Jos julkisuudessa on peräänkuulutettu valtion ja yhteiskunnan oikeutta maaperän mineraalivaroihin, huomioi laki malmiesiintymän löytäjän oikeuden ohella lähinnä maanomistajan oikeudet.

Herler katsoo, että esimerkiksi omaisuudensuojan näkökulmasta maanomistajan oikeuksiin kajoaminen olisi oikeudellisesti monimutkainen uudistus ja vaatisi perusteellista selvitystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi selvityksen Boreniukselta sen jälkeen, kun eduskunta vaati hallitusta selvittämään, tarvitseeko kaivoslakia muuttaa CETA-sopimuksen vuoksi. Samalla eduskunta vaati hallitusta laatimaan tarvittavat lakimuutokset vielä ennen vaalikauden päättymistä tänä keväänä. Myöhemmin joulukuussa lauseketta liennytettiin niin, että hallituksen tulee arvioida muutostarpeet siten, että arvioinnin tulokset ovat seuraavan hallituksen käytössä.

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi vastauksensa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle viime lokakuussa. Vastauksessa kerrotaan, että Boreniuksen selvitysraportin johtopäätökset oli todennettu myös ulkoministeriön ulkomaankauppaosaston asiantuntijoilla.

”Ulkoministeriön asiantuntijat yhtyvät selvityksen johtopäätöksiin. Heidänkään näkemyksensä mukaan CETA-sopimus ei estä tai rajoita lainsäädännön kehittämistä jatkossa”, ministeriön selvityksessä todetaan.

Ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjasta käy ilmi, että kansanedustajat pitävät ministeriön selvitystä suppeana, eikä se heidän mukaansa anna täyttä varmuutta CETA-sopimuksen vaikutuksista. Herler huomauttaa, ettei häntä tai Boreniusta kutsuttu ulkoasiainvaliokunnan kuultavaksi.

”Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota selvityksen suppeuteen ja useat asiantuntijat identifioivat asioita, jotka voisivat edellyttää kaivoslain ja muun kaivostoimintaan vaikuttavan lainsäädännön tarkistamista. Täyttä varmuutta siitä, vaikuttaisiko CETA-sopimus tällaisten tarkistusten käsittelyyn ei kuulemisessa saatu”, ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajat toteavat.

LUE MYÖS:

Petteri Orpo: ”Kansalaisten kaivoshuoleen pitää reagoida – Suomelle kuuluu kohtuullinen osuus”

Kaivoslaki: Keskustajohtaja ihmettelee vihreiden käytöstä – ”Ikävää ja halpaa”

”Uskomatonta röyhkeyttä” – Kansanedustajat: Sipilän hallitus tilasi kaivoslain selvityksen yksityiseltä alan lobbarilta

Tapaus Dragon Mining ”nosti niskakarvat pystyyn” – Ministeri Lintilä Ylellä: Asia lain mukaan kunnossa

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Outi Alanko-Kailuodon ja Paavo Arhinmäen törkeän hävytömästi kaivosteollisuuden lobbariksi solvattu asianajotoimisto Boreliuksen tekemä konsultti lausunto olisi puolueellinen on suora syytös joka pitää huomioda aiheettomaksi.

Timo-Pekka Mustakallio

Valmistelua ja selvityksiä tulee jatkaa siihen asti, että ymmärretään ilman pienintäkään epäselvyyttä mihin CETA-sopimuksessa oikeastaan sitoudutaan. Suomessa selvitystyö on aivan liian monta kertaa jäänyt pintapuoliseksi, eli on ostettu kuuluisa "sika säkissä"... ja kohta jouduttu katumaan minkä sortin sopimuspaperiin nimet pistettiin alle.