Maanantai 20.5.2019

Keskusta linjasi: Tallinna-tunneli rahoitettava yksityisellä rahalla – Valtion rahat käännettävä ”alemman asteen tiestöön”

Luotu: 
10.1.2019 18:04
Päivitetty: 
10.1.2019 18:11
  • ”Valtion budjettirahoitus on kohdennettava radikaalisti mittavampana alemman asteiselle tiestölle, osin radoille”, toteaa keskusta aluekehityslinjauksissaan – viitaten siihen, että suurempia väyliä varten olisi helpompi kerätä yksityistä rahaa.
|

Helsinki-Tallinna-tunneli tulisi toteuttaa kokonaan yksityisellä rahalla tai mahdollisesti soveltuvin osin EU:n rahoituksella, esittää pääministeripuolue keskusta uudessa aluekehitystä koskevassa linjapaperissaan.

Toistaiseksi Tallinna-tunnelia on valmisteltu sekä Suomen ja Viron, Helsingin ja Tallinnan välisenä yhteistyönä että yksityisenä, Peter Vesterbackan luotsaaman FinEst Bay Area Development -yhtiön hankkeena. Marraskuussa Vesterbacka ja Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) ilmoittivat, että käynnissä on ”vain yksi hanke”. Lue lisää: Erikoinen käänne Tallinna-tunnelissa – Berner ja Vesterbacka kuin yhdestä suusta: ”Vain yksi hanke”

Suurista rajat ylittävistä infrahankkeista keskusta nostaa Tallinna-tunnelin ohella esiin Jäämeren radan sekä itärajan ylittävät yhteydet. Tallinna-tunnelin tavoin puolueessa nähdään, että myös Jäämeren rata tulisi toteuttaa kokonaan yksityisellä rahalla tai soveltuvin osin EU:n rahoituksella.

Jättihankkeiden ohella keskusta katsoo, että liikenneratkaisuihin laajemminkin tulisi saada markkinarahoitusta ja muuta EU-rahaa julkisen rahan täydentäjäksi. Uutta valtion budjetin ulkopuolista rahaa pitäisi löytyä puolueen mukaan 300-400 miljoonaa euroa kahden seuraavan vaalikauden aikana eli vuosina 2019-2027.

”Valtion budjettirahoitus on kohdennettava radikaalisti mittavampana alemman asteiselle tiestölle, osin radoille”, keskusta toteaa aluekehityslinjauksissaan viitaten siihen, että suurempia väyliä varten olisi helpompi kerätä yksityistä rahaa.

”Budjetin ulkopuolisen infrarahoituksen toteuttaminen edellyttää uuteen teknologiaan perustuvia, kyseisiin väyliin kohdistuvia käyttömaksuja”, puolueen linjapaperi jatkuu.

Keskusta: Pääkaupunkiseutu on koko Suomen tärkeä veturi

Keskusta katsoo, että vastuu aluekehityksestä on monilla hallinnonaloilla heikentynyt ja EU-jäsenyyden aikana etenkin koulutus-, tutkimus- ja kehitysresurssit ovat kohdistuneet erityisesti suurimpiin kasvukeskuksiin ja korkeakoulupaikkakunnille. Syytön keskittymiskehitykseen ei ole myöskään valtio.

Tasaista aluekehitystä kannattava ja keskittymistä vastustava puolue ei linjauksissaan karsasta kaupungistumistermin käyttöä. 10-sivuisesta linjapaperista se löytyy kolmasti.

”Tänään Suomi keskittyy ja kaupungistuu toisaalla sekä menettää elinvoimaansa toisaalla”, linjauksissa tunnistetaan.

”Pääkaupunkiseudusta on muodostunut koko Suomelle tärkeä veturi. Pääkaupunkiseudun väestönkasvu nojaa Itämeren alueen verrokkikaupunkeja enemmän maan sisäiseen muuttoon”.

Keskusta painottaa, ettei kaupungistumiskehitys saa johtua eriarvoistumiseen ja se peräänkuuluttaa ”kestävää kaupunkikehitystä”. Maaseudulle ja maakuntiin tarvitaan sen mukaan ”tehostettuja eri tahojen toimia” alueiden elinvoiman lisäämiseksi. Lisäksi kaupunkeja ja maaseutua tulisi puolueen mukaan saattaa tiiviiseen yhteistyöhön.

”Kaupungistuminen tukee varsinkin uuden ajan osaamispohjaisia elinkeinoja. Maaseutu-Suomen erityinen vahvuus ovat menestyksellemme välttämättömät raaka-aineet ja pk-yrittäjyys. Suomen ja koko maan aluekehityksen kannalta tarvitaan nyt hallitun kaupungistumisen ja elinvoimaisen maaseudun symbioosi, tiivis vuorovaikutus. Siinä jokaisen alueen on tunnistettava omat suhteelliset vahvuutensa ja kehitettävä niitä.

Nyt annetaan uusi ”keskustan koulutuslupaus”

Keskustan mukaan alueiden kehittämisen uusiksi voimatekijöiksi ovat nousseet koulutus, tutkimus ja kehittäminen. Siksi puolue näkeekin, että avain koko Suomen menestymiseen on osaaminen. Keskusta linjaakin, että toisen asteen tutkinto on taattava kaikille koko maassa.

”Ammatillisia koulutuspaikkoja on hajautettava myös maakuntien sisällä. Nyt opiskelupaikat ovat siirtyneet keskuksiin ja valtion oppilaskohtainen rahoitus niiden mukana”, keskusta katsoo.

Kun nykyistä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän luotsaamaa hallitusta on haukuttu sen tekemistä koulutusleikkauksista sekä petetystä ”koulutuslupauksesta”, viittaa keskusta nyt uuteen, ”keskustan koulutuslupaukseen”.

”Tasapainoisen aluekehityksen kannalta erityisen kiireellistä on lisätä keskustan koulutuslupauksen mukaisesti ammatillisen koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, ammattikurssituksen ja täydennyskoulutuksen voimavaroja”, puolue toteaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Hintsanen

Hyvä suunta.

Keskustan kuten muittenkin puolueiden on kuitenkin vaikea tehdä todellista liikennepoliittista muutosta EU liikennestrategian ja kestävän kehityksen mukaiseksi kun on annettu mennä vuodesta 2011 pelkän maantie ja raideliikenteen kehittämiseksi, vaikka jo vuonna 2001 edellytettiin että raskaan maantieliikenteen (mikä muodostaa noin 40% tieliikenteen energiakulutuksesta ja päästöistä) volyymejä pitää siirtää raiteille ja vesille.

Vesiliikenteen infran (vaikka vesi-infraa noin 9500km ja raiteita vain 6000km ) kehittäminen on jätetty poliittisten päätösten avulla tekemättä .

Samoin lopetettiin kaikki sisävesiliikenteen tutkiminen vv. 2011- 1.11.2018 tekemättä . Viimeksi mainittuna päivämääränä aloitettiin ensimmäinen kestävän kehityksen ja EU liikennestrategian mukainen osatutkimus Venäläisten kanssa yhteistyössä maantieliikenteen siirtämiseksi vesille. Tutkimus valmistuu EU liikennestrategian 10 vuotisjuhlavuonna 2021. viitteet :

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en
http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-wat...