Keskiviikko 22.5.2019

”Ministeri, te puhutte valtiontalouden näkökulmasta, ette pienituloisen” – Saarikko muistutti monen pienituloisen myös hyötyvän asiakasmaksulaista

Luotu: 
10.1.2019 20:00
Päivitetty: 
10.1.2019 20:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Kansanedustaja Li Andersson (vas) eduskunnassa. Arkistokuva.
|

Hallituksen esitykseen sisältyvä terveyskeskuksen asiakasmaksujen vuosikaton räväkkä nousu puhutti yhä eduskunnassa torstaina. Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) vetosi siihen, että maksuja ei valtiontalouden näkökulmasta kerätä enempää kuin ennenkään, mutta Li Anderssonin (vas) mukaan tämä ei lohduta pienituloista suomalaista, jonka kohdalle nousu osuu.

Asiakasmaksujen vuosikatto pysyisi uudessa asiakasmaksulaissa samana kuin ennenkin, mutta käyntejä terveyskeskuksessa laskutettaisiin merkittävästi enemmän kuin ennen. Kun nykyisin terveyskeskuksen noin 20 euron kertakäyntimaksuja laskutetaan vuoden aikana korkeintaan kolmesti, voisi kansalaista jatkossa laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa aina 683 euron maksukattoon asti.

Lue myös: Asiakasmaksujen ”pommi” kuohuttaa: 62 euron omavastuu nousee jopa sadoilla euroilla – ”Tämä on valtava hinnankorotus”

”Terveyskeskusmaksun välikaton poisto tulee nostamaan monien pienituloisten suomalaisten terveyskeskuksen käyntimaksuja jopa sadoilla euroilla vuodessa. Ministeri Saarikko, onko tällainen politiikka sitä perustason vahvistamista, mistä te usein puhutte sote-uudistuksen yhteydessä”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jatkoi hallituksen kritisoimista eduskunnassa torstain kyselytunnilla.

Saarikko kertoi miettineensä terveyskeskuskäyntien maksuttomuutta ja ajattelevansa, että erityisesti ”hoitajamaksujen osalta maksuttomuudessa olisi puolensa”. Hän kuitenkin vetosi valtiontalouteen hankkeen esteenä.

”Katseeni toki kääntyivät tässä kohdin sitten valtiovarainministeriön suuntaan. Tällä esityksellä nimittäin ei ole tarkoitus kerätä nykyistä enempää [asiakas]maksuja. Se kertymä, 1,5 miljardia yhteiseen kassaan ihmisiltä asiakasmaksuina, pysyy siis saman suuruisena”, ministeri totesi.

”Keskimäärin ihmiset käyttävät näitä palveluita noin 2,3 kertaa, yli 75-vuotiaat ihmisetkin 2,9 kertaa – eli valtaosa käyttäjistä ei ole hyötynyt nykyisestä välikatosta”

Hän toisti vielä myöhemmin keskustelussa hallituksen linjauksen, että asiakasmaksujen kautta ei pyritä kerryttämään enempää tuloja valtiolle. Maksut vain jakautuvat eri tavalla kuin ennen – esimerkiksi alaikäiset vapautettaisiin lakiesityksen mukaan sairaanhoidon maksuista kokonaan.

Selitys ei vakuuttanut Li Anderssonia.

”Ministeri Saarikko, kun te puhutte siitä, että tämä on kustannusneutraali uudistus ja ei ole tarkoitus kerätä lisää varoja valtion kassaan, niin silloin te puhutte valtiontalouden näkökulmasta mutta ette yksittäisen pienituloisen suomalaisen näkökulmasta”, Andersson sanoi.

”Tämän uudistuksen ongelma on se, että parannukset, mitä tehdään, rahoitetaan terveyskeskuksen, perusterveydenhuollon, käyntimaksujen määrää kasvattamalla. Eli te maksatatte parannukset, mitä sinänsä kyllä tehdään, paljon palveluja käyttävillä ikäihmisillä. Sitä tämä esitys käytännössä tuo mukanaan.”

Terveyskeskusmaksujen katon noususta kärsivät ihmiset, jotka asioivat keskuksessa toistuvasti vuoden aikana ja joilla ei satu olemaan paljon muita asiakasmaksuja (jotka myös täyttäisivät maksukattoa). Ministeri Saarikko huomautti, että monet pienituloiset myös hyötyisivät uudistuksesta, kun alaikäiset vapautetaan maksuista ja esimerkiksi hammashoito tulee maksukaton piiriin.

”Haluan todeta edustaja Anderssonin esiin nostamasta pienituloisten ihmisten asemasta sen, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos todellakin on arvioinut, että tämän esityksen voittajia ovat vaikkapa kotihoidossa olevat ikäihmiset tai lapsiperheet. Ja kuten totesin, keskimäärin ihmiset käyttävät näitä palveluita ehkä noin 2,3 kertaa, itse asiassa mainitsemanne yli 75-vuotiaat ihmisetkin 2,9 kertaa. Eli valtaosa käyttäjistä ei ole hyötynyt nykyisestä välikatosta, kolmen kerran jälkeisestä maksuvapautuksesta”, Saarikko sanoi.

”Sen sijaan merkittävää on, että jos tuleekin yhtäkkiä isompi tarve terveydenhuollolle tai vaikkapa hammashuollolle, niin maksukaton piiriin päätyy uusia palveluita ja kaikkein eniten palveluita tarvitsevat saavat nopeammin kaikki palvelut maksuttomiksi, kun koko maksukatto täyttyy”, hän jatkoi.

Keskustelu sote-uudistuksesta ja siihen liittyvistä lakiesityksistä on käynyt kuumana eduskunnassa tällä viikolla.

LUE MYÖS: ”Järkyttävää ryöstökapitalismia” – Ministeri Saarikko poikkeuksellisessa ryöpytyksessä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Penttinen

Eihän se turhasta ole tullut, sanonta " kepu pettää aina"! Sipilä on kautta aikain suomen röyhkein,itsekeskeisin,oman eduntavoittelija,lehmänkauppa pääministeri
mitä on ollut suomessa! Pitkään politiikkaa seuraneena,Sipilän syntilista on pitkä! Ps.Eduskunnassa on hyvin vähän nykyään suomen kansanedustajia,siellä ei välitetä ministerin valoista eikä siitä minkä maan maan edustajia heidän pitäisi olla! Surullista mutta totta!

Anneli Koivunen

Terveyskeskus on monelle vähävaraiselle se nopein tie hoitoon. Siksi on väärin, että terveyskeskuksessa käynti on maksutonta vasta, kun koko 683 euron maksukatto on täyttynyt.
Tällä hetkellä käyntimaksut TK:ssa on säädetty niin, että maksun saa periä terveyskeskuksessa vain kolmelta ensimmäiseltä käynniltä = 61,80€/vuosi.
Nyt hallituksen esityksessä tämä TK-maksukatto poistuu ja sehän tarkoittaa, käyntimaksujen nousua paljon sairastavilla ihmisillä. Monelle se TK pystyy yksinään antamaan tarvittavan avun ja silloin ei tarvita erikoissairaanhoitoa.

Hööbert Kankkelbertti

Kun otetaan huomioon, että sairaudet pienentää tulotasoa työnteon esteenä, lähentelee julmuutta ottaa parannusten rahoitus sairautensa takia jo ennestään heikossa asemasa olevilta.

Tämän hallituksen myötä Suomi on siirtymässä pysyvästi sosioekonomisen segregaation tielle. Vastuut ja velvoitteet jäävät pieni ja keskituloisten harteille, ja jopa hyvätuloisten huvikuunareita (sähköautoja) kaavaillaan tukien piiriin.