Torstai 17.1.2019

Kansanedustaja: ”Politiikan ydin tiivistyy ikuisen talouskasvun tavoitteluun, vaikka tiedämme sen mahdottomaksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.1.2019 09:52
Päivitetty: 
11.1.2019 11:01
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    ”Nyt olisi ensisijaisen tärkeää saada hyvinvointi, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys politiikan teon ja talouspoliittisten keskustelujen ytimiin”, Merja Mäkisalo-Ropponen vaatii.
|

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) kirjoittaa blogissaan, että bruttokansantuotteen ohella julkista taloutta pitäisi arvioida ja suunnitella myös hyvinvointimittareita hyödyntäen.

”Nykyinen budjettikäytäntö johtaa siihen, että päätöksenteossa talous ja hyvinvointi kulkevat omia latujaan, kun ne pitäisi saada kulkemaan rinta rinnan”, Mäkisalo-Ropponen kirjoittaa.

”Valtionvarainministeriön näkemyksen mukaan bruttokansantuotteen laskeminen on riittävä mittari eikä hyvinvoinnin mittaaminen kuulu valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriön kanta on tuulahdus menneisyydestä”, hän kritisoi.

Ropposen mukaan bkt on rahamääräinen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan tärkeitä osa-alueita kuten ympäristön kehityksen kestävyyttä tai sosiaalista osallisuutta: hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta myös haitalliset taloudelliset toimet lisäävät bkt:n arvoa, hän huomauttaa.

”Kenties tämä rajoittunut näkökulma estää uudistamasta politiikkaa siihen suuntaan, että talousarvioon saataisiin kaikkien ministeriöiden eriarvoistumista vähentäviä toimenpiteitä. Pelkkä lyhyen ajanjakson tulojen ja menojen tarkastelu estää katsomasta tulevaisuuteen ja arvioimasta pitkän aikavälin seurauksia”, Mäkisalo-Ropponen pohtii.

”Nykyisen yhteiskunta- ja talouspolitiikan ydin tiivistyy ikuisen talouskasvun tavoitteluun, vaikka tiedämme sen mahdottomaksi rajallisella maapallolla. Ihmisten mieleen on kuitenkin iskostunut usko talouskasvun tavoittelun ja kuluttamisen välttämättömyyteen jopa siitä määrin, etteivät ne enää liity mitenkään tarpeiden tyydyttämisen tai hyvinvoinnin kasvuun. Nyt olisi ensisijaisen tärkeää saada hyvinvointi, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys politiikan teon ja talouspoliittisten keskustelujen ytimiin”, Mäkisalo-Ropponen vaatii.

Ropponen toteaa, että tulevaisuusvaliokunta on lausunnoissaan ja mietinnöissään esittänyt, että esimerkiksi aidon kehityksen mittarin gpi:n avulla voitaisiin vahvistaa talousarvion kytkentää kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin.  

LUE MYÖS:

Kansanedustaja: Koko yhteiskuntarakenne laitettava uusiksi – ”Se tarkoittaa radikaalia talouskasvua ja merkittäviä häiriöitä”

”Tehokkuuden tuhoisa kierre” – Yksi selitys vuodesta 1970 vallinneelle taloustrendille löytyi?

Ekonomisti: Tässäkö ihmiskunnan kaikkien aikojen saavutus? – Äärimmäinen köyhyys voi kadota kokonaan

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Olisipa hupaisaa nähdä, miten Mäkisalo-Ropponen todistaa tämän väitteensä: ”Nykyisen yhteiskunta- ja talouspolitiikan ydin tiivistyy ikuisen talouskasvun tavoitteluun, vaikka tiedämme sen mahdottomaksi rajallisella maapallolla". Talouskavuhan ei edellytä luonnonvarojen käytön kasvua.

Jarkko Mynttinen

"Talouskavuhan ei edellytä luonnonvarojen käytön kasvua"
Voisitko vähän täsmentää, mistä se talouskasvu ilman lunnonvarojen käytön kasvua sitten tulee? "Höttö- ja kasinotalous" toki voivat kasvaa irrallaan reaalimaailmasta jollakin aikavälillä jonkin aikaa, mutta loppupeleissä nekin edellyttävät reaalitalouden kasvua, joka taas takoittaa luonnonvarojen käyttö. "Vihreä teknologiakaan" ei viisaampien mielestä voi olla realistinen ratkaisu kestävään kehitykseen, koska sellaista teknologiaa ei ole, eikä tulekaan, joka kykenisi ratkaisemaan luonnovarojen ylikulutuksesta aiheutuvat ympäristöongelmat?