Keskiviikko 23.1.2019

Ministeriön raportissa brutaali lista Sipilän hallituksen poukkoilusta – ”Suomen innovaatiokyky heikkenee hyvää vauhtia”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Suomen ”innovaatiokyky ja sen kautta kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvää vauhtia heikkenemässä”, työ- ja elinkeinoministeriön raportissa sanotaan.
|

Suomen innovaatioympäristö on huonossa jamassa, sanoo selvitysmies Erkki Ormala työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässään Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla -raportissa.

Professorina Aalto-yliopiston johtamisen laitoksella toimiva Ormala perustaa näkemyksensä useaan kansainväliseen raporttiin, joiden mukaan on todettavissa, että Suomen ”innovaatiokyky ja sen kautta kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvää vauhtia heikkenemässä”.

Raportissa esitetty luettelo Suomen innovaatioympäristön heikkouksista on pitkä.

Ensinnäkin soveltavan tutkimuksen rahoitusta on leikattu rutkasti ja rahoitettavien hankkeiden yhteistyö ja koordinaatio ovat puutteellista.

Soveltavan tutkimuksen rahoittajan Business Finlandin valtuuksia on leikattu tämän vuosikymmenen aikana 250 miljoonaa. Ormalan mukaan se on haitannut erityisesti mahdollisten ekosysteemikoordinaattorien toimintamahdollisuuksia. Ekosysteemikoordinaattorit ovat suuria tutkimusintensiivisiä teknologiayrityksiä, jotka voivat synnyttää yhdessä pienten yritysten ja julkisten laitosten kanssa omaa alaansa eteenpäin vieviä innovaatioekosysteemeitä.

Ormala kiinnittää huomiota myös siihen, että ainakin euroissa mitattuna yritysten ja yliopistojen välinen ”laaja ja luottamuksellinen” yhteistyö on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti. Yritysten yliopistoille suuntaaman tutkimusrahan määrä on vähentynyt yli 40 prosenttia vuosien 2010–2017 välillä.

Suoraa kritiikkiä Sipilän hallitukselle

Ormala kritisoi raportissa suoraan viime vuosien tutkimus- ja innovaatiopolitiikan arvaamattomuutta. Hän listaa raportissa Juha Sipilön (kesk) hallituksen aikana tehtyjä poukkoilevia toimia:

”SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen 2015. Tutkimustoiminnan ja riskisijoittamisen verokannusteet otettiin käyttöön 2013 ja lopetettiin 2015. TEKES/Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta. Hallituksen budjettiraamin 2018 mukaan vuosille 2018 ja 2019 suunnitellut lisäykset poistetaan ja palataan vuoden 2017 tasolle vuosina 2020–2022. Syksyllä sitten vuoden 2019 talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättiin pysyvinä tasokorotuksina 94 miljoonaa euroa valtuuksiin ja 25 miljoonaa euroa määrärahoihin. Valtaosa näistä lisäyksistä kohdistettiin Business Finlandin myöntämisvaltuuksiin (69 M€) ja kansainvälistymistä ja investointeja tukevaa rahoitukseen (8 M€). Rahoitusta myös ohjattiin VTT:lle (7 M€), ammattikorkeakouluille (5 M€) ja terveysalan yliopistorahoitukseen (6 M€). Myös Suomen Akatemian myöntämisvaltuuksia lisättiin (25 M€)”, Ormala luettelee ja jatkaa:

”Tämä käytäntö poikkeaa jyrkästi siitä, mikä on ollut Suomen innovaatiojärjestelmän yksi keskeisimmistä vahvuuksista. Valtiojohto on johdonmukaisesti sitoutunut tutkimus- ja teknologiarahoituksen kehittämiseen pitkäjänteisesti. Se on antanut yrityksille ja tutkimusyhteisölle mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden kehitystä palvelevia suunnitelmia ja investointeja. Kansainvälinen kokemus on myös osoittanut, että tämän kaltainen ennakoimattomuus on haitallista pitkäjänteisen ja menestyvän innovaatiotoiminnan kehittymiselle.”

LUE PUHEENUOROSTA: Jukka Leppälahti: Hallitus huolestui hallituksen tyhmästä innovaatiopolitiikasta

Kritiikkiä myös yliopistojen omille käytännöille

Business Finlandin tutkimusrahoituksen leikkauksen lisäksi yhteistyötä on rapauttanut muutos yliopistojen omissa käytännöissä. Yliopistojen tulosohjauskäytäntö korostaa tieteellisiä julkaisuja ja tutkintotavoitteita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sijaan.

”Tähän tehtävään kuuluvat olennaisena osana muun muassa työelämäyhteyksien vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan kehittämien”, raportissa lukee.

Yliopistojen ja yritysten yhteistyön rapautuminen on johtanut tutkimusjärjestelmän hajautumiseen. Ormala kritisoi voimakkaasti sitä, että tutkimushankkeita rahoitetaan ilman koordinaatiota.

”Samaa aihetta voidaan tutkia useassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Hankkeet eivät tee yhteistyötä, vaan pikemminkin kilpailevat keskenään eikä kellään ole vastuuta niiden koordinaatiosta ja sen selvittämisestä, syntyykö hankkeiden yhteydessä sellaista osaamista, jota voitaisiin hyödyntää innovaatiotoiminnassa.”

Yritykset siirtävät yhä suuremman osan tutkimustoiminnastaa ulkomaille

Raportissa kritisoidaan myös pienen maan helmasyntiä, eli keskittymistä tiettyihin potentiaalisina pidettyihin aloihin ja kärkihankkeisiin.

Valikoidut alat toki kiittävät panostuksista, mutta malli sisältää myös riskin siitä, että niiden ulkopuolelle jäävää lupaavaa uutta liiketoimintaa luovaa tutkimusta ja osaamista ei enää rahoiteta.

”Kansainvälinen kokemus on selkeästi osoittanut, että uusi menestyvä liiketoiminta syntyy usein täysin ennalta arvaamattomilta aloilta, ja että niiden kehittämiseen tarvitaan monen alan osaamisen yhdistämistä”, Ormala kirjoittaa.

Järjestelmän lisäksi Ormala suuntaa kritiikkiänsä myös yrityksiin. Hänen mukaansa yritysten innovaatiotoiminta on viime vuosina suuntautunut lähinnä jo olemassa olevan liiketoiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Rohkeat uutta bisnestä luovat avaukset ovat loistaneet poissaolollaan.

Kuitenkin suomalaisetkin yritykset olisivat voineet omaksua muun muassa Euroopassa kehitettyjä organisaatiomalleja, kuten erityisesti uuden liiketoiminnan luomiseen tähtääviä liiketoimintayksiöitä, yrityksen itse perustamia yrityshautomoita tai yrityksen omia riskirahastoja.

”Tämän toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen tarvitaan Suomessa uusia toimenpiteitä.”

Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että yritykset siirtävät yhä suuremman osan tutkimustoiminnastaa ulkomaille, osin siksi, että niiden toiminta kasvaa ulkomailla mutta osin myös edellä kuvatuista innovaatiojärjestelmän heikkouksiin liittyvistä syistä.

Yritysten t&k-toiminnasta ulkomaille sijoittui noin 17 prosenttia vuonna 2015. Osuuden on arvioitu kasvavan jo tänä vuonna 28 prosenttiin, eli muutos on todella nopea.

”Valtaosa tämän selvityksen kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti ulkomailla suoritettavan tutkimuksen kasvun perusteeksi sen, ettei näköpiirissä ole teknologiarahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista tulevaisuudessa”, raportissa sanotaan.

LUE MYÖS: 

Elina Lepomäki Ylellä: ”Oikeasti huolestuttavaa” – Suomella ei mitään saumaa päästä 10 vuoden takaiselle tasolle

”Tehokkuuden tuhoisa kierre” – Yksi selitys vuodesta 1970 vallinneelle taloustrendille löytyi?

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Harju

Henkilökohtaisen menestyksensä ylimieliseksi pökerryttämä Juha Sipilä on jättänyt Suomen koulutukseen ja yhteiskuntasopuun leveän hävityksen uran. Vain omaa viiteryhmäänsä kuunteleva Sipilä oli täysin sopimaton ihminen johtamaan maata ja yhteiskuntaa.
Sanni Grahn Laasosen paimenkirjeet yliopistoille ja Sipilän itsensä johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston visiotyöt eivät olleet kaksinen tiekartta tulevaisuuteen.