Torstai 23.5.2019

Testaa, pääsisitkö Suomen kansalaisuutta hakevien kokeesta läpi – KL: ”Aika harvoin poikkeuksiin on perusteita”

  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Tammi-marraskuussa 2018 Suomen kansalaisuutta haki 9781 henkilöä. Kansalaisuus myönnettiin 8131 henkilölle.
|

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää riittävää suullista ja kirjallista kielitaitoa. Hakijat voivat harjoitella kielitestiin verkossa. Suomenkielisetkin voivat testata sivustolla, miten kieliharjoitteet taittuisivat.

Tammi-marraskuussa 2018 Suomen kansalaisuutta haki 9781 henkilöä. Kansalaisuus myönnettiin 8131 henkilölle. Kielteisen päätöksen sai 1650 hakijaa. Eniten myönteisiä päätöksiä saivat venäläiset, somalialaiset ja irakilaiset, kertoo Maahanmuuttoviraston tilasto.

85 prosenttia kansalaisuushakemuksista hyväksyttiin vuonna 2017. Suomen kansalaisuuden sai toissa vuonna kaikkiaan 12 600 henkilö. 15 prosenttia hakijoista eli 2956 sai kieltävän vastauksen. 

Kielteiset päätökset johtuvat tyypillisesti riittävän kielitaidon puutteesta.

”Kielteiset päätökset syntyvät useimmiten siitä, että henkilöllä ei ole lainmukaisesti riittävää todistusta kielitodistusta ja hän hakee siitä poikkeamista eikä poikkeamiselle ole perustetta”, sanoo Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön tulosalueen johtaja Anu Soramäki Kauppalehdelle.

Hakija voi osoittaa kielitaitonsa esimerkiksi peruskoulun tai lukion päättötodistuksella, ammatillisen koulutuksen päättötutkinnolla, valtionhallinnon kielitutkinnolla tai yleisellä kielitutkinnolla.

”Kielitutkinnon tyydyttävällä tasolla suorittaminen vaatii tyydyttävää suullista ja kirjallista kielitaitoa. Yksi käytetyimmistä poikkeusperusteista on luku- ja kirjoitustaidottomuus. Suullinen kielitaito voi kehittyä ilman kirjallisiakin kykyjä”, Soramäki toteaa.

Toinen usein käytetty poikkeusperuste on terveydentila.

”Poikkeusperusteena käytetään sitä, että terveydentilan takia ei pystytä kieltä oppimaan tai opiskelemaan. Aika harvoin poikkeuksiin on perusteita katsottu olevan”, Soramäki sanoo.

Kielitestissä arvioidaan hakijan puhetaitoa, puheen ymmärtämistä, kirjoittamista ja tekstin ymmärtämistä. Perustason testi voi testata muun muassa ystävältä saadun kirjeen ymmärtämistäYlimmän tason tekstin ymmärtämisesimerkeissä halutaan vastauksia Suomen hallintouudistukseen, tietoyhteiskunnan haasteisiin ja Suomen maatalousväestön muutokseen liittyviin sisältökysymyksiin. 

Kansalaisuushakemuksen käsittelyaika on maahanmuuttoviraston mukaan 5-9 kuukautta. Hakemuksen jättäminen sähköisenä maksaa 380 euroa ja paperisena 480 euroa. Opetushallituksen verkkosivujen mukaan perustason kielitutkinto maksaa 100 euroa, keskitason 123 euroa ja ylimmän tason 160 euroa.

Soramäki korostaa, että kansalaisuutta kannattaa hakea vasta, kun edellytykset täyttyvät.

”Poikkeuksen hakemisessa on aina suuri riski kielteisestä päätöksestä. Kansalaisuuden hakemiselle ei ole ajallista takarajaa, joten olisi hyvä malttaa hankkia kielitaito. Huolellisesti täytetty hakemus sujuvoittaa prosessia”, Soramäki sanoo.

Kielitestin harjoituksiin pääset täältä.

Lue koko juttu Kauppalehdestä.

 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Allan Rajula

Tuntuu kummalliselta, että suomen kansalaisuuden hakemisen kriteerit perustuvat lähes yksinomaan suomenkielen suulliseen, sekä kirjalliseen osaamiseen.
Eikö tässä puntarissa pitäisi olla kaikki yksilön sosialisen elämän positiiviset, sekä nekatiiviset tekiät mukana.

Jouko Markula

Kävin testin lävitse, ja huomasin sisällön olevan ikävän johdatteleva mitä tule lauseisiin, ja niiden tarkoituksiin. Olihan siellä tappelun esto lausahduksia, mutta ei sanallakaan viittauksia naisiin, lapsiin, poliisiin, ja käyttäytymismalleihin näitten osalta. siis jos tarkoituksena oli olla suomen kielen hallintaan liittyviä ilmaisuja, pitää myös käyttäytymismallit olla selkeästi esillä, myös näissä suomen kielen testeissä.
jos halutaan olla johdattelevia, niin tekisivät senkin edes kunnolla