Sunnuntai 17.2.2019

”Olen syntisäkki niin kuin me kaikki suomalaiset” – Eduskunnan konkari varoitti maapallon tulevaisuudesta ”historiallisessa” keskustelussa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.1.2019 08:29
Päivitetty: 
17.1.2019 08:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Pertti Salolaisen mukaan ihmiskunta on matkalla helvettiin. Arkistokuva.
|

”Tulen olleeksi täällä 38 valtiopäivät, kun nämä päättyvät, ja koskaan aikaisemmin tämä eduskunta ei ole käynyt tällaista keskustelua”, arvioi kansanedustajaksi alun perin jo vuonna 1970 noussut Pertti Salolainen (kok) eduskunnassa keskiviikkona.

Tämän kevään vaaleissa eduskunnasta jättäytyvä konkari Salolainen, 78, tunnetaan kokoomuksen ”virallisena” ympäristöäänenä. Hän on vaikuttanut muun muassa ympäristöjärjestö WWF:n toiminnassa jo 1970-luvulta alkaen ja peräänkuuluttanut ihmiskunnan vastuusta luonnosta ja ympäristöstään.

Keskiviikkona eduskunnassa käytiin keskustelut ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä maailmanlaajuisesta eläinlajien sukupuuttoaallosta, niin sanotusta kuudennesta massasukupuutosta. Jälkimmäisen keskustelualoitteen jättivät Salolainen, Tytti Tuppurainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas) sekä Emma Kari (vihr).

”Haluan noteerata, että olen erittäin iloinen ja tyytyväinen siitä, että tämä keskustelu on nyt käyty täällä. Voin sanoa, että tämä on historiallinen”, Salolainen totesi keskustelun loppupuolella.

”Tämä on historiallinen ja ainutlaatuinen, ja otan tämän sellaisena, että tämä eduskunta on nyt heräämässä vihdoinkin siihen, mihin me olemme ihmiskuntana matkalla — ja myöskin me suomalaiset.”

Salolainen tunnustautui syntisäkiksi. Hän on aiemmin arvellut, että ihmiskunta on piittaamattomuutensa vuoksi matkalla helvettiin. Lue lisää: Eduskunnan jättävä kokoomuskonkari lehdessä: ”Ihmiskunta menossa suoraa päätä helvettiin”

”Me emme ole syyttömiä. Minä itse olen aikamoinen syntisäkki. Lennän aika paljon, matkustan aika paljon, minulla on auto ja kesämökki. Olen syntisäkki niin kuin me kaikki suomalaiset olemme. Meidän täytyy kaikkien tunnustaa, että jotain merkittävää täytyy lähiaikoina tehdä”, Salolainen sanoo.

”Viimeisenä pointtina sanon, että tämä ei ole rakettitiedettä. Pienet asiat voivat hoitaa asioita eteenpäin. Esimerkiksi pölyttäjät: Keski-Euroopassa ei ole enää riittävästi mehiläisiä ja hyönteisiä, jotta ne pölyttäisivät pellot, ja myöskin muuttolinnut kuolevat matkallaan, koska ne eivät saa ruokaa. Suomessakin meidän pitää pitää huolta siitä, että emme myrkytä mehiläisiä ja hyönteisiä, jotta meillä on suuremmat sadot”, hän jatkoi.

Nelikon keskustelualoitteessa tuotiin esiin, että eläinlajeja häviää nyt vauhdilla, joka vertautuu maapallon historian suuriin sukupuuttoaaltoihin. Maailman luonnonsäätiön raportin mukaan seuratuista 4000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Esimerkiksi selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain kaksi prosenttia.

”Yhteensä 130 maasta kootun kansainvälinen luontopaneeli IPBES:n arviointiraportin mukaan jopa yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä”, Tytti Tuppurainen siteerasi esittelypuheenvuorossaan.

LUE LISÄÄ: Varoitus maailman megafaunasta: Norsut, sarvikuonot ja kissapedot vaarassa kuolla pois

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen kaventaa väistämättä myös ihmiskunnan elinmahdollisuuksia, hän muistutti – esimerkiksi Salolaisen mainitseman pölyttävien hyönteisten kantojen romahduksen kautta.

”Meneillään olevan kuudennen sukupuuttoaallon syyt tiedämme: se johtuu ihmisen toiminnasta. Ilmasto muuttuu nopeammin kuin lajien kyky sopeutua muutokseen, ja ihmisten siirtämät vieraslajit valtaavat alaa alkuperäislajeilta. Lisäksi sekä maa- että merialueista suurin osa on jo suoraan ihmisten hyödyntämiä kalastusalueita, hakkuu-, laidun- ja viljelymaita tai rakennettua ympäristöä, Tuppurainen jatkoi.

Salolainen kertoi, että noin vuosi sitten 15 000 nobelistia ja biotiedemiestä antoi maapallolle toisen varoituksen. Ensimmäinen varoitus annettiin 25 vuotta sitten.

”Kymmenettuhannet kasvi-, eläin- ja hyönteislajit ovat kuolemassa maapallolla sukupuuttoon. Jos koko maailmassa kulutettaisiin yhtä paljon kuin me suomalaiset, me tarvitsisimme 2,5 maapalloa. Ei tämä yksi riittäisi, me olemme niin kovia luonnonvarojen kuluttajia ja saastuttajia. Eli meidän on esitettävä vakava kysymys nyt myöskin itsellemme: mitä me aiomme tehdä? Metsät ovat meillä avainasemassa. Ei meillä pidä puhua pelkästään metsien määrästä, puun määrästä, vaan myöskin puun laadusta. Meillä on noin 3 prosenttia Etelä-Suomen metsistä niin sanottuja vanhoja metsiä, jotka ylläpitävät biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. Nyt on jo käynyt ilmi, että me emme pysty noudattamaan Nagoyan sopimuksen sitoumuksia, joissa Suomi on mukana monipuolisuuden edistämisessä. Tämä on vakava asia. Meidän on pohdittava, mitä me teemme vanhojen metsien suojelemiseksi ja myöskin vuoden 2025 jälkeen”, Salolainen selosti.

Toinen eduskunnan konkari Erkki Tuomioja (sd) totesi Charles Darwinin kuvaaman lajien synnyn  vaatineen satoja miljoonia vuosia.

”Jos joku pääsee kirjoittamaan teoksen Lajien kuolema, niin hän kuvaa siinä vain satojen vuosien kehitystä. Sillä tavoin on ihminen vaikuttanut tähän ympäristöönsä, että luonnon kiertokulussa tapahtuva lajien synty ja kuolema ovat tuhatkertaistuneet aikaisempaan nähden nimenomaan katoamisen osalta.”

”Tähän luonnon monimuotoisuuden katoamiseen on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. On hyvä, että ilmastonmuutoksesta puhumme, mutta nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen, ja me tiedämme, mitä ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan, mutta meillä ei ole vielä minkäänlaista käsitystä siitä seurauksesta, jota tämä luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen tuo tullessaan”, Tuomioja jatkoi.

Pertti Salolaisen kokoomuskollega Pauli Kiuru kiitteli Salolaista ympäristönsuojelun ”henkiseksi kantaisäksi” kokoomuksen puolella.

LUE LISÄÄ: Maapallolla alkamassa massatuho – Tutkijat: 4 erikoispiirrettä

Hallitus vs. oppositio

Kuten tavallista, hallitus kuvasi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen keskittyneitä toimintaan tavalla, joka ei tyydyttänyt oppositiota. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) myönsi, että Suomi ei ole kyennyt täyttämään monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksiaan. Hänen mukaansa synkkyyden keskellä on kuitenkin myös valopilkkuja.

”Saimaannorppa on suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Sen talvikannan kooksi oli asetettu 400 yksilöä vuonna 2025. Olemme saavuttaneet tuon, kiitos määrätietoisen suojelutyön. Kalastusrajoitukset, verkkorajoitukset, apukinosten kolaaminen — tänä talvena edes niitä ei tarvita, kun Saimaalla lunta sataa. Olemme saavuttaneet monta vuotta etuajassa tuon tavoitteen”, Tiilikainen sanoi.

”Soidensuojeluohjelma on toteutettu. Sitä on toteutettu valtion mailla 30 000 hehtaarin osalta ja Metso-ohjelman kautta 5 000—6 000 hehtaaria. Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle toi 8 000 hehtaaria uutta suojelualuetta, satavuotiaalle Suomelle perustettiin upea kansallispuisto Hossa ja niin päin pois. Teemme toimia, mutta nämä eivät vielä ole riittäneet.”

Vihreiden Ville Niinistö sanoi, että ”ministerin fantastisuutta hehkuttava puhe hallituksen politiikasta ei vastaa sitä rehellistä totuuskuvaa, mitä tutkijat ovat esittäneet”.

”Suomessa lähes puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia ja erityisesti soiden ja vanhojen metsien tila on hyvin haastava. Lajeja kuolee sukupuuttoon Suomessa jatkuvasti”, Niinistö sanoi.

”Viime hallituskauden lopulla tynkähallitus ministeri Grahn-Laasosen johdolla ajoi alas monta vuotta valmistellun soidensuojeluohjelman, ja tämä hallitus ei ole lakisääteistä soidensuojeluohjelmaa aloittanut tai jatkanut. Soidensuojelutavoitteesta on toteutunut vain noin kolmasosa. Eli kun tavoitteena oli suojella 100 000 hehtaaria, nyt on suojeltu valtionmaita reilut 30 000 hehtaaria laskentatavasta riippuen. Miten ministeri rehellisesti näkee, että Suomi voi toteuttaa Nagoyan tavoitteet suojella suoluontoaan niin, että soidensuojelutavoitteet toteutuvat ja samalla torjutaan myös ilmastonmuutosta”, Niinistö ihmetteli.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Sinänsä hyviä puheenvuoroja, mutta tämän synkän kehityksen perisyistä pitäsi myös uskaltaa keskustella. Miksi ei tehdä kunnon toimenpiteitä maapallon väestönkasvun lopettamiseksi perhesuunnittelun avulla? Ajatollahit, paavi ja muut uskonnolliset johtajat samaan kokoukseen poliitikkojen kanssa valmistelemaan maapallon perhesuunnitteluohjelmaa. Toinen harha on talouden jatkuva kasvu, josta on pikaisesti luovuttava. Luonnonvarat loppuu ja vähempikin riittää.

Jari Koponen

Rahvas käyttää energiaa tarpeettomasti. Rahvas tekee huonoja ostopäätöksiä. Rahvas käyttää liikkumiseen tarpeettomasti energiaa. Rahvas lentelee lomalla turhia lentoja. Rahvas hoitaa puutarhaansa myrkyillä. Ja niin edelleen.

Markku Lehto

Joo eipä Ville N tuntenyt mitään tuskaa kun kaahasi Turusta Saloon mottoritiellä reilua ylinopeutta melkoinen CO2-vana perässään. Eikä Heidi H tuntenut tuskaa hankkia henkilöautoa jolla pääsee Hesasta mökille Luumäelle. Kumpikin olisivat voineet käyttää julkisia kulkuneuvoja.

Markku Lehto

Mutta onhan Hesassa nähty positiivistakin kehitystä, kun sinne on ilmestynyt mittava valkoposkihanhien populaatio. Kuinka ovatkin voineet pesiytyä urbaaniin ympäristöön, vaikka Hesassa on niin paljon autoja, ihmisiä ja muuta inhimillistä elämää, jotka kuulemma vakavasti häiritsevät nisäkkäiden ja lintujen oloa ja eloa ?

Markku Lehto

Päästöjä saadaan nopeasti vähennettyä, kun asutuskeskuksissa asuntojen lämpötila lasketaan talvella +10 C - + 15 C asteeseen, lämpimän veden jakelussa siirrytään säännöstelyyn ( lämmintä vettä vain 2 tuntia illassa / asunto ) ja matkustamisessa siirrytään purjelaivoilla matkustamiseen. Thaimaaseenkin pääsee päästöttömästi kahden viikon lomalle purjelaivalla 2½ kuukaudessa.

Purjelaivavarustamoille siintää loistava tulevaisuus, kun konevoimalla kulkevat matkustaja- ja rahtilaivat sekä matkustaja- ja rahtilentokoneet korvataan purjelaivoilla.

ks.
https://www.flightradar24.com/39.72,17.2/3 , huom. vertaa tässä Suomen alueen liikennetiheyksiä.

https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:6.3/centery:45.5/zoom:2

Veikko Hintsanen

markku. ei ainoastaan purjelaivoille vaan myös sisävesiliikenteen aluksille. Mikäli suomessa joskus aloitetaan vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian mukaiset maantievolyymi siirrot(edes tutkimaan miten paljon voitaisiin siirtää maamme noin 9500 kilometrin pituisille sisävesille , ja tutkia mitä näiden tekeminen liikenneverkoksi maksaa - ei ainakaan 50 miljardia mitä raideliikenne suunnitelmat tällä hetkellä ovat ) https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en vesiliikenteeseen. lähemmin sivustolla www.sisävesi.fi ja https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-paastorajoitukset/

Veikko Hintsanen

anteeksi tutkimukset aloitettiin kyllä jo 1.11.2018 ja ne valmistuvat Saimaan ja Venäjän liikenteen osalta vuonna 2021 , EU liikennestrategian 10 vuotisjuhlavuonna. Silti meille jää vielä Päijänne Keitele ja Kokemäenjoen vesistön vaikutus alueen tavaraliikenne kuljetukset tutkimatta . Yhteensä nämä ovat noin kolmannes maamme vienti ja tuonti volyymeistä. http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-wat...

Jukka Mikkola

Salolainen toteaa: ”Olen syntisäkki niin kuin me kaikki suomalaiset olemme.” Millä perusteella kaikki Suomen 5.5 miljoonaa ihmistä luokitellaan ”syntisäkeiksi?”

Millä perusteella esimerkiksi vauva, joka aloittaa maailmaan tutustumisen imeskelemällä omia varpaitaan, luokitellaan syntisäkiksi. ”Jäitä karvahattuun”.

Jaakko Niskasaari

Kyllä suot ovat merkittävä osa suomalaistakin ekosysteemiä mm. lintujen sekä niiden ruoaksi kelpaavien hyönteisten lisääntymisalueina. Otapa siinä yksi lokero pois ekosysteemistä niin huomaat että olet pilannut aika monta muutakin elinympäristöä samalla kun asioilla varsinkin luonnossa on tapana olla kytkeytyneenä toisiinsä mitä moninaisimmin keinoin.

Sauli Aittola

Luontoon kuuluu luonnollisena osana myös kuolema kuten uudestisyntyminen, myös lajien osalta. Luonto hoitaa tasapainon. Ihmisiä täällä on liikaa, jotain siinäkin tapahtuu ajan saatossa . Sopulit ja ihmiset, sama kohtalo, aikajakso vain vaihtelee.